Yrityksen lopettaminen voi tapahtua monella tavalla ja siihen voi olla erilaisia syitä. Liikeidea ei ota tuulta alleen, toiminta ei kannata, yrittäjän oma elämäntilanne muuttuu tai yritystoiminnalle ei löydy jatkajaa. Ikävimmässä tilanteessa yritys ajautuu maksukyvyttömäksi ja se haetaan konkurssiin.

Parikymmentä tuhatta yritystä lopettaa toimintansa Suomessa vuosittain, näistä konkurssin kautta yli 2 500 yritystä viime vuosina.

Listasimme tilitoimistoketju Talousverkon asiakaspalvelupäällikön Ksenia Seppälän avulla tärkeimmät faktat yritystoiminnan lopettamisesta ja sen vaihtoehdoista.

Toiminimen lopettaminen

Yksityisen elinkeinoharjoittajan, eli toiminimen, lopettaminen on melko helppo prosessi.

Lopettamispäätöksen jälkeen on hoidettava yritystoimintaan liittyvät velvoitteet, kuten velkojen maksu. On myös hankkiuduttava eroon omaisuudesta ja varallisuudesta. Se voi tapahtua joko myymällä tai tekemällä yksityisoton eli siirtämällä omaisuuden itselleen yksityisomaisuudeksi.

Näiden toimien vaikutukset viimeisen verovuoden tulokseen ja verotukseen on syytä huomioida. Toiminimiyrittäjä vastaa henkilökohtaisesti veloista ja veroista. Siksi voi olla järkevää ajaa toimintaa alas pikkuhiljaa, ainakin jos velkoja on paljon.

Tarkista ennakkoverot, etenkin jos lopetat kesken kalenterivuoden. Veroilmoitus täytyy antaa vielä siltä vuodelta, jolloin toiminta päättyy. Huomioi, että jäännösveroa saattaa tulla maksettavaksi vielä seuraavana vuonna.

Lopettamisesta on syytä ilmoittaa hyvissä ajoin asiakkaille ja sidosryhmille. Irtisano yritystoimintaan liittyvät sopimukset. Kannattaa tarkistaa esimerkiksi leasing-sopimusten irtisanomisehdot. Myös mahdollinen YEL-vakuutus on irtisanottava. Lopeta kaikki käytännön toiminta, kuten myynti.

Kun kaikki velvollisuudet on hoidettu, tee lopettamisilmoitus Patentti- ja rekisterihallitukseen (PRH) ja Verohallintoon maksuttomasti. Samalla ilmoituksella voi poistaa yrityksen ennakkoperintä- ja työnantajarekisteristä sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteristä.

Osakeyhtiön lopettaminen

Kun osakeyhtiö lopetetaan vapaaehtoisesti, yhtiö asetetaan ensiksi selvitystilaan. Edellytyksenä on, että yhtiöllä on enemmän varallisuutta kuin velkaa. Selvitystilaan asettamisesta päättää yhtiökokous.

Yhtiölle valitaan yksi tai useampi selvitysmies, joka tekee kaupparekisteriin ilmoituksen selvitystilaan ajamisesta. Ilmoitus maksaa 95 euroa (vuonna 2020).

Selvitysmenettely kestää vähintään viisi kuukautta. Siihen sisältyy muun muassa julkinen haaste, jossa yhtiön mahdollisille velkojille annetaan selvitys yrityksen tilasta. Se on tehtävä, vaikka velkojia ei olisi. Lopuksi tehdään lopputilitys, jonka jälkeen yhtiö katsotaan puretuksi. Tästä tehdään ilmoitus kaupparekisteriin.

Osakeyhtiön lopettamiseen liittyy useita pakollisia kuluja ja se on selvästi kalliimpaa kuin esimerkiksi toiminimen lopettaminen. Kokonaiskulut nousevat usein jopa noin tuhanteen euroon.

Myös osakeyhtiön kohdalla täytyy hoitaa velvoitteet: nostaa varat, realisoida omaisuus, maksaa velat ja päättää sopimukset.

Yrityksen ja sen omistajien verotus kannattaa suunnitella huolella. Voitonjakokelpoiset varat kannattaa nostaa osinkoina, palkkana tai näiden yhdistelmänä. Jos yrityksen tase on muhkea, on järkevää tehdä exit-suunnitelma, jossa yritystä ei lopeta saman tien vaan varat nostetaan ulos pikkuhiljaa usean vuoden kuluessa.

Yrityksen myyminen

Mikäli yritystoiminta on kannattavaa, on yrityksen myyminen yleensä kannattavampi vaihtoehto kuin lopettaminen. Asiaa voi pohtia muun muassa seuraavien kysymysten avulla:

  • Onko yritystoiminta terveellä pohjalla?
  • Onko yrityksellä hyvä tuote tai palvelu, jolle on kysyntää?
  • Onko yrityksellä vakiintunut asiakaskunta?
  • Henkilöityykö toiminta minuun vai voiko se jatkua jonkun toisen käsissä?
  • Onko yrityksellä tunnettu brändi?
  • Onko yrityksellä pitkä historia?

