Kohti parempia sijoituspäätöksiä

Jukka Klemetti
Jukka Klemetti

varainhoitaja, OP Private Oulu

Onko nyt hyvä hetki sijoittaa? Pitäisikö osakkeita haalia kaksin käsin vai olisiko järkevämpää vetäytyä markkinoilta? Mitä pitäisi ajatella tuoreista vientiluvuista ja olisiko järkevää odottaa vielä loppuviikosta julkistettavia työllisyyslukuja?

Jukka Klemetti
Jukka Klemetti

varainhoitaja, OP Private Oulu

Sijoituspäätösten tekeminen ei ole koskaan helppoa, mutta perusteellisen harkinnan kautta oletamme tekevämme laadukkaita päätöksiä. Todellisuudessa päätöksiemme laatu vaihtelee kuitenkin suuresti. Toisena päivänä päädymme erilaiseen lopputulokseen kuin toisena, vaikka päätöksenteon tukena olevat faktat eivät ole muuttuneet miksikään. Tähän lopputulokseen on päätynyt tunnettu psykologian professori Daniel Kahneman, joka kehottaa minimoimaan oman harkinnan sijoituspäätöksissä.

Kahnemanin vahva myötävaikutus käyttäytymistaloustieteeseen on tunnustettu jo aiemmin. Hänet palkittiin taloustieteen Nobel-palkinnolla vuonna 2002. Viime vuodet hän on tutkinut ryhmänsä kanssa päätöksentekoprosessia. Tutkimustensa avulla Kahneman on tehnyt havainnon, jota hän nimittää kohinaksi (noise). Kohinalla hän viittaa päätöksenteon satunnaisuuteen. Päätöksiä tehdessä yksilön systemaattinen päätöksentekoprosessi häiriintyy häneen vaikuttavien ulkoisten tekijöiden vaikutuksista. Harkintaprosessimme on hyvin tilannesidonnainen, vaikka kuvittelemme käsitelevämme tietoa systemaattisesti. Lopputuloksena teemme huonolaatuisia ratkaisuja, joiden taloudellinen kustannus on organisaatioille tai itsellemme todellisuudessa erittäin suuri.

Sijoittaja altistuu päätöksentekoprosessille koko ajan. Miltä markkinatilanne näyttää? Miten omien sijoitusten kanssa pitäisi edetä? Myynkö, odotanko vai olenko rohkea ja ostan lisää? Kohtaamme jatkuvasti valintatilanteita, jotka pyrimme ratkaisemaan mahdollisimman järkevästi.

Tutkimusten perusteella päädymme kuitenkin varsin erilaisiin lopputuloksiin samanlaisen tiedon pohjalta. Lopputuloksen kannalta epäoleelliset asiat, kuten sää- ja tunnetilat vaikuttavat harkintaamme. Väsymys, vallitseva markkinatunnelma tai ulkona vihmova vesisade voivat vaikuttaa siihen, miten käsittelemme annettua tietoa.

Ongelmanratkaisun vaikeusastetta lisää se, että vaikka ymmärtäisimme, että epäolennaiset asiat vaikuttavat päätöksentekoomme, niitä on vaikea eristää tai määrittää. Kohinaa aiheuttava tekijä voi olla henkilökohtainen tunne- tai säätila, nälkä tai jokin muu ominaisuus, jota meidän on erittäin vaikea tiedostaa merkityksellisenä asiana päätöksentekoon.

Miten voimme saada parempia päätöksiä? Lääkkeeksi Kahneman tarjoaa yksinkertaista ratkaisua.

Automatisoi kaikki mahdollinen päätöksenteko - suomeksi sanottuna: minimoi oma harkintasi.

Hän kehottaa yksinkertaistamaan monimutkaisilta kuulostavia ratkaisuja. Yhtenä tällaisena esimerkkinä ovat tarkastuslistat, joiden avulla inhimillisiä virheitä pyritään välttämään mm. leikkaussaleissa ja ilmailualalla.

Miten sijoittaja voi soveltaa Kahnemanin oppia omassa arjessaan?

Ratkaisuna on yksinkertainen sijoitussuunnitelma, jonka pääkohdat kerrataan ennen jokaista sijoituspäätöstä. Tämän lisäksi oma sijoitusprosessi kannattaa automatisoida. Mitä vähemmän lyhyen ajan sijoituspäätöksissä on inhimillistä harkintaa, sitä todennäköisemmin tehdään laadukkaita sijoituspäätöksiä pidemmällä aikavälillä.

Säännöllinen kuukausisäästäminen on suurelle osalle luontevin tapa kartuttaa varallisuutta. Sen avulla pienilläkin summilla on mahdollista vaurastua, kun sijoitushorisontti on riittävän pitkä. Kahnemanin tutkimustulokset tukevat tätä tylsältä kuulostavaa toimintatapaa. Ei vain siksi, että pitkällä aikavälillä korkoa korolle -vaikutus näyttää voimansa, vaan siksi, että automaattinen säästäminen realisoituu laadukkaampina sijoituspäätöksinä ja todennäköisemmin parempina tuottoina pidemmällä aikavälillä.

Lähteet

Kahneman, D., Rosenfield, A. M., Gandhi, L., & Blaser, T. (2016). Noise: How to overcome the high, hidden cost of inconsistent decision making. Harvard Business Review, 94(10), 38-46.

OP sosiaalisessa mediassa