Verkkokauppa kasvussa – miten suomalaiset yritykset pärjäävät kilpailussa?

Verkkokauppa kasvoi Suomessa rajusti poikkeuskevään aikana. Erityisesti ruoan myynti verkossa kasvoi merkittävästi. Kulunut kevät opetti paljon verkkokaupasta ja sen mahdollisuuksista, mutta myös puutteista. Kotimaisella verkkokaupalla on vielä runsaasti kasvumahdollisuuksia.

Poikkeuskevät 2020 pakotti ihmiset jäämään kotiin. Osa kaikenkokoisista kivijalkakaupoista sulki oviaan tai lyhensi aukioloaikojaan. Netissä pystyi sen sijaan shoppaamaan 24/7, oli kyse ruoasta, elektroniikasta tai liikuntavälineistä.

– Ruoan nettimyynti oli ollut vaatimatonta ennen koronapandemiaa, ja koko Suomen ruoan verkkokauppamyynti oli vastannut vain pienen marketin vuosimyyntiä, kertoo Kaupan liiton edunvalvontajohtaja Tuula Loikkanen.

Ihmiset tottuivat kevään aikana ostamaan erityisesti ruokaa verkkokaupoista. Esimerkiksi Kesko uutisoi huhtikuun lopussa ruoan verkkomyynnin kasvaneen räjähdysmäisesti, joinain viikkoina jopa 800 prosenttia. Paitsi että aiempaa useampi ihminen alkoi tilata ruokaostoksensa netistä, tilaukset olivat aiempaa suurempia.

– Moni huomasi, että ruoan tilaaminen netistä oli kätevää, ja säästää jopa aikaa ja rahaa, kun ei tule tehtyä heräteostoksia. Ruoan verkkokauppamyynti jäänee jatkossakin huomattavasti aiempaa suuremmaksi ja myös pysyväksi trendiksi, vaikka ihmiset nyt kesällä ovatkin alkaneet palata kivijalkakauppoihin ja ostoskeskuksiin, Loikkanen pohtii.

Oppitunti digitalisaatiosta

Kaupan liitto teki jäsenkyselyn huhtikuun alussa verkkokaupasta. Kaupan liitolla on noin 2 200 yritysjäsentä sekä 19 liittojäsentä tai kumppanuusyhdistystä.

– Ilmeni, että noin puolella vastaajista ei ollut kyselyyn vastatessa vielä verkkokauppaa lainkaan. Erityisesti käyttötavarapuolella tehtiin isojakin digiloikkia, ja opeteltiin nopeasti uutta. Monelle verkkokauppa oli poikkeuskeväänä ainakin pieni pelastus. Huomattiin, että digitaalisuuden on nykyään oltava osa kauppaa tavalla tai toisella, että pärjää mukana, Loikkanen toteaa.

Poikkeuskevät oli kaupoille myös erinomainen oppitunti siitä, kuinka pitää toimia, kun tilausvolyymit kasvavat lyhyessä ajassa todella paljon. Monessa kaupassa tilanne oli se, että asiakkaat saivat jonottaa ruoan kotiinkuljetuspalveluita viikkotolkulla.

– Se ei johtunut vain siitä, ettei ruoan keräilijöitä olisi ollut saatavilla, vaan myös kysynnän räjähdysmäiseen kasvuun nähden liian pienistä kylmävarastointitiloista ja kylmäautojen puutteesta. Sellaiset vaativat kaupoilta isoja investointeja, mutta ruoan kylmäketjun on säilyttävä kaupasta asiakkaalle saakka, Loikkanen toteaa.

Jos ruokaa netistä ostavat nyt kaiken ikäiset, erityisesti nuoret suomalaiset ovat tottuneita muodin ja käyttötavaroiden nettishoppailijoita. Nuoren sukupolven aktiivisuudesta huolimatta verkkokauppakaan ei pelastanut monilla myyntialueilla koko kevättä, sillä lomautusten ja työttömyysuhan alla moni jätti ostamatta sen, mikä ei ollut aivan pakollista.

– Urheiluvälineet ja -vaatteet myivät hyvin, mutta esimerkiksi muodin, optikkopalvelujen ja kirjojen myynti hidastui, Loikkanen sanoo.

Kasvumahdollisuuksia on

Vuonna 2019 suomalaiset ostivat digitaalisesti vähittäiskaupan tuotteita koti- ja ulkomailta 4,5 miljardilla eurolla. Euromääräinen kasvu vuodesta 2018 oli 12 prosenttia. Ennen koronaviruksen voimakasta leviämistä Euroopassa Statista oli arvioinut kuluvan vuoden kasvun olevan noin 11 prosenttia.

Myös maailmalla verkkokaupan käyttö kasvoi koronapandemian aikana. Statistan mukaan esimerkiksi yli puolet amerikkalaisista aikuisista osti toukokuussa 2020 netistä enemmän kuin koskaan aiemmin.

Suomessa kaupan vahva digitalisoituminen nähdään positiivisena ilmiönä ja kasvun uskotaan jatkuvan, vaikka pandemia hellittäisi. Kasvumahdollisuuksia on paitsi kotimaassa, myös ulkomailla.

Kotimainen verkkomyynti ei nimittäin vielä tavoita kansainvälistä asiakaskuntaa. Suomi on yksi vähiten ulkomaille myyvistä Euroopan maista yhdessä Puolan ja Unkarin kanssa.

Suomessa tehtävistä verkko-ostoksista 60 prosentissa lähetys tulee kotimaasta. Kiina on kuitenkin selvä ykkönen Suomeen suuntautuvassa, rajat ylittävässä verkkokaupassa. Arviolta noin 13 prosenttia suomalaisten digiostoksiin kulutetuista euroista vyöryy Kiinaan.

Mitä kotimaisten kauppiaiden pitäisi tehdä, jotta eurot jäisivät kotimaahan?

Loikkasen mukaan hyvin tärkeää on miettiä kohderyhmää ja yrittää löytää juuri omalle kohderyhmälle oikeaa tarjontaa. Tarjonnan kasvattaminen ”kaikille kaikkea”- ajatuksella ei välttämättä toimi Suomessa toimivilla kaupoilla, sillä hinnat maailmalla on yleisesti alemmat ja tarjontaa on ehkä liikaakin.

– Toiseksi verkkokaupassa asioinnin pitää olla joustavaa, ja tavara pitää toimittaa nopeasti asiakkaalle. Toki kohdennettu markkinointi on myös tärkeää, Loikkanen summaa.

Pohjola Vakuutuksen Kybervakuutus on tarkoitettu yrityksille täydentämään omaisuuden ja toiminnan vakuutuksia - lue lisää ja pyydä tarjous

Lue myös:

Yrittäjä, näiden vinkkien avulla perustat verkkokaupan

Ruokatoimitukset perille jopa neljässä tunnissa

Yrittäjä, vieläkö otat vastaan käteistä?

OP sosiaalisessa mediassa