Vuonna 2016 tamperelainen vaatealan yritys Uhana Design oli juuri nousemassa kotimaisten vaatemerkkien eturiviin. Samaan aikaan yrityksen perustajat Hanna Virkamäki (kuvassa oikealla) ja Mira Vanttaja tunsivat kulkevansa heikoilla jäillä.

– Taisi käydä aika tyypillisesti. Kun yritys oli kovalla nousukäyrällä, oma hyvinvointi laski jyrkästi, Virkamäki muistelee nyt.

Yhdessä Hämeen ammattikorkeakoulussa opiskelleet naiset olivat perustaneet Uhana Designin vuonna neljää vuotta aiemmin. He onnistuivat luomaan nopeasti tuotteita, jotka vietiin kirjaimellisesti käsistä: jo ensimmäistä hittiä, huppuhuivia, jonotettiin. Hieman myöhemmin kaksikon suunnittelemat pisarakorvakorut myytiin jatkuvasti loppuun.

Kova kysyntä johti tilanteeseen, jossa työtä oli yksinkertaisesti liikaa. Yrittäjät olivat palkanneet yhden työntekijän, mutta pyörittivät esimerkiksi firman verkkokauppaa itse.

Käänne tuli, kun naiset suorittivat pk-yrittäjille tarkoitettua tuotekehitystyön erityisammattitutkintoa. Tutkintoon kuului kurssi, jolla tuli esitellä muille kaikki yrittäjälle kuuluvat vastuualueet.

Virkamäen ja Vanttajan fläppitaulu täyttyi ääriään myöten erilaisista työtehtävistä.

– Se herätteli, kun muut kysyivät, että oletteko tosissanne. Ymmärsimme, että pitää oppia delegoimaan ja jakamaan vastuuta eri tavalla, Vanttaja muistelee.

Hyvä pohjatyö kantoi eteenpäin

Vanttaja ja Virkamäki päättivät ryhtyä yhdessä yrittäjiksi, sillä jakoivat samat arvot. Yksinyrittäminen ei houkutellut kumpaakaan.

– Olimme kuulleet paljon melko raadollistakin puhetta yrittäjyydestä ja siitä, miten vaikeaa Suomessa on pärjätä vaatetusalan yrittäjänä. Halusimme nähdä, voisimmeko tehdä asiat omalla tavallamme, Virkamäki sanoo.

Yhteisen arvomaailman lisäksi naiset kokivat, että heidän osaamisalueensa täydensivät hyvin toisiaan. Vanttaja on erikoistunut kuosi- ja printtisuunnitteluun, Virkamäki vaatemuotoiluun ja kaavoitukseen.

Uhanan ensimmäinen mallisto syntyi pienellä budjetilla ja tiukalla aikataululla. Se saatiin myyntiin muutamalle jälleenmyyjälle ja design-torille.

– Vaikka moni asia on pitänyt oppia matkan varrella, teimme alussa todella hyvän pohjatyön, joka on kantanut eteenpäin, Vanttaja sanoo.

Selkeä suunnitelma on mahdollistanut harkittujen riskien ottamisen, yrittäjät ajattelevat. Se oli tärkeää esimerkiksi riittävien tilausmäärien ja ensimmäisten rekrytointien kohdalla.

Tasa-arvotyötä yrityksen kautta

Vanttajaa ja Virkamäkeä yhdistää myös halu puuttua epäkohtiin. Heille tärkeä oivallus oli, että yhteiskunnallista vaikuttamista voi tehdä myös oman yrityksen kautta.

Uhana on esimerkiksi tehnyt Pisara-korvakoruistaan sateenkaariversion, joiden tuotoista osa lahjoitettiin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä tukevan SETA:n työhön.

– Tasa-arvo- ja ihmisoikeuskysymykset ovat meille tärkeitä, joten tuntuu luontevalta yrittää edistää niitä oman työmme kautta, Vanttaja sanoo.

Uhanan ytimessä on kuitenkin kestävästi tuotetut vaatteet. Yrittäjät myöntävät, että esimerkiksi tarpeeksi laadukkaiden ja samalla ekologisesti ja eettisesti kestävien materiaalien etsiminen on usein haastavaa. Varsinkin, kun vaatteiden hinnat tulisi pitää sellaisina, että ne kiinnostavat suurta yleisöä.

Yksi vastaus haasteeseen on trendi, jossa vaatemerkit ovat alkaneet avata tuotteidensa hintojen muodostumista. Myös Uhana on tehnyt julkaisuja, joissa kerrotaan tarkasti, miten eri tekijät vaikuttavat vaatteiden lopulliseen hintaan.

Esimerkiksi Uhanan neulepaidan 189 euron hinnasta tuotanto kustantaa lähes 50 euroa ja arvonlisä reilut 36 euroa. Loput 102 euroa menevät myyjätaholle – joko suoraan merkille tai jaettuna merkille ja jälleenmyyjälle. Tällä osuudella katetaan työntekijöiden palkkoja, toimitilojen vuokria, suunnittelu- ja kaavoituskuluja, pakkausmateriaaleja sekä muita yrityksen peruskuluja.

– Näin kuluttajankin on helpompi ymmärtää, miksi villasta Suomessa valmistettu neule maksaa reilusti yli satasen. Summa ei synny tyhjästä, Virkamäki summaa.

Kasvu vaatii aina hyvän suunnitelman

Vuoden 2016 herätyksen jälkeen Virkamäki ja Vanttaja alkoivat jakaa vastuuta ja palkata lisää työntekijöitä. Samalla perustajien resursseja vapautui kehitys- ja strategiatyöhön.

– Pohdimme silloin tosissamme, mihin halusimme tulevaisuudessa keskittyä ja käyttää aikaamme, Virkamäki sanoo.

Nykyisin suunnittelu- ja strategiatyön lisäksi hän kantaa päävastuun yrityksen henkilöjohtamisesta, Vanttaja taas sosiaalisen median kehittämisestä.

Kasvun myötä yrittäjät ovat halunneet panostaa myös siihen, että Uhana olisi mahdollisimman hyvinvoiva työpaikka. Se tarkoittaa ilmapiiriä ja kulttuuria, jossa työhön liittyvistä toiveista ja haasteista voidaan keskustella avoimesti.

Pitkäjänteinen kehitystyö on kantanut tulosta: vuonna 2019 Uhana Designin liikevaihto kasvoi yli 27 prosenttia ja ylitti miljoonan euron rajan.

Tulevaisuuden toiveissa siintää kansainvälisille markkinoille laajentaminen. Omaan tyyliinsä Uhana Design haluaa tehdä senkin harkiten – ja hyvän suunnitelman kanssa.

– Ensimmäiset kohteet ovat mahdollisesti Ruotsi ja Japani. Pitää kokeilla askel kerrallaan, löytyykö meille markkinoita, Vanttaja paljastaa.

Etsitkö ratkaisuja kasvuyrittäjän haasteisiin? Meiltä saat apua ja tukea liittyen yrittäjän vakuutuksiin, työnantajavelvoitteisiin ja yritysrahoitukseen. Tutustu yrittäjän palveluihin!‍