Jos yrittäjältä kysyy oman työn plussapuolista, melko usein vastaus liittyy vapauteen.

Ainakin teoriassa vapaus tarkoittaa myös mahdollisuutta vaikuttaa omaan työaikaansa: yrittäjä ei automaattisesti ole sidottu tiettyihin toimistoaikoihin tai viisipäiväiseen työviikkoon.

Valokuvaaja Dorit Salutskij ja osteopaatti Vesa Valtonen ovat molemmat ottaneet tästä vapaudesta kaiken irti ja järjestelleet työaikataulunsa hieman poikkeavalla tavalla. Salutskij tekee mielellään töitä iltaisin ja öisin, Valtonen tekee nelipäiväistä viikkoa.

Miten yrittäjät ovat päätyneet ratkaisuunsa, ja mitä se on heiltä vaatinut?

Yö on valokuvaajan luovinta aikaa

Suomenlinnassa asuva valokuvaaja Dorit Salutskij perusti oman toiminimen vuonna 2010. Nykyisin hän tekee töitä yksityisasiakkaille, yrityksille ja eri medioille. Viime vuosina työpaletti on kasvanut myös sosiaaliseen mediaan ja blogin kirjoittamiseen liittyvillä töillä.

Salutskij'n työssä tyypillistä tahtia ei oikeastaan ole – välillä hänen työviikkonsa on yksipäiväinen ja välillä seitsemänpäiväinen.

Päivärytmiä määrittelee muun muassa se, ovatko Salutskij'n luona vuoroviikoin asuvat lapset hänen kanssaan. Lapsettomina viikkoina Salutskij nauttii täysin rinnoin joustavasta aikataulusta ja saattaa aloittaa hommat vasta puolenpäivän maissa.

– En ole aamuihminen. Käytän sen ajan mieluummin johonkin muuhun kuin siihen, että yritän pakolla tehdä töitä. Käyn esimerkiksi kävelyllä keräämässä ajatuksia ja intoa.

Kuva: Dorit Salutskij

Itse kuvausten aikataulutus kulkee pitkälti asiakkaiden ja esimerkiksi oikean valon ehdoilla. Monet yksityisasiakkaat toivovat kuvauksia illoille ja viikonlopuille. Se sopii iltavirkulle valokuvaajalle.

– Saatan aloittaa lasten mentyä nukkumaan vielä toisen työpäivän, sillä öisin minulla on luova ja inspiroitunut olo.

Öisin Salutskij esimerkiksi editoi kuvia. Sähköpostien lähettämistä hän pyrkii nykyään välttämään yömyöhällä, sillä se on herättänyt hämmennystä.

Rutiinit mahdollistavat lyhyemmän viikon

Osteopaatti Vesa Valtonen pyörittää yhdessä vaimonsa kanssa DoGood Terveyspalvelut-nimistä kuntoutusalan yritystä. Hänen työviikkonsa käynnistyy tiistai-iltapäivisin.

– Maanantait olen kotona. Tiistaisin menen töihin noin kolmeen ja tarjoan iltavastaanoton kahdeksaan saakka.

Muut viikonpäivät Valtonen pyrkii tekemään työnsä kahdeksan ja neljän välillä, ja pitää aina viikonloput vapaana.

Tärkein syy järjestelylle on halu viettää enemmän aikaa omien lasten kanssa.

– Olen iloinen, että voin maanantaisin ja tiistaisin auttaa lapsia kouluun lähdössä. Lisäksi ehdin harrastella omia asioitani esimerkiksi maanantaisin, kun lapset ovat koulussa. Näin arki-iltoihin jää enemmän perheen yhteistä aikaa.

Jo 15 vuotta yrittäjänä toiminut Valtonen myöntää, että uran alkuaikoina lyhyempi työviikko ei välttämättä olisi ollut mahdollinen.

– Tein minäkin välillä hurjasti töitä. Mutta uskon, että alussa on hyvä harjoitella ammatin vaatimia taitoja ja tehdä paljon.

Koska Valtonen tekee osteopaattina lähinnä asiakastyötä ja esimerkiksi ajanvaraus hänen vastaanotolleen hoidetaan netissä, nelipäiväisestä työviikosta on melko helppo pitää kiinni. Kokemuksen kautta työhön ja yritystoiminnan pyörittämiseen on myös tullut hyvä rutiini ja selvyys siitä, mihin Valtonen haluaa keskittyä.

– Olen minimoinut sen kaiken näkymättömän yrittäjän työn, koska haluan keskittyä ydinosaamiseeni.

Laskujen maksun ja kirjanpidon lisäksi Valtonen on ulkoistanut esimerkiksi yrittäjän pakollista raportointia. Tärkein tekijä lyhyemmän työviikon onnistumisessa on hänen mielestään vankka yhteistyöverkosto.

– Jos minulla ei olisi luotettavaa kirjanpitäjää, hyvää yhtiökumppania ja työyhteisöä, olisi paljon vaikeampaa järjestellä työt näin.

Vähemmän töitä, pienemmät kulut

Yhteistä Salutskij'lle ja Valtoselle on myös se, että he priorisoivat vapaa-ajan suurten tulojen edelle.

Salutskij kasvoi kahden yrittäjän lapsena ja näki, miten pitkää päivä hänen vanhempansa paiskivat. Itse hän on tietoisesti päättänyt ottaa yrittäjänä erilaisen linjan. Kokemuksen karttuessa valokuvaaja on pyrkinyt siihen, että työstä saatava korvaus kasvaa ja tehtävä työmäärä vähenee.

– Teen nykyään varmasti tuntimääräisesti vähemmän töitä kuin esimerkiksi aiemmin palvelualalla työskennellessäni. Välillä varmasti myös tienaan vähemmän, mutta se on minulle ihan ok.

Valtonen on nelipäiväisen työviikon myötä tarkastellut kuluttamistaan entistä kriittisemmin.

– En halua miettiä niin, että kaikki vapaa-aika on pois tuloksesta. Eihän sitten voisi kohta lähteä parturillakaan käymään.

Itselleen hyvän arjen Valtonen määrittelee sellaiseksi, ettei siitä kaipaa epätoivoisesti lomalle. Siksi hän ei myöskään pidä kerralla pitkää kesälomaa, vaan tekee usein kesäisin vain muutaman päivän työviikkoa.

– Se malli toimii minulle. Tuntuu siltä, että jokaiseen viikkoon mahtuu pieni loma, jolloin jää aikaa tehdä vaikka mitä.