Säästäminen turvaa tulevaisuuden myös työelämän jälkeen

Suomessa on hyvä ja kattava eläkejärjestelmä. Kuitenkin tulotaso meillä kaikilla laskee, kun jäämme eläkkeelle. Kuinka hyvin olemme varautuneet tähän tilanteeseen?

Mitä aikaisemmin säästämisen ja sijoittamisen aloittaa, sitä pienemmällä kuukausittaisella säästösummalla voi kartuttaa tulevaa varallisuutta. Moni jatkaa säästämistä ja sijoittamista myös eläkkeelle jäätyään. Suomalaiset jäävät eläkkeelle keskimäärin 61-vuotiaina, ja elävät keskimäärin 80-vuotiaiksi. Myös eläkkeellä ollessa voi säästää vaikkapa ulkomaanmatkaa varten.

Perinteisesti on säästetty ”pahan päivän varalle”. Kuitenkin siihen pahan päivään voi varautua vakuutuksilla. On motivoivampaa säästää hyvän päivän varalle. Jokin mieluisa tavoite auttaa miettimään, mihin rahaa haluaa käyttää ja paljonko on mahdollista siirtää sivuun vaikkapa sitä matkaa varten.

Usein ajatellaan, että iän myötä riskinottohalukkuus vähenee, ja säästäminen tapahtuu talletuksia kartuttamalla. Korkotaso on ollut jo pitkään niin alhainen, että tilille säästäminen ei ole lisännyt varallisuuden määrää – ei edes säilyttänyt rahan ostovoimaa. Siksi muut sijoitusmuodot ovat lisänneet suosiotaan.

Itsekin yllätyin, kun luin syksyllä 2017 tehtyä kyselyä silloin valmistelussa olleesta, ja vuoden 2020 alussa käyttöön tulevasta osakesäästötilistä. Tutkimuksen mukaan yli 65 -vuotiaat suhtautuivat kaikista myönteisimmin sekä osakesäästämiseen että osakesäästötilin käyttöönottoon Suomessa. Tämän perusteella voisi olettaa, että vuoden vaihteen jälkeen asiakkaillemme mahdolliseksi tuleva uusi sijoitusmuoto saa hyvän suosion sekä eläkeikää lähestyvien että jo eläkkeellä olevien keskuudessa. Se on hyvä asia myös kansantalouden kannalta, koska sitä kautta yritykset saavat mahdollisuuden hankkia uutta pääomaa investointeja varten.

Kannattaakin ottaa yhteyttä pankkimme asiantuntijoihin, ja yhdessä heidän kanssaan selvittää, mikä on sinulle sopiva tapa säästää ja sijoittaa tulevia hyviä päiviä varten. Samalla voi myös keskustella mahdollisesta perintösuunnittelun tarpeesta. Tai vaikkapa edunvalvontavaltuutuksesta.

Kirjoittaja: Antti Hult, Pankinjohtaja

OP sosiaalisessa mediassa