Kyrö Distilleryn tarina on sellainen, josta monet aloittelevat yritykset haaveilevat.

Näin se menee: ystäväporukka vietti saunailtaa ja maisteli amerikkalaista ruisviskiä. Joku heitti ilmoille idean siitä, että myös Suomessa valmistetulle ruisviskille löytyisi varmasti paljon kysyntää. Pitäisikö yrittää tehdä sellaista?

Heitosta käynnistyi yritysidea, ja Kyrö Distilleryn tislaamo aloitti virallisesti toimintansa vuonna 2014. Nopeasti ruisviskin ohelle kehitettiin muita ruispohjaisia tuotteita, kuten lukuisia palkintoja voittanut gini. Nykyään Kyrön juomia myydään jo 25 maassa.

Tärkeä osa yrityksen menestystarinaa ja identiteettiä on Isokyrö, jossa sen tislaamo ja vierailukeskus sijaitsevat‍. Yksi perustajista ja nykyinen toimitusjohtaja Miika Lipiäinen kertoo, että Isokyrö valikoitui yrityksen päämajaksi usean asian summana.

– Meille oli alusta saakka selvää, ettemme halua tarinaamme mitään höttöä. Kerromme vain siitä, mitä olemme todella tehneet. Siksi tuntui tärkeältä löytää tislaamolle erityinen ympäristö.

Yksi viidestä perustajasta oli kotoisin Isostakyröstä ja oli sitä mieltä, että pieni pohjalainen kunta voisi olla oikea paikka liiketoiminnalle.

– Lähdimme kiertelemään sinne, ja törmäsimme vuonna 1908 rakennettuun entiseen osuusmeijeriin. Oli heti selvää, että se oli meille fantastinen paikka, Lipiäinen muistelee.

Kökkäkulttuuria maailmalle

Sittemmin Isostakyröstä on tullut yritykselle hyvin merkityksellinen paikka. ”Isokyröläisyys” on oikeastaan konsepti tai arvo, johon Kyrö Distilleryn tunnettavuus perustuu myös ulkomailla, Lipiäinen toteaa.

– Ei ole tarvinnut rakentaa väkisin suomalaista brändiä, kun isokyröläisyys tulee tekemisessämme luonnollisesti esiin. Näytämme vain sitä elämää, jota ihmiset täällä kylässä elävät.

Lipiäisen mukaan isokyröläisyys tarkoittaa esimerkiksi yrittäjyyden ja yhdessä tekemisen meininkiä, johon yhdistyy usein huumori. Se tiivistyy paikalliseen kökkäkulttuuriin eli talkoilla tekemiseen.

– Täällä tullaan yhä pyytämättä naapurien ja ystävien apuun, hän kuvailee.

Lipiäinen ajattelee Kyrön kansainvälisesti menestyvän brändin perustuvan siihen, että myös jenkit ja britit voivat helposti samaistua syvään paikallisuuteen ja talkoohenkeen.

Tietyt suomalaiset aspektit kuitenkin vaativat kv-markkinoilla enemmän selittämistä.

– Esimerkiksi ruis mielletään joissakin maissa enemmän hevosten rehuksi. Se ei automaattisesti herätä samalaisia mielikuvia kuin useimman suomalaisen mielessä.

Kokojyväruis lähtökohtana

Suomalainen kokojyväruis on Kyrön kaikkien tuotteiden pohja.

Ruis ja muut juomissa käytettävät raaka-aineet hankitaan mahdollisimman paikallisesti. Tislaamo tekee yhteistyötä pohjanmaalaisten viljelijöiden kanssa ja osa mausteista, kuten koivunlehdet, poimitaan aivan meijerin vierestä.

Valituista raaka-aineista kyröläiset pyrkivät luomaan ainoastaan hyvin harkittuja tuotteita.

– Pitää olla selvää, miksi juuri me teemme tämän tuotteen, Lipiäinen kuvailee.

Napue-gini esimerkiksi syntyi ideasta pullottaa suomalainen kesäpäivä. Hiljattain kehitetty kermalikööri taas ammentaa tislaamon meijerihistoriasta.

Euroopan leiriltä osaamista

Viskin ja ginin tislaaminen on hidas ja tekninen prosessi, joka vaatii merkittäviä investointeja. Siksi Kyrö Distilleryn perustajajoukolle oli selvää, että kyseessä ei voinut olla harrastus. Liiketoiminnan tuli heti olla kestävällä pohjalla.

– Teimme alustavia laskelmia ja ymmärsimme, että hyvää tislaamoa ei voi oikein perustaa kaiken muun sivussa. Tähän piti panostaa täysillä.

Perustajien yhteenlasketuilla säästöillä saatiin kokoon hyvä alkupotti, jonka kanssa ryhmä marssi Etelä-Pohjanmaan Osuuspankkiin. Sieltä yritykselle saatiin toiminnan käynnistämiseen tarvittava lisärahoitus.

Tässä vaiheessa kenelläkään perustajista ei ollut kokemusta tislauksesta. Siksi he päättivät lähteä ”Euroopan harjoitusleirille”. Yrittäjät kiersivät parhaita tislaamoita muun muassa Skotlannissa ja hankkivat itselleen tarvittavaa osaamista.

Harjoitusleiri maksoi itsensä nopeasti takaisin. Jo ensimmäisenä toimintavuonnaan tislaamo oli giniinsä niin tyytyväinen, että päätti lähettää sen maailman isoimpaan alkoholijuomien kilpailuun IWSC:hen.

– Tietenkin yllätys oli melkoinen, kun voitimme koko sarjan, Lipiäinen sanoo.

Kasvun kannalta olennaista oli se, että tässä kohtaa vielä melko tuntematon yritys päätti ottaa voitostaan kaiken irti.

– Lähdimme rummuttamaan sitä armotta. Ramppasimme kaikki mahdolliset ravintolat Suomessa läpi ja veimme heille pullollisen giniämme karpaloiden ja rosmariinin kanssa. Se tuotti tulosta.

Investointi näkyy tuloksessa viiveellä

Laakereilla lepäily ei kuulu Kyrö Distilleryn tyyliin. Viimeisen vuoden aikana Isossakyrössä on paiskittu hartiavoimin töitä tulevaisuuden eteen.

– Emme halua jäädä pelkän ginimenestyksen varaan, vaan luoda aidosti kestävää menestystarinaa. Se vaatii jatkuvaa kehittymistä ja uudistumista.

Merkittävä tuore investointi on uusi, suurempi tislaamo, joka aloitti toimintansa vuoden 2019 lopussa. Sen myötä yritys siirtyi käyttämään täysin paikallista biokaasua ja pystyy minimoimaan hukkaenergian toiminnassaan.

Lipiäinen myöntää, että tislaamon rakentaminen on koetellut sekä hermoja että yrityksen kassaa.

– Viskin kypsyminen vie 3–4 vuotta, joten uusi tislaamo alkaa tuottamaan voittoa vasta tulevaisuudessa. Tällä alalla vaaditaan kärsivällisyyttä.

Etsitkö ratkaisuja kasvuyrittäjän haasteisiin? Meiltä saat apua ja tukea liittyen yrittäjän vakuutuksiin, työnantajavelvoitteisiin ja yritysrahoitukseen. Tutustu yrittäjän palveluihin!‍