Suomi hyppää avaruusliiketoiminnan uuteen aaltoon: murros tarjoaa globaaleja mahdollisuuksia kasvuyrityksille

Satelliittitiedolla voidaan esimerkiksi tehostaa satamaliikenteen seurantaa, metsävarannoista huolehtimista tai tulvien aiheuttamien vahinkojen ennakoimista.

Sana avaruustoiminta vie monen mielen kantoraketteihin ja kaukaisiin planeettoihin. Nykyään se on kuitenkin myös paljon muuta, toteaa Business Finlandin avaruusliiketoiminnasta vastaava Kimmo Kanto.

– Avaruudesta satelliiteilla kerättävä ja välitettävä tieto on yhä oleellisempi osa normaalia arkea. Esimerkiksi kansainväliset pankkijärjestelmät perustuvat nykyään tarkkoihin aikamäärittelyihin, jotka saadaan satelliiteilla.

Viime vuosien aikana uuden avaruusliiketoiminnan ympärille on syntynyt Suomeen uusia yrityksiä ennennäkemättömällä tahdilla. Esimerkiksi vuoden 2018 alussa Otaniemeen avatun Euroopan avaruusjärjestön eli ESA:n yrityskiihdyttämön tavoitteena on synnyttää Suomeen 50 uutta kasvuyritystä alalle.

– Jos nyt kehittää tällä alalla innovaation, se on välittömästi globaali. Murros tarjoaa startup-kulttuurille ihan uudenlaisia mahdollisuuksia, Kanto kuvailee.

Myös Suomen valtio pyrkii tukemaan kasvavaa liiketoiminta-alaa. Työ- ja elinkeinoministeriö lanseerasi vuonna 2018 kansallisen avaruusstrategian ja Business Finland käynnisti samana vuonna oman New Space Economy -hankkeensa, jonka tarkoitus on tukea nimenomaan avaruusalan yritysten kasvua.

Kaikkea potentiaalia ei vielä hahmoteta

Erityisesti satelliittien valmistus ja niiden ohjaukseen liittyvät tietoliikennejärjestelmät kehittyvät tällä hetkellä aimo harppauksin eteenpäin. Samalla satelliittien koko ja kustannukset ovat kutistuneet huimasti.

Toinen merkittävä liiketoiminta-alue ovat satelliittien keräämän tiedon erilaiset sovellusmahdollisuudet. Tulevaisuudessa satelliittitiedolla voidaan esimerkiksi tehostaa satamaliikenteen seurantaa tai metsävarannoista huolehtimista.

– Keinoälyn avulla datasta voidaan jalostaa myös terveyden palveluita, jotka pystyvät ennustamaan epidemioiden leviämistä. Sovellusmahdollisuuksia on niin paljon, ettei kaikkea potentiaalia varmaan vielä edes hahmoteta, Kanto sanoo.

Tällä hetkellä satelliittidataa hyödyntävien suomalaisten yritysten liikevaihto on noin 300 miljoonaa euroa vuodessa. Tarkoituksena on kuitenkin kymmenkertaistaa se vuoteen 2025 mennessä.

Tavoite voi kuulostaa ylioptimiselta, varsinkin kun Suomi ei ole avaruustoiminnassa suuri tekijä. Ketteryys voi kuitenkin olla merkittävä vahvuus alan murroksessa, analysoi Kanto.

– Meillä ei ole perinteisen toimialan hitautta, vaan voimme hypätä suoraan uuteen aaltoon. Nyt kaivataan sellaisia innovaatioita, joissa olemme edelläkävijöitä. Suomen vahvuutena ovat esimerkiksi hyvä tutkimuksen ja high tech -osaamisen maine.

Uusi teknologia kiinnostaa monella alalla

Yksi Suomen avaruustoiminnan tienraivaajista on ICEYE, joka kehitti pienen jääkaapin kokoisen tutkasatelliitin kokoisen satelliitin ja käynnisti samalla kokonaisen uuden avaruustekniikan toimialan.

Nyt yrityksen taustalla on jo yli 50 miljoonan euron rahoitus, ja tavoitteena on edetä tutkateknologian maailman johtavaksi toimijaksi.

ICEYE:n satelliitit kykenevät kuvaamaan myös pimeällä ja pilvien läpi, joten niiden avulla on mahdollista seurata lähes reaaliaikaisesti esimerkiksi laillista ja laitonta laivaliikennettä, tai jäätiköiden sulamista.

– Tämä kiinnostaa muun muassa suuria energiayhtiöitä, vakuutusyhtiöitä ja finanssialaa, kertoo Pekka Laurila, yksi ICEYE:n perustajista ja yrityksen nykyinen strategiajohtaja.

Satelliitit voivat monitoroida hyvin tarkasti vaikkapa tulvan etenemistä kaupunkialueella. Niiden avulla tulvan aiheuttamat vahingot ja korvaukset voidaan arvioida lähes välittömästi ja aiempaa huomattavasti pienemmillä kustannuksilla.

Suomi houkuttelee huipputekijöitä

Eräs ICEYE:n menestystä selittävä tekijä on yliopistotutkimuksen ja yksityisen sektorin vahva yhteistyö. Yritys syntyi aikoinaan Aalto-yliopiston avaruustekniikan kurssilla, kun opiskelijat alkoivat miettiä kaupallisia sovellusmahdollisuuksia kehittämälleen tekniikalle. Sekä yliopisto että Business Finland olivat alusta saakka mukana tukemassa innovaatiota ja sen tuotekehitystä.

– Lähdimme käytännössä tyhjästä luomaan uutta instrumenttia. Siihen liittyy aina suuria riskejä, joita saimme oikealla tuella alennettua. Se taas auttoi houkuttelemaan sijoittajia, Laurila analysoi.

Myös Laurila allekirjoittaa ajatuksen, että suomalaisten avaruusalan yritysten on nyt huomattavasti aiempaa helpompaa ponnistaa suoraan globaaleille markkinoille. Samalla Suomi voi houkutella myös alan kansainvälisiä osaajia töihin.

Esimerkiksi ICEYE rakentaa niin pieniä laitteita, ettei toiminta vaadi kovin järeitä tehtaita tai infrastruktuuria. Oleellisempaa on se, löytyykö hyviä työntekijöitä ja mahdollistavatko yhteiskunta ja lainsäädäntö toiminnan kehittämisen.

– Kyllä me mieluummin teemme tätä Suomessa kuin vaikka San Franciscossa, jossa kaikki on kymmenen kertaa kalliimpaa. Tänne saadaan nyt huipputekijöitä ja perusinfra toimii hyvin, Laurila kertoo.

OP sosiaalisessa mediassa