Jyväskyläläinen nuorisotyöntekijä Esa Linna on harkinnut yrittäjyyttä pitkään. Nykyinen työ tuntuu yhä mielekkäältä, mutta ajatus yrittäjyydestä ja sen tuomasta vapaudesta ja toisaalta vastuusta kiinnostaa häntä paljon.

– Minulla on haave, että ennen eläkeikää tai eläkepäivillä olisin täysipäiväinen yrittäjä. Se on se tavoite, jonka takia lähdin kevytyrittäjäksi ja opettelemaan yrittäjyyttä. Ajattelen niin, että erilaisia haaveita pitää toteuttaa. Aika paljon olen jo toteuttanut, mutta yrittäjyys on vielä kokematta.

Syksyllä hän päätti tarttua toimeen ja ryhtyi päätyönsä rinnalla kevytyrittäjäksi. Kokemusta sivutöistä hänellä oli jo entuudestaan lähes koko työuransa ajalta.

– Olen tehnyt nuorisotyötä lähes parinkymmenen vuoden ajan. Ajattelin kokeilla sivutöiden kautta yrittäjyyttä turvallisesti ja kevyesti. Päivätyö on se perusturva, ja lisäansiot hoituvat kevytyrittäjyyden kautta.

Kevytyrittäjänä hän aikoo keskittyä todennäköisesti viestintäpalveluihin, sisällöntuotantoon sekä mediakasvatukseen. Ennen hän laskutti satunnaisia työkeikkoja verokortilla. Vähitellen hän kuitenkin huomasi, että työnantajat arvostavat y-tunnusta ja sähköistä laskutusmahdollisuutta.

– Y-tunnus on hyvä olla, koska se helpottaa asioita. Uskon, että se on ainakin joillekin työnantajille hyvä markkinointikeino. Se antaa imagopohjaa ja kun on oma y-tunnus ja kevytyrittäjä, on asiakkaan silmissä yrittäjä.

Syksyllä hän hoiti ensimmäisen laskutuksen äänentoistokeikasta kevytyrittäjänä.

Yrittäjän arki tutuksi

Kevytyrittäjyys on ollut Linnalle keino perehtyä yrittäjyyteen liittyviin käytännön asioihin, kuten markkinointiin, verkkosivujen tekoon sekä verotukseen.

– Tähän mennessä yrittäjyys on ollut opettelua. On saanut tutustua esimerkiksi verotukseen ja siihen, että arvonlisäverot palautuvat, jos seuraavana vuonna tulot eivät ylitä tiettyä rajaa.

Laskutuksen jäädessä alle 10 000 euron saa maksamansa arvonlisäverot takaisin. Jos laskutus jää puolestaan alle 30 000 euron, kevytyrittäjä saa laskuttamistaan arvonlisäveroista osan takaisin.

– Yksi seikka, missä on yhä harjoittelemista, on itsensä ja oman työn markkinoiminen sekä sen oivaltaminen, mitä tarjottavaa itsellä on, jota ei välttämättä ole muilla.

Linna on myös tehnyt itselleen verkkosivut.

– Olen lukenut ja opetellut todella paljon nykypäivän markkinointia, jota olen aiemmin tehnyt harrastuspohjalta. Verkkosivut ovat väline oman osaamisen markkinointiin. Samalla hakukoneoptimointi ja LinkedInin käyttö ovat tulleet tutummaksi.

Kevytyrittäjyys auttaa muodostamaan realistisen kuvan yrittämisestä.

– Vaikka laittaa parin sadan euron laskun asiakkaalle, siitä lähtee veroja, eläkemaksuja ja muita maksuja. Kannattaa ottaa niistä selvää, ettei tule pettymyksiä ensimmäisen laskun jälkeen. Tietää, ettei koko laskutettu summa tule omalle tilille. On hyvää oppia ymmärtämään, millaisten asioiden kanssa kokopäiväiset yrittäjät painiskelevat.

Kenelle kevytyrittäjyys sopii?

Linna arvioi, että kevytyrittäjyys sopii hyvin sellaisille henkilöille, jotka haaveilevat yrittäjyydestä ja itsensä työllistämistä.

– Tämä ei vaadi alkuun suurta rahallista panostusta. Voi lähteä helposti kokeilemaan ja myös lopettaa, jos kevytyrittäjyys ei tunnukaan omalta jutulta.

Toisaalta siitä on myös helppo ottaa seuraava askel ja siirtyä kokopäiväiseksi yrittäjäksi, jos se tuntuu sopivalta vaihtoehdolta.

Nyt myös työttömät voivat kokeilla‍ yrittäjyyttä tai kevytyrittäjyyttä neljän kuukauden ajan menettämättä työttömyysetuuttaan.

– Siinä ajassa voi hyvinkin kirkastua se ajatus, mitä osaamista tai taitoja he voisivat ruveta myymään. Mukavaa, että lakimuutoksessa on tällaisia yrittäjyyteen kannustavia kohtia, Linna sanoo.

​

Lue lisää aiheesta:

Kevytyrittäjyys on huoletonta‍

Ryhdy oikeaksi yrittäjäksi kevyesti! Saat Y-tunnuksen OP Kevytyrittäjä -palvelun välityksellä. Yrittäjänä tienaat 20 % enemmän kuin palkansaajana laskuttaessa. Tutustu OP Kevytyrittäjä -palveluun.‍