Monelle yrittäjälle konkurssi tulee yllätyksenä: ”Asioiden annetaan mennä aivan liian pitkälle”

Asiantuntijat muistuttavat, että ennen konkurssiin ajautumista on mahdollista tehdä monenlaisia korjausliikkeitä. Sitä ennen pitää kuitenkin tunnistaa yrityksen talouden kompastuskivet.

Tänä vuonna Suomessa on pantu vireille konkursseja reilut 20 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Tilastokeskuksen tietojen mukaan tammi-syyskuussa pantiin vireille 1 977 konkurssia.

Konkurssit yleistyvät mutta monet yrittäjät kokevat, että itse konkurssi tai siihen liittyvät menettelyt tulevat heille ainakin jossain määrin yllätyksenä.

– Yrittäjillä ei ole tarpeeksi tietoa konkurssista ja siihen johtavista tekijöistä. Aika usein ihminen myös kieltäytyy ajattelemasta mahdollisia ikäviä seurauksia, toteaa pitkän linjan yrityskehittäjä Jussi Hietala.

Saman ilmiön on havainnut OP:n lakimies Veikko Karvinen. Hänen mukaansa yrityksen talousvaikeuksiin havahdutaan usein auttamattomasti liian myöhään.

– Asioiden annetaan helposti mennä aivan liian pitkälle. Jos yrityksen tuottavuus takkuilee pahasti, kannattaisi ottaa yhteys yritysneuvojaan ja omaan pankkiin mahdollisimman nopeasti.

Jussi Hietala on urallaan nähnyt, kuinka silmiä avaava kokemus konkurssi on monelle yrittäjälle ollut, ja kuinka se on opettanut tarkastelemaan omaa yritystoimintaa aiempaa tarkemmin. Hän pyrkii työssään siihen, että tarvittavat korjausliikkeet tehtäisiin jo ennen varsinaiseen konkurssiin ajautumista.

– Voidaan tarkastella esimerksi sitä, mistä rahaa tulee, mistä ei. Mikä aiheuttaa kassaongelmia ja missä ovat ne maksuvalmiusongelmia mahdollisesti aiheuttavat viiveet?

Mistä konkurssissa on kyse?

Konkurssi tulee ajankohtaiseksi, kun yritys ei enää selviydy veloistaan eikä toimintaa saada kannatettavaksi. Kyseessä on maksukykymenettely, jonka tarkoituksena on realisoida velallisen omaisuus ja maksaa saaduilla tuotoilla velkojille avoimia velkoja pois.

Tuomioistuin päättää konkurssiin asettamisesta, mutta hakijana voi olla itse velallinen yritys tai joku velkojista – usein verottaja.

Karvinen korostaa, että kun konkurssiprosessi alkaa, yrittäjä menettää pitkälti määräysvallan yrityksensä suhteen.

– Toiminta loppuu käytännössä siihen, ja konkurssipesään kuuluva omaisuus myydään. Usein joudutaan kääntymään myös takaajien tai vieraspantinantajien puoleen maksun saamiseksi, mikä saattaa tulla monelle yllätyksenä, hän kuvailee.

Konkurssipesälle määrätään konkurssiprosessin ajaksi pesänhoitaja. On kaikkien etu, että yrittäjä pyrkii toimimaan mahdollisimman hyvässä yhteistyössä tämän kanssa, Karvinen toteaa. Konkurssimenettelystä aiheutuu maksuhäiriömerkintöjä luottotietoihin, mihin ei käytännössä voi vaikuttaa.

– Tavoite on se, että kaikki konkurssipesään kuuluva omaisuus saadaan myytyä mahdollisimman hyvään hintaan. Yrittäjän yhteistyöhaluttomuus voi aiheuttaa paljon lisävahinkoa.

Milloin hälytyskellojen tulisi soida?

Hietala nostaa esiin usein kohtaamiaan talousongelmia, joiden pitäisi soittaa jokaisen yrittäjän hälytyskelloja.

– Ehkä yleisin seikka on väärä hinnoittelu. Ihmiset eivät aina osaa asettaa hintaa tuotteen tai palvelun vaatiman työmäärän mukaan – jos hinta on väärä, pitää muuttaa joko hinnoittelua tai työtapoja.

