Miten loikkaamme esineiden internetin edelläkävijäksi?

Suomessa on kaikki potentiaali nousta IoT:n kärkimaaksi. Tämä vaatii yrityksiltä uudenlaista otetta omaan alaansa sekä toimivaa 5G-verkkoa.

Verkon kautta toisiinsa kytkeytyneiden laitteiden määrä nousee huimaa tahtia. Esineiden internet, IoT, onkin vauhdilla kasvava trendi, josta myös suomalaisyritykset aikovat päästä osalliseksi.

Suomella on hyvät mahdollisuudet ottaa edelläkävijän rooli esineiden internetin tarjoamien ratkaisujen hyödyntäjänä, arvioi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkimusprofessori Heikki Ailisto. Hänen mukaansa teknologiaosaamisemme on vahvaa tietoliikenne- ja ohjelmistoalustoissa, teollisuuden anturiteknologioissa, sähkönmittausjärjestelmissä ja data-analytiikassa.

Kotimaiset yhtiöt ovat jo ottaneet askeleita IoT:n saralla. Tutkimusyhtiö Gartnerin selvityksessä suomalaisyritykset ovat vahvoilla, kun on kyse yritysten tavoista hyödyntää IoT-ratkaisuja ja älylaitteita liiketoiminnassaan.

Kyselyyn vastanneista suomalaisyrityksistä 50 prosenttia hyödyntää IoT-ratkaisuja tai älylaitteita bisneksessään, kun globaalisti vastaava prosenttiluku on vain 25. Myös pohjoismaisen tutkimusyhtiö IDC Nordicin kyselyt kertovat samaa viestiä.

Tekoäly lisää suurteollisuuden tuottavuutta

Vaikka hyödynnämme esineiden internettiä jo arjessamme, vaikuttavimmat tuottavuusloikat sen hyödyntämisessä tulevat Suomessa todennäköisesti teollisuuden puolelta.

Wärtsilän tai Koneen kaltaiset teollisuusyritykset hyödyntävät laitteidensa huollossa IBM Watsonin tekoälyä. Tämä tekoäly analysoi laitteisiin asennettujen antureiden välittämää dataa liikkeistä, tärinöistä, lämpötiloista, käytöstä tai polttoainejärjestelmistä ja viestii pilvipalveluna tiedon eteenpäin laitteiden huollontarpeesta.

Huollot voidaan ennakoida ja ajoittaa tehokkaasti, jolloin syntyy sekä säästöjä että toimintavarmuutta, kun laitteiden vikoihin osataan varautua. Samalla tavoin voidaan etävalvoa paperikoneen toimintaa ja jaksottaa sen huoltovälejä.

Myös Etteplan hyödyntää mekaniikkasuunnittelussaan tekoälyä. Yritys on erikoistunut teollisten koneiden suunnitteluun, sulautettuihin järjestelmiin ja ratkaisuihin sekä teknisen dokumentoinnin palveluihin. Se työllistää yli tuhat mekaniikan suunnittelijaa.

– Meillä on käynnissä useita tekoälyhankkeita, joiden avulla pyrimme parantamaan suunnittelumme ja palvelujemme tuottavuutta ja laatua, sanoo Etteplan-konsernin teknologiajohtaja Jaakko Ala-Paavola.

Disruptoikaa toimialanne bisnesmallit!

Ala-Paavolan mielestä Suomessa keskustellaan liian teknologialähtöisesti esineiden internetin mahdollisuuksista. Teknologia on keskeistä, mutta kiinnostavampaa on miettiä data-analytiikan ja datan jalostamisen mahdollisuuksia sekä koneoppimisen ja tekoälyn tarjoamia uusia ulottuvuuksia.

Teollisen internetin hyödyntämiseen liiketoiminnassa Ala-Paavola antaa yrityksille vinkin.