Esimerkiksi omat työntekijät, yhteistyökumppanit tai jopa kilpailijat voivat olla mahdollisia jatkajia. Tai olisiko markkinoilla jokin isompi saman toimialan yhtiö, joka olisi kiinnostunut ostamaan yrityksen? Jatkajaa voi etsiä muun muassa erilaisten välittäjien ja uusyrityskeskusten avulla. Netistä löytyy myös ostoilmoituksia.

Henkilöyhtiö, kuten toiminimi, voi myydä liiketoimintansa liiketoimintakaupalla. Vaihtoehtona on myös myydä pelkkä tuote, jos sille on kysyntää.

Pöytälaatikko

Yrityksen voi laittaa pöytälaatikkoon lopettamisen sijaan. Silloin toiminta keskeytyy mutta yritys pysyy olemassa. Pöytälaatikko on käyttökelpoinen vaihtoehto, jos yrittäjä ajattelee palaavansa yritystoiminnan pariin myöhemmin.

Käytännössä yritys poistetaan ennakkoperintä- ja työnantajarekistereistä sekä arvonlisäverovelvollisen rekisteristä. Se kuitenkin jää kaupparekisteriin, joten Y-tunnus säilyy ja yrityksen nimi pysyy varattuna yrittäjälle.

Yrityksen toiminnan keskeyttämisestä täytyy tehdä ilmoitus Verohallinnolle. Myös toiminimen toiminnan voi keskeyttää määräaikaisesti tai toistaiseksi.

Yrityksen pöytälaatikkoon laittaessa on hyvä muistaa lopettaa sopimukset, kuten mahdollinen YEL-vakuutus.

Yrityksellä on keskeyttämisestä huolimatta edelleen velvoitteita ja vastuita. Sen on muun muassa annettava arvonlisäveroilmoitus toimintansa viimeiseltä verokaudelta, toimitettava PRH:lle jokaiselta tilikaudelta tilinpäätös sekä annettava vuosittain veroilmoitus, jos verovuoden aikana on ollut toimintaa.

Konkurssi

Jos yritys on maksukyvytön eikä selviydy enää veloistaan, haetaan se konkurssiin. Konkurssi on pitkäkestoinen, jopa vuosia vievä prosessi. Konkurssihakemuksen voi tehdä velkoja tai velallinen itse.

Päätöksen konkurssiin asettamisesta tekee tuomioistuin. Se määrää myös pesänhoitajan, jona toimii yleensä asianajaja. Tämä ottaa haltuun konkurssipesän omaisuuden ja ryhtyy selvittämään velkoja. Pesän omaisuus realisoidaan ja varat käytetään velkojen maksuun.

On kaikkien etu, että yrittäjä pyrkii toimimaan mahdollisimman hyvässä yhteistyössä pesänhoitajan kanssa.

Jos yrityksellä on työntekijöitä, näiden palkkasaatavat turvataan konkurssitilanteessa palkkaturvalla. Työntekijät voivat hakea sitä ely-keskuksista.

Konkurssiin asetettu yritys lakkaa yleensä olemasta konkurssin jälkeen. Yrittäjän tai yrityksen vastuuhenkilöiden taloudellinen vastuu konkurssiveloista riippuu pitkälti yritysmuodosta.

Jos yrittäjä on laiminlyönyt velvollisuutensa ja jättänyt esimerkiksi toistuvasti lakisääteiset maksut maksamatta, hänet saatetaan asettaa liiketoimintakieltoon vähintään kolmeksi ja enintään seitsemäksi vuodeksi.

Lue myös: Konkurssi ei ollutkaan maailmanloppu

Muista nämä yritystoimintaa lopettaessa

  • Yritystoiminnan viimeiseltä vuodelta täytyy tehdä muun muassa veroilmoitus, alv-ilmoitus, työnantajasuoritukset ja vuosi-ilmoitukset.
  • Verotusta kannattaa suunnitella sekä yrityksen että sen omistajien näkökulmasta. Tarkista ennakkoverot.
  • Kirjanpito on säilytettävä kirjanpitolain mukaan vähintään 6–10 vuotta viimeisen tilikauden päättymisen jälkeen.
  • Yritystoimintaan liittyneet sopimukset on säilytettävä vähintään 3 vuotta lopettamisen jälkeen. Tämä koskee myös esimerkiksi työsopimuksia. Sähköpostit kannattaa varmuuskopioida.
  • Irtisano sopimukset, mukaan lukien vakuutukset. Lopeta pankkitili.

Olemme tukenasi alusta lähtien yrityksesi eri vaiheissa. Autamme ennakoimaan liiketoimintasi mahdollisia muutoksia ja varautumaan niihin oikeanlaisilla vakuutuksilla. Lue lisää.

Lue myös:

Yrityksen myyminen kannattaa näissä tilanteissa

Yrityksen konkurssi – mitä siinä todella tapahtuu?