Työhön liittyvät univaikeudet voivat olla monen eri tekijän summa. Melko usein ne kuitenkin liittyvät työperäiseen stressiin, kertoo Työterveyslaitoksen uneen erikoistunut tutkimusprofessori Mikko Härmä.

– Jos työssä on sellaisia piirteitä, että niitä ei saa järjestykseen työpaikalla, ne saattavat jäädä vaivaamaan mieltä. Tyypillisesti asioita aletaan ”märehtiä” illalla, kun pitäisi nukahtaa.

Iltaisin mieleen hiipivät ja helposti unet vievät työasiat ovat monelle yrittäjälle tuttuja. Usein yrittäjät myös tekevät keskimääräistä pidempää työpäivää, mikä lisää osaltaan univaikeuksien riskiä.

– Varsinkin lähellä nukkumaanmenoaikaa tehty työ voi estää rentoutumista ja sitä, että mieli rauhoittuu unelle otolliseksi, Härmä toteaa.

Hän lisää, että välillä runsas työnteko voi tarkoittaa, ettei nukkumiselle yksinkertaisesti jää riittävästi aikaa. Tämäkin koskee valitettavan usein nimenomaan yrittäjiä.

– Myös säännöllinen työmatkustaminen ja yötyöt sekoittavat helposti luonnollista unirytmiä.

Väsynyt ihminen kiertää kehää

Vaikka unen tarve on jossain määrin yksilöllistä, normaali työikäinen aikuinen tarvitsee keskimäärin 7–9 tuntia unta.

Riittävään uneen kannattaa panostaa, sillä sen puute aiheuttaa monenlaista haittaa, Härmä muistuttaa. Ennen kaikkea ihminen nukkuu aivojen palautumisen ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi.

Univaje alkaa näkyä nopeasti muun muassa tarkkaavaisuuden heikentymisenä.

– Erityisesti visuaalinen tarkkaavaisuus kärsii ja silmät alkavat lupsahdella. Samalla tapaturmariski kasvaa esimerkiksi ammattiliikenteessä tai jatkuvaa havainnointia vaativissa työtehtävissä.

Merkittävin muutos liittyy kuitenkin Härmän mukaan luovuuteen, aloitekykyyn ja loogiseen päättelyyn.

– Väsynyt ihminen alkaa kiertää kehää eikä pysty kovin luovaan toimintaan. Esimerkiksi yrittäjän työssä tyypillinen erilaisten ongelmien ratkaisu ja päätösten tekeminen vaikeutuvat.

Kolmanneksi univaje vaikuttaa muistiin. Moni kroonisesti väsynyt tunnistaa esimerkiksi tilanteen, jossa juuri tapahtuneiden neuvotteluiden tai tärkeän asiakastapaamisen yksityiskohdat ovat pyyhkiytyneet täysin mielestä.

Uni on palautumisen osa

Unen puute näkyy kehossa välittömänä stressireaktiona, joka heikentää elimistön puolustuskykyä. Väsyneenä ihminen myös tuntee kipua ja särkyä helpommin.

Jos riittävää unta laiminlyödään pitkään, voi seurata pysyviä terveyshaittoja. Muun muassa sydän- ja verisuonitautien sekä aikuisiän diabeteksen riskit kasvavat.

Unettomuus on myös yksi työuupumuksen tyypillisistä oireista.

– Työuupumuksessa keskeistä ovat usein pitkät työpäivät ja samaan aikaan tunne, ettei pysty saamaan asioita järjestykseen. Vireyden ja toimintakyvyn palautuminen vaatii unta, Härmä toteaa.

Hän korostaa, että riittävä uni on vain yksi osa palautumista. Se vaatii myös työstä irtautumista, vaihtelua sosiaalisessa elämässä ja mukavaa tekemistä, joka ei liity millään tavalla työhön.

Vinkit yrittäjille parempaan uneen

Anna unelle arvo

Jos yrityksen toiminta on kannattavaa, Härmä kehottaa miettimään, minkä arvon antaa omalle ajalle ja unelle.

– Kuinka paljon lisää työtä kannattaa ahnehtia? Voiko harkita ulkoistamista tai avun palkkaamista?

Vältä yötöitä

Tutkimukset osoittavat, että erityisesti yö- ja vuorotyö ovat haitallisia unelle. Härmä muistuttaa, että myös yksinyrittäjän kannattaa yrittää välttää tai ainakin rajoittaa niiden tekemistä.

– Jaksamisen kannalta tärkeää on päivittäinen, riittävä uni ja päivittäistä sekä viikoittaista palautumista edistävä työn tauotus.

Vinkkejä työaikojen ja taukojen suunnitteluun voi lukea TTL:n sivuilta.

Ulkoista stressi

Työstressi vie unet helposti. Siksi vaivaavat työasiat tulisi pyrkiä ratkomaan mahdollisimman pitkälle työpaikalla, ei iltaisin omassa sängyssä.

– Työajalla olisi hyvä tehdä ainakin jonkinlainen suunnitelma sille, miten ongelma ratkaistaan. Silloin asia ei vaivaa enää niin paljon.

Myös niin kutsuttu huolihetki voi auttaa öiseen työ- ja muiden asioiden märehtimiseen. Sen ideana on kirjoittaa huolettavat asiat paperille tai miettiä esimerkiksi seuraavan päivän tiukka aikataulu mahdollisimman valmiiksi jo edellisenä päivänä.

Varaa aikaa rauhoittumiselle

Työstä ei voi hypätä suoraan uneen, Härmä toteaa. Väliin tulisi varata aikaa rauhoittumiselle.

– Voi tehdä rentoutumisharjoituksia, lukea kirjaa tai vaikka katsoa tv:tä – kunhan ei jää niin kiinni sarjaan, että katsoo kymmenen jaksoa putkeen.

Muista myös työntekijöiden uni

Jos yrittäjä työllistää muita, Härmä kehottaa miettimään esimerkkiä, jonka asettaa heille riittävän levon suhteen.

– Esimiehenä on avainasemassa sen suhteen, miten uneen suhtaudutaan. Voi yrittää luoda myös muille sellaiset työolot, ettei uniongelmia tulisi

Lue lisää työkyvyn ylläpidosta ja työhyvinvoinnin edistämisestä