Toinen yleinen tilanne on Hietalan mukaan se, että aloitteleva yritys luottaa liikaa lainarahaan.

– Keskustelen yrityksen kanssa siitä, että tulos näyttää aika huonolta ja kommentti saattaa olla, että eihän tässä ole mitään hätää, kassassa on rahaa. Mutta se voi olla sijoittajan tai pankin rahaa, eikä pelasta kehnolta tuottavuudelta pidemmän päälle.

Vaaran paikkoja aiheuttavat myös kankeat toimintaprosessit tai huonosti ennakoidut ostot, joista seuraa aina ajan ja rahan hukkaa.

– Ylipäätänsä on tärkeää muistaa, että yrityksen kannattavuus ja maksuvalmius ovat kaksi eri asiaa. Vaikka oltaisiin tekemässä ihan hyvää tulosta, maksuvalmius voi heikentyä hetkellisesti, ja siitä voi seurata nopeasti erilaisia ongelmia, Hietala muistuttaa.

Konkurssin välttämiseksi on keinoja

– Ennen varsinaista konkurssia on käytössä monia konkreettisia keinoja, toteaa Veikko Karvinen.

Yrittäjä voi esimerkiksi yrittää neuvotella maksuaikatauluista velkojien tai verottajan kanssa. Lisäksi voi yrittää hankkia uutta rahoitusta tai jonkinlaisia maksuhelpotuksia. Jos edellä mainituista järjestelyistä ei ole apua, käytössä on myös yrityssaneerausmenettely, jota haetaan käräjäoikeudelta.

Saneerauksessa yrityksen velkoja leikataan tai niiden maksuun annetaan lisäaikaa. Saneeraukseen pääsee kuitenkin vain hakemuksen kautta, eikä siihen välttämättä hyväksytä.

– Itse olen nähnyt paljon sitä, että saneeraukseen haetaan vasta, kun konkurssihakemus on jo vireillä. Silloin yrityksen taloudellisen tilanteen tervehdyttäminen ja maksuvaikeuksien korjaaminen on usein hankalampaa, kertoo Karvinen.

Konkurssi voi raueta varojen puutteeseen

Melko usein konkurssi raukeaa, jos konkurssipesässä ei ole tarpeeksi varoja sen hoitamiseen ja pesänhoitajan palkkioihin.

Jos konkurssimenettely hoidetaan loppuun asti, konkurssipesästä maksetaan velkoja laissa säädetyn etuoikeusjärjestyksen mukaan siinä määrin kuin rahaa riittää pesän omaisuuden rahaksimuutosta.

– Konkurssi ei lakkauta velkavastuuta, joten jos emme saa konkurssin kautta koko velkaamme, joudumme perimään sitä muilta velasta vastuussa olevilta henkilöiltä. Tällaisia ovat takaajat, vieraspantinantajat ja henkilöyhtiöissä vastuunalaiset yhtiömiehet.

Käytännössä konkurssi lopettaa yritystoiminnan eikä jäljelle jää varoja, joista saataville kertyisi suorituksia yritykseltä. Yrittäjän ja muiden lainan osallisten kannattaa siis selvittää vastuutaan mahdollisessa konkurssissa.

Jokainen yritystarina on oppimista

Jussi Hietala toteaa, että monet jatkavat yritystoimintaa myös konkurssin jälkeen.

– Tosin käytännön vaikeutena voi olla rahoituksen saaminen konkurssin jälkeen, hän lisää.

Konkurssi on vakava paikka, jolla on usein pitkäaikaisia vaikutuksia yrittäjän elämään. Hietala kuitenkin toivoo, että konkurssin tehnyttä yrittäjää ei automaattisesti leimattaisi epäonnistujaksi.

– Konkurssiin johtavat syyt voivat olla moninaisia eivätkä aina täysin yrittäjän itsensä hallittavissa. Monella alalla yritystoiminnan riskit ovat hyvin vaikeasti ennustettavia.

Lopuksi Hietala haluaa muistuttaa, että jokaisen yrityksen tarinaan kuuluu oppimista.

– Joskus se päättyy karulla tavalla konkurssiin, mutta niitäkin oppeja voi hyödyntää. Konkurssi ei välttämättä tarkoita, että tehty työ menisi hukkaan.

OP sosiaalisessa mediassa