Vain virheitä tekevät yritykset kehittyvät, sanoo Mikko Kuitunen: ”Moka on usein tahaton investointi”

Virheitä salliva ilmapiiri organisaatiossa ei synny itsestään. Yritysjohtaja Mikko Kuitusen mukaan avainasemassa on se, kuinka haavoittuvaisia esimiehet uskaltavat olla alaistensa edessä.

Tulevaisuudessa menestyvät ne yritykset, joiden työntekijät uskaltavat tehdä virheitä, uskoo ohjelmistoyhtiö Vincitin perustaja ja nykyinen toimitusjohtaja Mikko Kuitunen.

– Kaikki helpot asiat on aika lailla jo tehty organisaatioissa, ja nyt pitää kokeilla vaikeampia juttuja. Silloin riski, ettei kaikki mene niin kuin Strömsössä tietysti kasvaa, hän toteaa.

Kuitunen on tutkinut epäonnistumisen anatomiaa yhdessä Mika Sutisen kanssa kirjoittamassaan kirjassa Mahtava moka – uskalla, opi ja menesty, joka ilmestyi aiemmin tänä vuonna.

Työelämässä on puhuttu jo pitkään ”virheiden sietämisestä” ja ”epäonnistumista tukevasta kulttuurista”, mutta usein ajatukset jäävät juurikin puheen tasolle. Kuitunen uskoo sen johtuvan ainakin osin siitä, että Suomessa kasvatus ja koulutusjärjestelmä ovat hyvin turvallisuushakuisia.

Tämä näkyy myös perinteisissä suomalaisissa sananlaskuissa: ”vanhassa vara parempi” ja ”joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”.

– Olemme ymmärtäneet vähän väärin sen mokaamisen pihvin, Kuitunen sanoo.

– Tärkeää on tietenkin se, mitä siitä virheestä jää käteen. Usein moka on tahaton investointi, jonka kautta voi oppia jotain aivan uutta.

Kuitunen esittää klassisen esimerkin: hehkulamppu syntyi vasta sen jälkeen, kun Thomas Edison oli ensin epäonnistunut sen kehittämisessä monta kertaa.

Virheet ovat erilaisia

Ensimmäinen askel oppimiseen on kuitenkin virheen tai epäonnistumisen myöntäminen, joka on monelle todella vaikeaa. Useissa organisaatioissa käytetään paljon aikaa ja energiaa virheiden piilotteluun ja niiden selittelyyn, Kuitunen arvelee.

Hän korostaa, että myös syyllisen etsiminen on usein aivan turhaa.

– Sen sijaan voitaisiin lähteä miettimään sitä, mistä virhe johtui.

Virheet ja niiden syyt voi jakaa karkeasti kahteen kategoriaan.

Prosessivirheet johtuvat usein hetken huolimattomuudesta tai esimerkiksi väsymyksestä.

– Tähän luokkaan kuuluvat virheet rutiininomaisissa prosesseissa, kuten jarrupalan vaihdossa, kassakoneen käytössä ja vaikka kirurgin usein toistamassa leikkauksessa, Kuitunen luettelee.

Hänen mukaansa rutiinimokien ulkopuolella tapahtuvista virheistä jopa yhdeksän kymmenestä johtuu systeemistä, ei niinkään tekijästä. Hän tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työntekijälle on kasattu liikaa paineita, häntä ei ole perehdytetty kunnolla tehtävään tai projektissa tapahtuu jotain odottamatonta.

Irti sankarijohtajan myytistä

Virheille armollinen ilmapiiri organisaatiossa ei synny itsestään. Se vaatii koko työyhteisöltä korkeaa keskinäistä luottamusta, avoimuutta ja ennakoivuutta.

Kaikkein tärkeimmässä asemassa ovat Kuitusen mukaan johtajat ja se, millaista esimerkkiä he näyttävät. Monet esimiehet ajattelevat, etteivät he saisi koskaan epäonnistua alaistensa edessä.

– Myytti erehtymättömästä sankarijohtajasta elää yhä aika vahvana Suomessa.

Itse pitkään erilaisissa johtoasemissa toiminut Kuitunen ajattelee, että vahvassa johtamisessa luottamus on kaikkein tärkeintä. Luottamuksen hän taas määrittelee näin:

– Se on halukkuutta ja kykyä asettua haavoittuvaiseksi toisten edessä. Luottamukseen kuuluu myös se, että välillä saattaa mokata, ja siitä pitää pystyä puhumaan.

Milloin Kuitunen on viimeksi itse töppäillyt kunnolla?

– Mikromokaamista tapahtuu johtotehtävissä jatkuvasti, lähes päivittäin, hän toteaa.

Kunnon moka, jota toimitusjohtaja muistelee yhä, tapahtui kuitenkin jo kesätyöaikoina.

Kuitunen oli nuorena miehenä pakkaamassa varaosia, jotka lähetettiin eri puolille maailmaa. Se, että osat piti ruostesuojata, oli kuitenkin mennyt häneltä perehdytyksessä jotenkin ohi korvien.

– Lähettelin siis koko kesän käyttökelvottomia varaosia esimerkiksi Uuteen-Guineaan. Mokalla oli aika korkea hintalappu, mutta se käsiteltiin firmassa todella asiallisesti.

OP sosiaalisessa mediassa