Kuka hoitaa asiasi, jos jotain sattuu?

Useimmat meistä osaavat jo hoitaa vakuutuksensa kuntoon vahinkojen varalle, mutta harvempi on miettinyt, kuka hoitaa omia asioita silloin, jos itse sairastuu pidemmäksi aikaa. Tiesitkö, etteivät edes puolisot automaattisesti pääse hoitamaan toistensa asioista kumppaninsa sairastuessa?

LAKIMIES ON NÄHNYT useita kiperiä tilanteita. On ollut yrittäjiä, jotka ovat maanneet sairaalassa tajuttomina, ja töihinpaluun jälkeen vastassa on ollut kasa ulosottokirjeitä. On vanhuksia, joiden puolisot ovat toimintakyvyttömiä, mutta itse ei pääse tarkistamaan lainanmaksuja, koska ne on hoidettu puolison tililtä. On uusperheitä, joissa toisen vanhemman yllättäen kuollessa tämän entinen puoliso perheineen on mukana sukumökin perinnönjaossa.

”Perhe- ja elämäntilanteita on joka lähtöön. Siksi en kannusta tekemään edunvalvontavaltuutusta tai testamenttia naapurin papereista kopiomalla tai netistä printtaamalla”, painottaa Susanna Rajakangas, OP Oulun lakipalveluista vastaava johtaja.

Yllättävien vastoinkäymisten varalle osataan jo ottaa vakuutuksia. Silti testamentti on monelle lähinnä elokuvista tuttu juonenkääntäjä, eikä edunvalvontavaltuutuksesta moni ole kuulutkaan. Nämä ovat kuitenkin dokumentteja, jotka kaikilla tulisi olla kunnossa, iästä riippumatta.

”Vanhemmalla iällä näitä asioita alkaa miettiä luontaisemmin, mutta nuorempien kannattaa miettiä asiat läpi siinä vaiheessa, kun ollaan perustamassa perhettä. Edunvalvontavaltakirjan avulla saat itse päättää, kuka hoitaa asiasi ja miten, jos olet itse toimintakyvytön.”

Mikä edunvalvontavaltuutus?

Edunvalvontavaltuutus on asiakirja, jolla voi varautua siihen, jos ei itse sairauden, henkisen toiminnan häiriintymisen, heikentyneen terveydentilan tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene hoitamaan asioitaan.

”Valtuutuksen antaminen ei tarkoita, että valtuutettu pääsisi käyttämään tilejä tai muuta omaisuutta miten sattuu. Lääkäri toteaa, milloin ihminen on toimintakyvytön.”

Jos valtuutusta ei ole olemassa, edunvalvontaa on haettava maistraatista, joka voi määrätä tehtävään ulkopuolisen ihmisen. Kaikesta toiminnasta tulee myös raportoida maistraatille, ja isompiin päätöksiin, kuten asunnon myymiseen, on haettava lupa. Tämä vie aikaa ja vaatii voimia.

”Kun viranomainen määrää, se myös valvoo. Kun läheinen on sairastunut, ei perheenjäsenellä välttämättä ole voimavaroja kaiken selvittämiseen. Edunvalvontavaltuutus on siinä kohtaa suuri helpottava tekijä, joskin myös se täytyy aluksi hyväksyttää maistraatissa.”

Rajakangas on itsekin toiminut edunvalvontavaltuutettuna.

”Tiedän omasta kokemuksesta, miten erilaista on asioida esimerkiksi verottajan, Kelan, asunto-osakeyhtiön ja pankin kanssa, kun valtuutus on kunnossa.”

Mitä maksaa?

Edunvalvojaksi ja heidän sijaisekseen voi nimetä kenet haluaa, kunhan henkilö on täysi-ikäinen ja oikeutoimikelpoinen. Valtuutuksesta kannattaa kuitenkin keskustella avoimesti valitun kanssa.

”On paras, että valtuutettu tietää, että hän voi hoitaa asioita. Esimerkiksi sairaskohtauksen tullessa pankki ei voi pankkisalaisuuden takia kertoa, että tällainen paperi on tehty.”

Mutta entä jos ei ole ketään, keneen luottaa?

”Silloin etenkin valtuutus kannattaa tehdä, koska saa itse määrätä, kuka hoitaa mitäkin asiaa ja miten. Valtuutettuja voi olla siis useita, ja he voivat kukin hoitaa jotain osa-aluetta: yksi asuntoasioita, toinen sijoituksia, kolmas vaikkapa yrityksen asioita.”

Rajakankaan mukaan edunvalvontavaltuutus tehdään aina sillä ajatuksella, ettei sitä koskaan tarvitsisi käyttää.

”Samoin kuin vakuutuksia ottaessa ei toivota, että niihin joudutaan koskaan turvautumaan. Mutta jos jotain tapahtuu, se maksaa nopeasti itsensä takaisin.”

Edunvalvontavaltuutuksen teko, samoin kuin testamentin, ei ole tuhansien eurojen paukku.

”Koska paperit tehdään jokaisen omaan tilanteeseen, ei yhtä hintaa voida antaa, mutta puhutaan pikemminkin satasista. Se on pieni hinta siinä kohdassa, kun vaikkapa suunniteltu asunto- tai yrityskauppa uhkaa mennä ohi sen takia, että omistaja itse ei ole kunnossa.”

Mutta eihän minulla ole mitään!

Varsinkin nuorilla ihmisillä yllättäviin tilanteisiin varautuminen jää, koska omaisuutta ei ole ehtinyt kertyä, pelkästään lainaa.

”Näitä asioita ei näe ennen kuin ne laittaa ylös. Kannattaa kirjoittaa ylös varat ja velat, ja tulla sen listan kanssa asiantuntijan luokse keskustelemaan. Näin oma tilanne hahmottuu paremmin.”

Lakimiehen mukaan erityisesti sen ymmärtäminen, mitä avio-oikeus tarkoittaa, on keskeistä.

”Helposti kuvitellaan, että jos kuolen, kaikki jää puolisolle. Mutta jos onkin lapsia, se ei pidä paikkaansa. Lesken turvaa tulisi miettiä myös siksi, että nykyään eletään pitkään. Testamentilla voi tahtoessaan rajata perimysjärjestyksestä myös entisten puolisojen uudet lapset tai omien lasten puolisojen suvut.”

Vähintä, mitä jokaisen kannattaa tehdä, on antaa tilinkäyttöoikeudet jollekulle läheiselleen.

”Silloin on varmistanut, että jos jotain sattuu, niin joku luotettava ihminen pääsee tilille esimerkiksi maksamaan laskut. Ilman oikeuksia pankki ei voi siinä asiassa auttaa.”

Jo testamentin tai omien raha-asioiden ajattelu voi herättää voimakkaitakin tunteita.

”Nämä vaikeat asiat voi tulla keskustelemaan yksikkömme asiantuntijoiden kanssa neutraalissa ilmapiirissä. Emme ole kylmiä lakimiehiä, vaan ammattilaisia, joilla on halu auttaa saamaan asiat järjestykseen”, Rajakangas vakuuttaa. •

Muistathan, että voit käyttää kertyneitä OP-bonuksia Lakipaveluiden maksuihin!

Varaa aika OP Oulun Lakipalveluihin numerosta 010 2535 030.

Juttu on julkaistu myös OP Oulun Horisontti -lehden numerossa 2/2019.

OP sosiaalisessa mediassa