Päivä toimitusjohtajana tai yrittäjänä 12-vuotiaana? Yrityskylä tutustuttaa oppilaita työelämään

Yrityskylä tarjoaa vuosittain tuhansille lapsille ensimmäisen työpäivän ja kosketuksen työelämään.

Vuosittain noin 45 000 kuudesluokkalaista pääsee pyörittämään omaa kaupunkia eri puolilla Suomea toimivissa Yrityskylissä. Samalla he oppivat yhteiskunnan toiminnasta, kuluttamisesta, yrittäjyydestä ja veroista.

Kaupunki on kuin pienoismalli oikeasti toimivasta yhteiskunnasta: jokaisella on oma roolinsa ja työtehtävänsä. Aivan miten tahansa kaupungissa ei elellä, vaan kyseessä on tarkoin mietitty ja ohjattu oppimismuoto, jossa kuudesluokkalaiset pääsevät oppimaan oikean elämän esimerkkien kautta.

Kaupunkiin saapuessaan he ovat hakeneet töitä ja saaneet työpaikan. Roolit vaihtelevat esimerkiksi toimitusjohtajista kampaajiin.

– Meillä on toiminnassa kumppaneina kotimaisia ja ulkomaisia yrityksiä. Myös ammatit ja työtehtävät ovat aitoja, kertoo Yrityskylän johtaja Kaisa Koistinen.

Mukana on esimerkiksi finanssialan, metsäalan ja päivittäistavarakaupan yrityksiä. Työpaikat on käsikirjoitettu ikäluokalle sopiviksi. Tästä työstä ja Yrityskylien kehittämisestä vastaa joukko kasvatustieteilijöitä.

Monelle lapselle kyseessä voi olla ensimmäinen työpäivä ja kosketus työelämään. Päivän aikana he opettelevat muun muassa taloudenhallintaa: he saavat pankkikortin ja tilille palkkaa, josta lähtevät verot ja työeläkemaksut.

– Sitten mietitään, mihin palkka riittää; Halutaanko ostaa ruokaa, vai meneekö ottamaan kampauksen?

– Syntyy oivalluksia ja innostusta, että voinkin itse vaikuttaa. Toimitusjohtaja saa eri palkan kuin minä. Toimitusjohtaja puolestaan oivaltaa progressiivisen verotuksen merkityksen, Koistinen kertoo.

Talous ja työelämä lähemmäs kouluja

Yrityskylä-konsepti sai alkunsa vuonna 2010, ja siitä lähtien se on jakanut talousoppeja oppilaille. Nykyään kyliä toimii kahdeksalla alueella eri puolilla Suomea. Niiden toiminnasta vastaa Taloudellinen tiedotustoimisto TAT.

– Tunnistimme tarpeen tuoda työelämää, taloutta ja yhteiskunnallisia rooleja lähemmäs kouluja. Opettajille haluttiin tarjota parempia työkaluja näiden taitojen opettamiseen. Vahvana ajatuksena oli innostavuus ja toiminnallisuus, Koistinen kertoo.

Ensimmäiseksi alkunsa sai kuudesluokkalaisille suunniteltu kokonaisuus. Kyseessä on opetussuunnitelmaan vahvasti linkittyvä opintokokonaisuus, jonka aikana käydään läpi talouteen, työelämään ja yhteiskuntaan liittyviä asioita koulussa konkreettisten kysymysten kautta. Sen jälkeen on luvassa vierailu Yrityskylään.

– Kuudennella luokalla teemana on yhteiskunnan toiminta ja oma rooli siinä. Opettaja käy ensin luokan kanssa läpi oppitunnit. Materiaaleissa on esimerkiksi se, miksi veroja maksetaan ja miten työtä haetaan.

Vuodesta 2015 lähtien on toiminut myös 9.-luokkalaisille oma opintokokonaisuus, joka liittyy vahvasti kansainväliseen vientiin ja yrityksen pyörittämiseen.

– He tutustuvat tarkemmin yrityksen liiketoimintaan kansainvälisillä markkinoilla. Silloin käydään läpi, mitä tarkoittaa esimerkiksi kate ja miten maine vaikuttaa yrityksen toimintaan ja mistä yrityksen tulos koostuu.

Yrityskylissä on yrityshubeja, joissa opiskelivat voivat kokeilla erilaisia pienyrittäjän ammatteja.

– Itä-Suomessa meillä on kampaajayrittäjä, ja Oulussa on viestintätoimistoyrittäjä, joka tekee mainoksia kaupungin muille yrityksille. Helsingissä toimii puolestaan IT-alan yrittäjä.

Toiminta muuttuu yhteiskunnan mukana

Vuodesta 2010 alkaen kuutosluokkalaisia on käynyt tutustumassa Yrityskylissä yhteensä 228 000 ja ysiluokkalaisia lähes 41 000. Tämä tarkoittaa noin 75:ä prosenttia kuutosluokkalaisista ja 40:ä prosenttia ysiluokkalaisista.

Koistinen kertoo, että tulevina vuosina määriä on tarkoitus kasvattaa entisestään. Toimintaa myös muokataan megatrendien, kuten kiertotalouden, mukaan.

Toinen suuri, käynnissä oleva muutos on työelämän murros. Viime vuosina on ollut muun muassa merkkejä nuorten yrittäjyysinnon noususta. Esimerkiksi Global Entrepreneurship Monitor (GEM) -yrittäjyystutkimusten mukaan heidän yrittäjyyshalukkuutensa on noussut vuodesta 2010 lähtien. Myös Yrityskylissä tämä kehitys on huomioitu.

Koistinen kertoo, ettei jokaisesta nuoresta oleteta tulevan yrittäjää, mutta yrittäjämäisestä otteesta on kuitenkin hyötyä kaikille. Se on taito, jota nyky-yhteiskunnassa tarvitaan Koistisen mukaan entistä enemmän.

– Yleensäkin tarve nuorten talous- ja työelämäkasvatukselle on suuri. Vaikka emme voi ennustaa, millaisille ammateille tulevaisuudessa on suuri tarve, voimme opettaa nuorille taitoja, joita tarvitaan tulevaisuudessa.

Niitä ovat esimerkiksi vuorovaikutustaidot, taloudenhallinta sekä ymmärrys siitä, millaisista palasista yhteiskunta koostuu. Myös aloitteellisuus ja oman osaamisen kehittäminen sekä sopeutuminen uusiin kehityssuuntiin, kuten digitalisaatioon, ovat tarpeellisia taitoja.

– Keskeistä on, että olisi valmiudet toimia erilaisissa ammateissa esimerkiksi yrittäjämäisen toiminnan kautta ja yritteliäänä yhteiskunnan jäsenenä.

OP tukee ja osallistuu kuudes- ja ysiluokkalaisten Yrityskyliin Oulussa, Tampereella, Turussa ja Kuopiossa. Vuonna 2018 OP tuki 42 000 lapsen ja nuoren taloudenhallintaa yli 500 tilaisuudessa läpi Suomen.

OP sosiaalisessa mediassa