Sensera Oy:n toimitusjohtaja Nora Hentunen ehti ennen oman yrityksen perustamista tuottaa nykytanssia ja tapahtumia niin yrityksissä palkansaajana kuin freelancerinakin. Kulttuurituottajaksi valmistunut Hentunen pääsi tekemään tuottajan töitä ensimmäisen kerran jo 19-vuotiaana.

– Markkinointi ja viestintä tulivat usein minun kontolleni, vaikka saatoimmekin tehdä tuotantoja isossa porukassa. Se puoli kiinnosti minua ehdottomasti eniten.

Jo ennen valmistumistaan hän haki töihin viestintätoimistoon ja onnistui työllistymään viestintäkonsultiksi.

– Ehdin olla noin puolitoista vuotta konsulttina ennen oman yrityksen perustamista. Kaikki meni lopulta aika rivakasti.

Päätäntävalta itselle

Oman yrityksen perustamiseen vaikutti ennen kaikkea se, että Hentunen halusi päästä itse päättämään tekemisistään.

– Kun minulle tarjottiin viimeisen kerran määräaikaista sopimusta viestintätoimistosta, mietin, että jos vielä otan tämän sopimuksen, annan ikään kuin ohjat omasta urastani jollekin toiselle.

Tuossa vaiheessa hän oli kuitenkin jo vakuuttunut siitä, että haluaa tehdä viestintää ja markkinointia myös jatkossa. Vaikka Hentunen nauttikin aikaisemmasta työstään, hän tuli siihen tulokseen, että pystyy tekemään samat asiat itse ja oikeastaan vielä paremmin.

– Ajattelin, että jos toimisin yksin ilman isoa organisaatiota, voisin tehdä asiat vielä ketterämmin ja keskittyä juuri niihin projekteihin, jotka kiinnostavat minua eniten. Kun päätin lähteä ja perustaa toiminimen, kuukauden päästä yritykseni olikin jo pystyssä.

Sana hyvin tehdystä työstä leviää tehokkaasti

Toiminimen perustaminen oli Hentusen mukaan eräänlainen hyppy tyhjän päälle.

– Olin ehkä tuolloin hieman naiivi. Eihän minulla ollut aluksi asiakkaita, joten tein samalla projektiluontoisesti töitä eri viestintätoimistoihin. Pian sain kuitenkin ensimmäisen oman asiakkaan, joka on itse asiassa kulkenut matkassa tähän päivään saakka.

Hentunen on aina luottanut siihen, että hyvin tehty työ poikii uusia mahdollisuuksia myös jatkossa.

– Kun on hoitanut työnsä tunnollisesti ja laittanut aina hieman enemmän peliin, kuin mitä on pyydetty, se on kantautunut hyvin eteenpäin. Oli todella positiivista, että puhelinsoittoja alkoi tulla nopeasti minun suuntaani, joten myyntiä ei tarvinnut tehdä juuri lainkaan.

Toiminimestä osakeyhtiöksi

Hentusen toiminimi ehti olla toiminnassa noin vuoden ennen osakeyhtiön perustamista. Koska yritys kasvoi vauhdilla, yritysmuodon vaihtaminen oli järkevin ratkaisu sekä taloudellisesti että yrityksen hallinnan kannalta.

– Toiminimen aikaan kävimme usein esimerkiksi kirjanpitoon liittyviä Skype-neuvotteluja kolmen aikaan yöllä vanhan koulukaverini kanssa ja päivisin jatkoin taas asiakastöideni parissa. Toiminnan kasvaessa huomasimme pian, että tällä tavalla ei voi enää jatkaa.

Hentunen ei myöskään halunnut olla henkilökohtaisella taloudella vastuussa yrityksensä asioista.

– Kun sopimuksia tehdään esimerkiksi Tanskaan, Ruotsiin ja Sveitsiin, laskutusajat saattavat olla jopa 90 päivää. Se on niin pitkä aika odottaa, että en voinut itse olla taloudellisesti vastuussa kaikesta.

Hentuselle oli selvää, että hän ei halunnut ketään muita yhtiön osakkaiksi, vaan halusi pitää päätäntävallan itsellään. Tukijoukkojen rooli muutoksessa oli kuitenkin korvaamaton.

– Sama luottoystäväni, jonka kanssa olimme tehneet jo aiemmin yhteistyötä, ryhtyi kirjanpitäjäkseni. Hän oli tukeni ja turvani, sillä minulla ei olisi millään ollut resursseja hoitaa kaikkia mahdollisia asioita itse.

Haasteista on selvitty

Osakeyhtiön perustamiseen liittyi myös omat vaikeutensa. Tehtyään toiminimen lopettamisilmoituksen ja osakeyhtiön perustamisilmoituksen samoihin aikoihin, kaikki ei mennytkään aivan odotetulla tavalla.

