Kesän grilliklassikot poimitaan käsityönä – nykyajan ruokatrendit ovat herkkusienten puolella

Kaikkien suomalaisten tuntemat Champ-herkkusienet kasvavat tarkkaan valvotuissa oloissa Satakunnassa. Sienet sopivat kasvissyöjille, ilmastoasioita pohtiville ja kansainvälisen ruoan ystäville.

Näkymä on kuin scifi-elokuvasta: Vitivalkoiset herkkusienenlakit hohtavat mustaa kasvualustaansa vasten. Sienet kasvavat kuudessa kerroksessa valtavia kerrossänkyjä muistuttavilla kasvatushyllyillä. Poimijat nousevat ylimpiin kerroksiin hisseillä.

Champ-merkkisistä herkkusienistään tunnetun Mykora Oy:n sienimö sijaitsee Satakunnan eteläosassa Euran Kiukaisissa. Yrityksen tiloissa on 16 kasvuhuonetta, joissa kasvaa valkoisia ja ruskeita herkkusieniä sekä portobello-sieniä ympäri vuoden.

Kaikki Mykoran sienet matkaavat Kiukaisista kotimaan markkinoille. Vuodessa sieniä tuotetaan yli 1,5 miljoonaa kiloa.

Mykoran tuotannon esimiehen Katja Kulkin mukaan kysynnässä on kasvua, sillä tämän hetken ruokailmiöt ovat suomalaisten sienten puolella.

– Sienet sopivat kasvissyöjille, ilmastoasioita pohtiville ja kansainvälisen ruoan ystäville.

Lantaa, kipsiä ja jyviä

Mykoran tarina alkaa Kemira Agrosta ja vuodesta 1990. Vuonna 2002 Mykora siirtyi Honkatarhojen kasvihuoneyrittäjän Timo Rapilan omistukseen. Nykyään yritykset kuuluvat LM Green Holding -konserniin, jonka pääomistajana on Laihian Mallas Oy.

Vajaan 30 vuoden historiansa aikana Mykora on kasvanut Pohjoismaiden johtavaksi valkoisten herkkusienten tuottajaksi. Menestyksen syy on Kulkin mukaan yksinkertainen.

– Suomessa ei pärjää muulla kuin korkealla laadulla. Lisäksi Suomessa arvostetaan etenkin kotimaisia sieniä ja marjoja eri tavalla kuin muissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Ruotsiin tuodaan paljon alankomaalaisia sieniä.

Sienet kasvavat olkikompostissa, johon on lisätty kipsiä, broilerinlantaa ja vettä.

– Teemme kasvualustat itse omalla tontilla, ja se on maailman mittakaavassa harvinaista. Suurin osa muista tuottajista ostaa kasvualustansa alihankintana ulkopuolisilta tuottajilta, kertoo Mykoran toimitusjohtaja Tomi Levonen.

Kasvualustan valmistus vie noin viisi viikkoa. Italiasta tullut sienirihmasto lisätään alustaan rukiin tai ohran jyvissä.

Kun kasvualusta on valmis ja siirretty kasvatushyllylle kasvuhuoneeseen, sen päälle levitetään turvetta, jonka päälle sienten nupit nousevat.

– Herkkusienten kasvutekijöitä ja kasvuolosuhteita kontrolloidaan modernin huipputekniikan avulla. Missään tuotannon vaiheessa ei käytetä kasvinsuojeluaineita, Levonen kertoo.

Kiertotaloudessa aikaisin mukana

Vaihtelemalla kasvuhuoneiden lämpötilaa noin 22 ja 16 asteen välillä sienille luodaan keinotekoinen syksy.

Kahden viikon kuluttua poimitaan ensimmäinen sato, seuraavalla viikolla toinen. Toisinaan samalta kasvualustalta poimitaan myös kolmas sato.

Kaikki sienet poimitaan käsityönä suoraan myyntipakkauksiin. Kaikkiaan Mykorassa on 75 työntekijää.

Kun sadonkorjuu on tehty, kasvualusta rullataan pois, kasvuhuone pestään ja prosessi alkaa alusta.

Käytetyt kasvualustat päätyvät maanparannusaineeksi paikallisille pelloille.

– Täällä on harjoitettu kiertotaloutta ennen kuin termi tuli muotiin, Levonen huomauttaa.

Hänen mukaansa jatkossa esimerkiksi sienten pakkauksia aiotaan kehittää entistä ympäristöystävällisemmiksi.

Aina ei tarvita pekonia

Grillikausi on herkkusienten ykkössesonki, ja juhannus tuo vielä oman piikkinsä kysyntään.

– Se on sitä aikaa, kun kaikki haluavat kääriä herkkusienen pekoniin ja grillata sen, naurahtaa Levonen.

Kulkki huomauttaa, että sienet taipuvat moneen muuhunkin. Ulkomailla asuessaan hän oppi raakakypsentämään sieniä liemessä, joka tehdään etikasta, sitruunasta, suolasta ja hunajasta. Sieniä voi myös savustaa.

Kulkin mukaan reseptiikka on yksi asioista, johon Mykorassa on erityisesti panostettu. Reseptejä on kehitetty yhteistyössä ammattikokkien kanssa niin Champin sivuille kuin Lähiruokaa maalta -sivustolle.

Levonen kuvailee ruokaohjeiden tarjoamista win–win-tilanteeksi.

– Haluamme osoittaa, että sienet taipuvat vaikka mihin.

OP sosiaalisessa mediassa