Puskurirahasto auttaa yrityksen kriisin yli – kannattaa tukeutua kirjanpitäjään

Koronakriisi on laittanut monen yrityksen talouden tiukille. Poikkeustilanteita varten yrittäjän kannattaa pitää aina kahden–kolmen kuukauden menojen verran helposti saatavilla olevaa puskurikassaa.

Maaliskuussa alkaneet koronarajoitukset ovat lopettaneet monen yrityksen tulovirran kuin seinään tai vähintäänkin pienentäneet liikevaihtoa merkittävästi. Tällaisia tilanteita varten yrityksen kannattaa pyrkiä pitämään helposti likvidoitavaa rahaa säilössä ainakin muutaman kuukauden menoja varten.

– Nykytilanne osoittaa, että vaikka yhteiskunta on reagoinut yrittäjien tilanteeseen nopeasti ja hienosti, muutaman kuukauden kokoinen puskurikassa pitäisi olla, jotta tästä selviää, sanoo Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen.

Puskurin voi säästää yrityksen tulovirrasta pikkuhiljaa. Mikäli puskurikassasta täytyy ottaa yllättäviin menoihin rahaa, sitä voi paikkailla taas silloin, kun liiketoiminta pyörii paremmin.

Ole kartalla yrityksen kuluista

Jotta tietää, mikä on sopiva summa puskurirahalle, yrittäjän kannattaisi olla perillä ainakin suurinpiirtein siitä, minkä suuruiset pakolliset kuukausimenot yrityksellä on.

Yrityksestä riippuen menoja kertyy toimitilavuokrasta, YEL-maksusta ja muista viranomaisvelvoitteista, työnantajamaksuista sekä ostolaskuista.

– Jos yrittäjällä on tilauksia sisällä, niistä pitäisi selviytyä, jotta ei menetä kriisin aikana arvokkaita asiakassuhteita.

Joskus yritykset kasvavat niin nopeasti, että yrittäjä ei hahmota, paljonko yrityksen kulut ovat lisääntyneet samalla. Tästä syystä kannattaa keskustella tarpeeksi usein kirjanpitäjän kanssa.

– On järkevää ulkoistaa taloushallinto, mutta se voi joskus etäännyttää yrittäjän jokapäiväisistä menoista.

Malinen muistuttaa, että kirjanpitäjät tuntevat hyvin asiakkaansa ja heidän osaamistaan kannattaa hyödyntää muutenkin kuin vain kirjanpidon pyörityksessä. Usein kirjanpitäjällä voi olla muita saman toimialan yrityksiä asiakkaana. Tämä auttaa kirjanpitäjää antamaan näkemystä siitä, kuinka paljon tiettyihin asioihin saisi mennä rahaa.

– Toki muiden yritysten tiedot ovat luottamuksellisia, mutta kokonaiskuva auttaa kirjanpitäjää tarjoamaan analyyttistä osaamista yrityksen talousluvuista.

Puskurikassasta kannattaa sijoittaa osa – hajautetusti

Missä firman puskurirahoja sitten kannattaisi pitää? Ainakin osa niistä kannattaa olla sellaisessa muodossa, että rahan saa nostettua nopeasti ulos. Esimerkiksi pankin tarjoamalla tavallista korkeampikorkoisella tilillä.

– Yllättävissä tilanteissa rahan tarve tulee nopeasti, jolloin siihen ei voi valmistautua.

Lisäksi tällaisissa pandemian kaltaisissa kriiseissä on huono juttu, jos koko puskurikassa on sijoitettuna. Aluksi sijoitukset laskivat niin paljon, että olisi ollut ikävää joutua nostamaan niitä pörssikurssien ollessa matalalla.

Toisaalta normaalitilassa kymmenien, jopa satojen tuhansien puskuriin ei tarvitse koskea pitkiin aikoihin, kun bisnes rullaa hyvin. Tästä syystä Malinen on sitä mieltä, että ainakin osa puskurista kannattaisi pitää sijoitettuna, jotta raha on turvassa inflaatiolta.

– Sijoitukset kannattaa hajauttaa eri paikkoihin, jotta riskit pienenevät.

Verotus kannustaa osakeyhtiöitä pitämään taseessa rahaa

Tällä hetkellä suomalainen verotus kannustaa listaamattomia osakeyhtiöitä pitämään yrityksen taseessa jonkun verran rahaa. Kun yrityksestä nostettavan osingon määrä on enintään kahdeksan prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, summasta 25 prosenttia on veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia on verotonta tuloa.

– Yritysten taseet saattaisivat olla paljon pienempiä, jos näin ei olisi.

Verohelpotus koskee osakeyhtiöitä. Suurin osa suomalaisista yrityksistä on yksityisten elinkeinonharjoittajien eli toiminimiyrittäjien, jotka eivät hyödy osingon verovapaudesta.

Vero.fi – Osingot listaamattomasta yhtiöstä

Yritä.fi – Yritysmuodot

Yritysten elinkaari on lyhentynyt normaalioloissakin

Suomalaiset yritykset vaikuttavat olleet varautuneet kriisin varalle. Tämän huomaa siitä, ettei konkurssihakemusten määrä ole vielä juurikaan noussut.

– Ei kuitenkaan pidä tuudittautua siihen, etteikö niitä loppuvuodesta tulisi.

Muutaman kuukauden puskuri ei pidä yritystä loputtomiin pinnalla, mikäli tulovirtaa ei tule.

Mikäli yrityksen näkymät alkavat olla sellaiset, ettei jatko ole mahdollista, yrityksen hallittu alasajo on parempi vaihtoehto kuin konkurssiin hakeutuminen.

– Se on yrittäjän tulevaisuuden kannalta parempi vaihtoehto.

Malinen huomauttaa, että ihan normaalioloissakin yritysten elinkaari on lyhentynyt verrattuna esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen. Ei siis ole tavatonta, että yritys ajetaan alas ja tilalle perustetaan uusi vaikkapa jollekin toiselle toimialalle.

– Kannattaa katsoa kriisin jälkeiseen aikaan. Kun tästä ruvetaan elpymään, se tapahtuu nopeasti ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia.

Artikkeli on osa Puhalletaan yhteen Suomeen -teemaa, jolla OP haluaa tukea yrityksiä poikkeustilanteen aikana, kiinnittää huomiota yritysten tärkeään merkitykseen yhteiskunnassa ja kannustaa muitakin toimimaan paikallisten yritysten puolesta. Tutustu teemasivuihin, jonne on koottu OP:n tukitoimet, helpotukset, ohjeet ja vinkit yrityksille.

OP sosiaalisessa mediassa