– Jätin lokakuussa ilmoituksen siitä, että toiminimi jatkaa toimintaansa vuoden loppuun ja että osakeyhtiön alv-velvollisuus alkaa vasta vuodenvaihteessa. Patentti- ja rekisterihallitus oli kuitenkin epähuomiossa käsitellyt lomakkeet eri järjestyksessä kuin mitä olin tarkoittanut.

PRH sulki toiminimen heti lokakuussa, vaikka osakeyhtiön alv-velvollisuus alkoi vasta vuodenvaihteessa. Hentunen joutui pahaan paikkaan, sillä kyseisen kolmen kuukauden aikana hän ei voinut laskuttaa asiakkaitaan lainkaan.

– Se oli vaikeaa. Siinä tuli sellainen olo, että miten pystyn elämään kolme kuukautta ja kuinka pystyn maksamaan kaikille muille. Minulla oli kuitenkin graafikkoja, koodareita ja muita apukäsiä. Kyllä se tuli aika isona pommina.

Kaikesta huolimatta hän kuitenkin onnistui selviämään vaikeiden aikojen läpi.

– Se onnistui niin, että en yksinkertaisesti nostanut palkkaa yrityksestä. Päätin, että kaikki muut menevät yrittäjän edelle. Välillä söin makaronia ja nakkeja, ja huomasin, että kyllä sitä pystyy joustamaan uskomattoman pitkälle. Seuraavan vuoden alkua odotin kuin kuuta nousevaa, jotta pääsin taas laskuttamaan.

Yrittäjien tekijäverkosto

Sensera on alusta asti ollut Hentusen oma projekti ja hän on edelleen yrityksen ainoa varsinainen työntekijä. Hentuselle on ollut aina selvää, että hän ei halua palkata yritykseen ketään, vaan pikemminkin löytää verkostoon luotettavia yhteistyökumppaneita.

Tällä hetkellä hän tekee viikoittain yhteistyötä noin 3-5 yrittäjän kanssa. Kolmen vuoden aikana mukana on ollut noin 30 eri alojen osaajaa.

– Koen, että Senseran voimavara on nimenomaan siinä, että jokaisella meistä on oma osaamisalueensa ja että yrittäjänä ihminen on ihan eri tavalla motivoitunut tekemään töitä. Yrittäjät myös ymmärtävät toinen toisiaan, esimerkiksi silloin kun pitää liikkua nopeasti ja olla joustava.

Senseralla ei ole selkeästi rajattua palvelukarttaa, vaan se tarjoaa laaja-alaista näkemystä viestintään ja markkinointiin.

– Koska meillä ei ole kiinteitä resursseja, pystymme joustamaan siinä, millaisia palveluja tarjoamme. Enemmän meiltä ostetaan näkemystä ja sitten katsotaan, millainen tekijä tarvitaan projektiin mukaan. Mielestäni yrittäjänä on tärkeää ympäröidä itsensä tekijöillä, joihin voi luottaa.

Arvokkaita oppeja matkan varrelta

Tärkeimpiä oppeja pohtiessaan Hentunen sanoo, että olisi voinut olla välillä valikoivampi työtarjousten edessä. Matkan varrella hän sanoo välillä jopa pelänneensä, että jos ei ota vastaan yksittäistä projektia, niin seuraavana päivänä ei välttämättä tulekaan enää vastaavaa tilaisuutta.

– Pitäisi myös uskaltaa sanoa ei. Olen saattanut sanoa kyllä sellaisille projekteille, jotka ovat olleet henkisesti ja ajallisesti todella kuluttavia. Tällöin ei välttämättä ole mahdollisuutta ottaa jotain sellaista projektia, jossa pääsisi oikeasti loistamaan ja jota tykkäisi aidosti tehdä.

Hentusen tulevaisuuden suunnitelmana on kasvattaa yrityksen toiminta entistä kansainvälisemmäksi. Tällä hetkellä Senseralla on kumppanitoimistoja Ruotsissa ja Tanskassa, joten luonnollinen askel olisi laajentaa toimintaa Norjaan ja sitä kautta muualle Eurooppaan. Hentunen painottaa kuitenkin sitä, että työn laatu tulee aina asettaa kasvun edelle.

– Tällä hetkellä meidän kasvusuunnitelmamme on se, että teemme hyvää jälkeä ja vain sellaisia projekteja, jotka ovat aidosti meitä. Laatuun panostamalla haluamme synnyttää pysyviä asiakkuuksia nopeiden pyrähdysprojektien sijaan. Kun keskittyy laatuun, niin se on oikeastaan se paras käyntikortti, jonka voi jättää.

Tutustu OPn palveluihin yrittäjille‍.