– Disruptoikaa toimialanne bisnesmallit! Uuden teknologisen innovaation kehittämisen sijasta kannattaa pureutua oman toimialan kovaan ytimeen, arvioida kriittisesti sen bisnesmallit, etsiä ongelmakohtia ja niille ratkaisuja, joissa voi piillä mahdollisesti uuden palvelun tai liiketoiminnan siemen, Ala-Paavola sanoo.

Hän toivoisi suomalaisyrityksiltä enemmän radikaaleja bisnesmallien ulostuloja ja disruptioita, eli liiketoimintaa mullistavia ratkaisuja, jotka uudistavat yritysten tapaa toimia.

– Keskitymme liiaksi jo olemassa olevan bisneksen ylläpitoon ja asteittaiseen parannukseen, mikä sekin on tietysti tärkeää. Uutta kasvua kannattaisi kuitenkin hakea myös yllättävien ideoiden törmäyttämisestä, hän sanoo.

Suomesta 5G-teknologian kärkimaa?

Teollisen internetin hypekärjen huipulla on nyt 5G, eli viidennen sukupolven matkapuhelinverkot ja langattomat tiedonsiirtojärjestelmät. Niiden tekniikan avulla on mahdollista ottaa käyttöön uusia taajuusalueita, joille voidaan määritellä erilaisia käyttötarkoituksia.

Verkossa toisiinsa kytkeytyvien laitteiden ja esineiden määrän nopea kasvu ja niiden käyttämä tiedonsiirto vaativat 5G-verkolta nopeutta, varmuutta ja lyhyitä viiveitä, jotta esimerkiksi uutta verkkoa hyödyntävät robottiautot ja muu automatisoituva liikenne kulkevat sulavasti ilman keskeytyksiä.

Viestintäviraston, Trafin, Liikenneviraston ja Ilmatieteen laitoksen yhteishanke 5G Momentum -ekosysteemi kerää kokoon alan toimijoita. Tavoitteena on testata 5G-mobiiliverkkoteknologian mahdollisuuksia ja kartoittaa, miten laitteet, palvelut ja järjestelmät saadaan liitettyä toisiinsa nopeasti ja sujuvasti. 5G Momentum -ekosysteemin tavoitteena on tehdä Suomesta 5G-teknologian kärkimaa.

Julkinen 5G-verkko ajankohtainen aikaisintaan vuonna 2025

Etteplanin Ala-Paavola arvioi, että julkisen 5G-verkon sovellusten laajamittainen kaupallinen hyödyntäminen tulee kestämään kauemmin kuin mitä julkisuudessa on ennakoitu.

– 5G-verkko tulee ja hyvä niin. Se vaatii valtavia investointeja operaattoreilta. Arvioisin 5G-verkon laajamittaisen kaupallisen hyödyntämisen toteutuvan aikaisintaan vuonna 2025, hän sanoo.

Verkkoja rakennetaan kuitenkin aikaisemminkin ja 5G-tekniikkaa hyödyntäviä suljettuja privaattiverkkoja on jo käytössä. Ne soveltuvat esimerkiksi yliopiston kampusten, teollisuuslaitosten, kaivosten tai satamien käyttöön.

– Yrityksillä voi olla käytössä oma tiedonsiirtoverkko, jossa on enemmän kaistaa, lyhyemmät viiveet, parempi tietoturva eikä datan tarvitse kulkea ollenkaan yrityksen porttien ulkopuolelle. Yritykselle ei tule privaattiverkosta ylimääräisiä kustannuksia, sillä se ei tarvitse välttämättä edes operaattoria toiminnan pyörittämiseen, Ala-Paavola sanoo.

Operaattorit ja teolliset toimijat käyvätkin parhaillaan kädenvääntöä 5G-verkon regulaatiokysymyksistä. Verkkovalmistajat ja teollisuus liputtavat valtakunnallisista operaattoreista vapaiden lisenssien puolesta, kun taas operaattorit haluaisivat säilyttää nykyisen käytännön.

OP sosiaalisessa mediassa