– Se oli raskasta, ihanaa ja yksinäistä työtä, huokaa personal trainer ja eräopas Tiia Pirttimäki, 29, kun muistelee entistä ammattiaan perhepäivähoitajana. Juuri yksinäisyyden tunne oli se, joka ajoi Pirttimäen lopulta opiskelemaan uutta Eerikkilä Sport & Outdoor Resort -urheiluopistoon vajaa pari vuotta sitten.

Pirttimäki kuuli eräopaskoulutuksesta sen käyneeltä ystävältä ja innostui. Kun hän kertoi koulussa opettajalleen olevansa kiinnostunut myös personal trainerin opinnoista, opettaja ehdotti Pirttimäelle liikunnan ammattitutkinnon suorittamista.

– Rykäisin molemmat opinnot kerralla vuodessa. Eräoppaaksi valmistuin kesällä ja liikunta-alan tutkinnosta sain syksyllä paperit. Asuin vuoden Eerikkilässä. Vuosi sisälsi teoriaopintojen lisäksi eri pituisia vaelluksia kaikkina vuodenaikoina, ja esimerkiksi melomista, kiipeilyä sekä sup-lautailua. Jälkeenpäin ajatellen vuosi oli yksi elämäni parhaimmista, vaikka jäätävän rankka.

Metsän keskellä asuminen sai kuitenkin ajan hidastumaan ja aistit valppaiksi. Pirttimäki koki metsässä uudenlaista rauhaa, jota ei tuntenut kaupungissa.

– Asuin tuolloin viikonloput Turussa, ja kaupungin hulina hirvitti. Ihminen kadottaa helposti yhteyden luontoon, kun saa siitä etäisyyttä. Se on syy siihenkin, miksi haluan viedä ihmisiä metsään liikkumaan ja muistuttaa, miten upea Suomen luonto onkaan.

Viime vuoden heinäkuussa Pirttimäki muutti puolisonsa kanssa Turusta maaseudulle Paimioon. Jo silloin oli selvää, että Pirttimäki alkaa yrittäjäksi ja erikoistuu luontoon, ulkoilmaan ja ihmisten liikuttamiseen. Yritys nimeltä Samoilla poluilla oli syntynyt.

Opettajat kannustivat hakemaan starttirahaa

Jo opintojen aikana oppilaita kannustettiin yrittäjyyteen ja nimenomaan hakemaan uuden yritystoiminnan aloittamiseksi ja työllistymisen tueksi starttirahaa.

Pirttimäki oli hakenut starttirahaa kerran aiemmassa ammatissaan.

– Onneksi en saanut starttirahaa silloin. Tein liiketoimintasuunnitelman hutiloiden ja uskon, että se oli yksi syy hakemukseni hylkäämiseen. Toinen syy lienee se, että lapsia oli tulossa hoitoon ovista ja ikkunoista, pula hoitajista oli iso eikä minun katsottu tarvitsevan rahallista tukea.

Nyt toisella kerralla Pirttimäki panosti tosissaan liiketoimintasuunnitelman tekemiseen, joka oli myös yksi liikunta-alan tutkinnon näytöistä. Hän näytti suunnitelman myös yrittäjänä työskentelevälle puolisolleen ja tämän isälle, pyysi kommentteja ja muokkasi suunnitelmaa saamiensa ehdotusten mukaan. Pirttimäen suunnitelman sai nähtäväkseen myös Turun Yritysneuvonta Potkurin yritysneuvoja, joka näytti suunnitelmalle vihreää valoa ja uskoi, että tällä kertaa starttiraha irtoaisi.

– Liiketoimintasuunnitelmaa kannattaa näyttää rohkeasti muille ihmisille, koska itse sille helposti sokeutuu eikä näe kehityskohteita, Pirttimäki kannustaa.

Starttirahan hakeminen vaati liiketoimintasuunnitelman lisäksi rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat, koska starttirahan saamisen edellytyksenä on kannattava liikeidea. Kun Pirttimäki sai hakemuksensa matkaan, myönteinen päätös tuli muutaman viikon kuluttua. Se oli aloittavalle yrittäjälle helpotus. Ensimmäisinä kuukausina tulot jäivät pieneksi, koska asiakkaita oli etsittävä.

– Käytännössä starttiraha tarkoittaa sitä, että saan tukea 32,40 e maksimissaan viideltä viikonpäivältä, eli noin 600 euroa veronalaista tuloa kuussa ensimmäisen puolen vuoden ajan. Sen jälkeen starttirahalle voi hakea jatkoa, mutta jatkon saaminen voi olla vaikeampaa.

Kevytyrittäjyydellä liikkeelle

Yrittäjyytensä Pirttimäki aloitti OP kevytyrittäjänä‍. Kyseisessä palvelussa paperityöt, kuten kirjanpito, veroilmoitukset ja maksut hoidetaan yrittäjän puolesta viiden prosentin (+alv 24%) korvausta vastaan.

– Pähkäilin ensin tilitoimistoa, mutta aloittavana yrittäjänä halusin ottaa helpoimman kautta. Olen saanut palvelusta paljon tukea, ja onhan kirjanpitäjällekin maksettava, Pirttimäki pohtii.

Pirttimäki aloitti uuden uransa järjestämällä ulkotreenejä ryhmille kotitalonsa pihamaalla samalla kuin etsiskeli lisää asiakkaita. Yrityksille hän laittoi sähköpostilla tarjouksia treeneistä, mutta monessa paikassa liikuntajutut oli jo ehditty sopia siksi kaudeksi. Kuitenkin asiakkaita alkoi tulla vahingossa sieltä täältä, kuten kaverien kautta. Yritysten lisäksi Pirttimäki lähestyi uusia ihmisiä rohkeasti.

– Eräs helsinkiläinen media-alan moniammattilainen oli laittanut Instagramiinsa mahdollisuuden, että kysy mitä vain, niin hän vastaa. Hetken mielijohteesta kysäisin häneltä, tarvitseeko hän personal traineria. Hetken mietin, onko se noloa, mutta ajattelin, että en menetä mitään. Hänen kauttaan olen saanut somenäkyvyyttä ja muutaman asiakkaankin.

Sitten Pirttimäki sai soiton Kuntokeskus Liikku Forssasta, että tulisiko hän sinne vastuuvalmentajaksi. Työt vievät siis häntä säännöllisesti Paimion kotipihalta niin Forssaan kuin Helsinkiinkin.

– Aluksi jännitti, että mitä jos tästä ei tulekaan mitään, mitä jos tämä on fiasko, mutta olen pärjännyt hyvin. Liikuntatöiden lisäksi teen satunnaista keikkaa puolisoni ravintolassa Turussa. Starttiraha on mahdollistanut sen, ettei ole hiki hatussa tarvinnut etsiä asiakkaita ja olen voinut rauhassa kasvattaa tätä touhua.

Lue myös: Mikä on starttiraha ja miten sitä haetaan?