Suurin osa suomalaisista pk-yrityksistä on tuloslaskelmaohjattuja. Siihen käsitykseen OP:n tarjoomajohtajat Jukka Immonen ja Janne Antila ovat tulleet.

– Käyttöpääoman seuraaminen, kehittäminen ja mittarointi eivät meidän näkökulmastamme ole suomalaisissa pk-yrityksissä sillä tasolla kuin niiden pitäisi olla, Immonen huomauttaa.

Tuloksen ja taseen lisäksi yrittäjän tulisi olla kiinnostunut siitä, miten ja paljonko yritystoimintaan sitoutuu käyttöpääomaa. Antilan ja Immosen antama nyrkkisääntö on yksiselitteinen: pk-yrittäjän tulisi optimoida sitoutuneen käyttöpääoman määrä.

Yksinkertaistaen käyttöpääoma voidaan ajatella vertauskuvallisesti yrityksen polttoaineeksi. Käyttöpääoma kertoo siitä, miten paljon polttoainetta tarvitaan yrityksen toiminnan pyörittämiseen.

Antila muistuttaa, että esimerkiksi laajenevalle yritykselle käyttöpääoman hallitsemattomuus voi synnyttää ongelmia.

– Liiallinen käyttöpääoman sitoutuminen voi nousta myös kasvun esteeksi, hän varoittaa.

Opi ensin ymmärtämään

Käyttöpääoman hallintaan on olemassa erilaisia työkaluja. Antila ja Immonen lähtevät työssään kuitenkin siitä, että pk-yrittäjän täytyy ensin tutustua käyttöpääomaan ja sen tunnuslukuihin.

Myös toimialan, muiden yritysten ja riskien analysointi on paikallaan, kun yritys pyrkii tehostamaan käyttöpääomaansa.

Immonen ja Antila muistuttavat, että monissa yrityksissä käyttöpääoma taseen hallinnan välineenä ei ole tuttu.

Suomessa on jopa sellaisia yrityksiä, jotka toimivat täysin ilman käyttöpääomaa. Se tarkoittaa, että ne ovat käyttöpääoman suhteen negatiivisa. Pienille ja keskisuurille yrityksille tällainen tilanne on kuitenkin harvinaisempi.

Jos kauppaa käydään ulkomaalaisten yritysten kanssa, maksuajat pitenevät entisestään.

– Silloin voidaan miettiä erilaisia keinoja ratkaista käyttöpääoman haasteita. Yksi ratkaisu on esimerkiksi käyttöpääomarahoitus, jota pankit myöntävät. Näissä tilanteissa on kuitenkin toimittava tapauskohtaisesti ja otettava huomioon kunkin yrityksen yksilölliset tarpeet, Immonen sanoo.

Yrityksen elinkaaren mittainen prosessi

Yksi ratkaisuvaihtoehto ovat laskusaatavapohjaiset mallit, joilla voidaan parantaa kassavirtaa ja vapauttaa käyttöpääomaa. Myös tililimiitit ovat mahdollisia.

– Koska nämä ovat toimiala- ja liiketoimintamallisidonnaisia, on vaikea sanoa mitään nyrkkisääntöä sille, milloin käyttöpääomaa on sidottu liikaa. Kun tilastoja katselee, niin sanoisin, että jos käyttöpääomaprosentti on yli 20, siihen on kiinnitettävä erityistä huomiota, Antila sanoo.

Sekä Immonen että Antila muistuttavat, että käyttöpääoman analysointi ja kehittäminen ovat yrityksen koko elinkaaren mittaisia prosesseja. Kaikki yritystoiminnassa tai toimialalla tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa siihen, miten paljon toimintaan sitoutuu käyttöpääomaa.

– Sanoisin, että jokaisen pk-yrityksen olisi hyvä tarkastella käyttöpääoman hallintaansa yhdessä pankkinsa kanssa, Immonen lisää.