Osakeyhtiön perustamisen pääomavaatimus poistuu – kannattaako nyt vaihtaa yhtiömuotoa?

Vuodesta 2006 asti voimassa ollut vaatimus 2 500 euron osakepääomasta poistuu heinäkuun 2019 alussa.

Osakeyhtiön perustamiseksi on Suomessa vaadittu pitkään 2 500 euron osakepääomaa. Pääomavaatimus kuitenkin poistuu vuoden 2019 heinäkuun ensimmäisestä päivästä lähtien. Mitä muutos tarkoittaa käytännössä?

– Vaatimuksen poistuminen madaltaa varmasti kynnystä osakeyhtiön perustamiseen ja voi näkyä nousuna uusien yhtiöiden määrässä. Mutta en näe, että kyseessä olisi mullistava muutos, toteaa asiakkuuspäällikkö Sari Virta yritysneuvontaa tarjoavasta Keski-Uudenmaan Kehittämiskeskuksesta.

Nykyinen pääomavaatimus on ollut voimassa vuodesta 2006. Sen poistuessa osakeyhtiötä perustavan ei tarvitse enää osoittaa, että yritykselle on avattu tili, jonne on talletettu vaadittu osakepääomasumma.

Yritys vaatii yhä pääomaa

Vaaditun minimipääoman vastustajat ovat esittäneet sen vaikuttavan merkittävästi siihen, että moni pienyrittäjistä päätyy valitsemaan yhtiömuodokseen toiminimen osakeyhtiön sijaan. Muita yritysmuotoja ei voi perustaa yksin.

Virta uskoo, että muutoksen jälkeen osakeyhtiön perustamiskustannukset laskevat lähemmäs toiminimen vastaavia kustannuksia. Hän kuitenkin korostaa, että yleisesti ottaen yritystoiminnan aloittaminen vaatii yhä pääomaa.

– Harvoin yritystoiminta käynnistyy niin, että aloittaa, ja sitten kassaan kilahtaa rahaa. Jotain rahaa omaan yritykseen pitää yleensä sijoittaa, ja se 2 500 euroa palaa perustamisvaiheessa melko helposti, kun konsultoidaan kirjanpitäjää, otetaan vakuutuksia tai maksetaan toimitilan vuokria ja tehdään työvälinehankintoja.

Toistaiseksi ei ole täysin selvää, miten pääomavaatimuksen poistuminen vaikuttaa osakeyhtiön liputusvelvollisuuteen pääoman menettämisestä. Tähän saakka liputusvelvollisuus on tarkoittanut, että jos yhtiön pääoma on negatiivinen toista vuotta, siitä täytyy tehdä ilmoitus kaupparekisteriin.

– Ainakaan meidän tilintarkastajillamme ei ole vielä ohjeistusta sen suhteen, miten tällaiset tilanteet käsitellään tulevaisuudessa, Virta kertoo.

Osakeyhtiön plussat

Virta toteaa, että yleisesti ottaen yhtiömuodon valinnassa kannattaa aina miettiä, mikä vastaa parhaiten oman liiketoiminnan tarpeisiin. Pohdinta kannattaa aloittaa yhdessä eri yhtiömuotojen plussat ja miinukset tuntevan yritysneuvojan kanssa.

Tietyissä tilanteissa osakeyhtiön perustamista puoltavat useat seikat.

– Erityisesti riskinäkökulmasta se voi olla hyvä vaihtoehto, sillä osakeyhtiössä on vastuussa vain yhtiöön sijoittamistaan rahoista. Esimerkiksi ravintola- tai rakennusalalla tämä voi olla merkittävä tekijä, Virta kuvailee.

Osakeyhtiö on hyvä idea myös silloin, jos yrittäjä tietää jo alusta saakka hakevansa voimakasta kasvua tai kansainvälistymistä. Silloin toiminimiyrittäminen kannattaa jättää välistä.

Toisinaan yhtiömuoto voi olla myös imagokysymys. Virran mukaan esimerkiksi moni yritysjohdon konsultointia tekevä kokee, että työssä on helpompi esiintyä osakeyhtiön takana.

– Lisäksi osakeyhtiö on, niin hassulta kuin se kuulostaakin, hyvä vaihtoehto silloin, kun toiminta on sivutoimista. Silloin voi helposti säädellä itselleen nostamansa palkan määrää ja vaikuttaa sitä kautta verotukseen.

Toiminimi itsensä työllistäjälle

Toiminimi on Virran mukaan tulevaisuudessakin hyvä valinta sellaiselle yrittäjälle, jonka tarkoituksena on työllistää lähinnä itsensä.

– Se sopii hyvin esimerkiksi kampaajalle tai hierojalle, joka ei kaavaile toimintaansa sen suurempaa kasvua.

Toiminimiyrityksen pyörittäminen on monessa mielessä kevyempää kuin osakeyhtiön hallinnointi, Virta muistuttaa. Osakeyhtiön toimintaa säätelee osakeyhtiölaki, joka velvoittaa tiettyihin hallinnollisiin toimenpiteisiin.

– Toiminimellä esimerkiksi kirjanpidon voi tehdä yksinkertaisena. Osakeyhtiön kirjanpito vaatii jo tietynlaista osaamista ja sen tilinpäätökset ovat julkisia, Virta havainnollistaa.

OP sosiaalisessa mediassa