Muutama vuosi sitten Moona Kansanen otti sakset käteensä ja pohti, voisiko rikkinäisistä farkuista luoda kokonaan uuden mallin. Kaappien perälle oli kertynyt vuosien varrella useita reisistä ratkenneita housuja, joita hän ei halunnut heittää sekajätteeseen.

– Pohdin asiaa ja sain ajatuksen siitä, että entä jos rikkinäisten farkkujen kangaspaloista tekisi kokonaan uudet farkut, Kansanen kertoo.

Kansanen ryhtyi luomaan mallia ja myöhemmin syntyi ajatus sen suojaamisesta mallioikeuden avulla, sillä suunnitelmissa oli yrityksen perustaminen.

– Paloista koostettavaa kangasta ei oltu vielä tehty tällä tavalla, joten halusin suojata mallin ennen kuin julkaisen tuotteen ja perustan yrityksen. Lähdin selvittämään asiaa Suomen Patentti- ja rekisterihallituksen kautta.

Mallioikeuden saamisen jälkeen Kansanen perusti Piece Of Jeans -nimisen yrityksen ja vuosien aikana yritys on laajentunut farkkujen tekemisestä myös muihin vaatteisiin.

– Myöhemmin hain vielä laajempaa mallioikeutta EU-alueella Euroopan unionin teollisuusoikeuksien virastosta. EU-alueella vastaavan mallin käyttäminen on siis kielletty.

Moona Kansanen

Mallioikeuden haltijalla on yksinoikeus malliinsa

Patentti- ja rekisterihallituksen johtava neuvontalakimies Tuulimarja Myllymäen mukaan mallioikeus suojaa yksinomaan tuotteen ulkomuotoa, mutta ei sen sisältämiä teknisiä ratkaisuja.

– Mallioikeudella suojattavat tuotteet ovat usein arkipäiväisiä, kuten esimerkiksi tuoli, sormus, työkalu tai tekstiili- ja vaateteollisuuden tuotteet. Mallioikeutta kannattaa hakea silloin, kun on luonut tuotteen, joka on muotoilultaan uusi ja yksilöllinen, Myllymäki sanoo.

Yksilöllisyydellä tarkoitetaan sitä, että mallin pitää erota aiemmin tunnetuista malleista muutenkin kuin vain vähäisten yksityiskohtien osalta.

Mallioikeutta käytetään pääasiassa elinkeinotoiminnassa, mutta mallioikeuden hakijana ja haltijana voi olla myös yksityishenkilö. Myös Kansanen haki oikeutta ensin yksityishenkilönä.

– Kun hain mallioikeutta Suomen sisällä, rekisteröin sen omalle nimelleni ja myöhemmin myös yritykselleni.

Myllymäen mukaan mallioikeutta kannattaa hakea ennen tuotteen julkaisua, sillä näin tekijä pystyy suojaamaan sen ja estämään kilpailijoita kopioimasta ja hyödyntämästä samanlaista mallia ilman mallioikeuden haltijan lupaa.

– Ilman mallioikeuden rekisteröintiä olet aseeton kopioitsijoiden edessä. Jos hyvin käy, voit ehkä vedota rekisteröimättömään mallioikeuteen. Tähän liittyy kuitenkin monta epävarmuustekijää, joten on varmempaa hakea mallioikeutta ennen kuin tuote julkaistaan, Myllymäki muistuttaa.

Mallioikeutta haetaan Patentti- ja rekisterihallituksesta

Mallioikeutta haetaan Patentti- ja rekisterihallituksesta kirjallisesti. Kätevintä on hyödyntää verkossa olevaa sähköistä hakemusta. Hakemuksen lähettämisen yhteydessä maksetaan myös hakemusmaksu, joka on 300 euroa keskimäärin.

Mallioikeutta hakiessa kuvat ovat tärkeässä roolissa.

– Tärkeää on, että muistaa kertoa kaiken mahdollisimman tarkasti ja pyrkiä saamaan kaikki olennaiset elementit mukaan yhteen kuvaan, sillä jokaisesta kuvasta tulee lisähintaa, Kansanen toteaa.

Kun mallioikeutta haetaan, Patentti- ja rekisterihallitus, tutkii mallin rekisteröintikelpoisuuden. Mikäli sille ei ole estettä, malli hyväksytään ja kuulutetaan Mallioikeuslehdessä.

– Mallin hakijan kannattaa muistaa, että yksinoikeus malliin on voimassa viisi vuotta rekisteröintihakemuksen vireilletulosta alkaen. Rekisteröinnin voi uudistaa neljä kertaa viideksi vuodeksi kerrallaan. Eli mallin rekisteröinti voi olla voimassa enintään 25 vuotta, Myllymäki neuvoo.

​