Kaksi konkurssia kokenut yrittäjä Juha Peltonen neuvoo: Ole rehellinen itsellesi ja hanki oma elämä

Konkurssista selvinnyt Juha Peltonen antaa nyt vertaistukea kaltaisilleen uuden yhdistyksensä kautta. Hänen mielestään suomalaisyrittäjillä on heikot valmiudet pahan päivän varalle.

– Olen aina ollut riskinottaja. Yrittäminen taitaa olla minulla verissä.

Näin sanoo Juha Peltonen, 56, joka on kokenut yrittäjänä kaksi konkurssia. Lokakuussa 2017 hän haki toisen yrityksensä, Valokuvaamo Studio Peltonen Oy:n, konkurssiin. Muutama kuukauden kuluttua hän kävi läpi myös elämänsä toisen avioeron.

Nyt Peltonen asuu omakotitalossa Jyväskylässä kahden alaikäisen poikansa kanssa. Viimeisen vuoden hän on ollut työttömänä, mutta kesän alussa toimintansa aloittava Suomen Vertaisyrittäjät -yhdistys on pitänyt miehen kiireisenä.

Masennus, kaksi konkurssia ja avioeroa

Omakotitalon rakennuksesta syntyneet korkovelat ajoivat Peltosen perheineen taloudellisiin vaikeuksiin 1990-luvun alkupuolella. Tuolloin Peltonen toimi yrittäjänä Mainostoimisto Suomen Teollisuusmainos STM Oy:ssä.

Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä tuli voimaan vuonna 1993, mutta Peltosta yrittäjänä ei hyväksytty velkajärjestelyyn. Kun tämä kävi ilmi pitkän käräjöinnin päätteeksi, Peltonen haki yrityksensä konkurssiin verottajan avustuksella vuonna 2000. Samaan aikaan hän erosi ensimmäisestä puolisostaan.

Valokuvaamo Studio Peltonen Oy aloitti toimintansa vuonna 2009. Vaikka Peltonen päätyikin valokuvaajaksi puolivahingossa, mukana oli myös halu korjata aiemmin tehdyt virheet.

Valokuvaamon konkurssiprosessi alkoi jo vuonna 2016, kun Peltonen väsyi henkisesti ja jäi sairaslomalle. Tuolloin myös uusi parisuhde alkoi rakoilla.

– Siinä oli mielenvirkeys koetuksella. Asioista on kuitenkin selvitty.

Yrittäjillä heikot selviytymistaidot

Peltonen nostaa hattua Suomen yrittäjyyskoulutukselle, mutta toivoo, että kouluissa puhuttaisiin enemmän yrittäjyyden loppupäästä:

– Nyt opetetaan ainoastaan se, että konkurssiin joutunut yrittäjä on rikollinen ja tehnyt vain vääriä asioita. Jos on hoitanut kaiken vilpittömästi ja onnistunut oikealla tavalla yrityksen pyörittämisessä, niin silloin konkurssi on ihan mekaaninen tapahtuma.

Hän kokee, että puutteellisen tietämyksen takia suomalaisyrittäjillä ei ole kovin hyvät valmiudet kinkkisiä tilanteita varten. Hänen mielestään Suomen Yrittäjät -kattojärjestö saisi lisätä tietoutta siitä, miten konkurssitilanteessa toimitaan.

Myös yhteiskunnan asenne konkurssia kohtaan estää avoimen keskustelun.

– Yrittäjä ei uskalla avata suutaan, kun yrityksellä menee huonosti. Muutos yhteiskunnan arvomaailmaan tuntuu isolta työltä, mutta se on tehtävä, Peltonen sanoo.

Suomen ensimmäinen vertaisyrittäjä

Suomen Vertaisyrittäjät -yhdistys sai alkunsa tapaamisesta Jyväskylän seurakunnassa. Peltonen oli ollut tuolloin puoli vuotta työttömänä ja kävi kysymässä kirkolta, millaista tukea se tarjoaa yrittäjille. Paikallisen papin kanssa keskustellessa heräsi idea vertaistukiryhmien järjestämisestä.

– Yhdistyksemme ajatus on, että me vertaisyrittäjät koulimme maallikoista yrittäjyyden kokemusasiantuntijoita, jotka voivat vetää tukiryhmiä ja vastata auttavaan puhelimeen, Peltonen kertoo.

Hänen mukaansa kokeneen yrittäjän tuki konkurssiyrittäjälle vastaa sairaaloissa toimivien kokemusasiantuntijoiden roolia.

Vertaisyrittäjät-yhdistyksen muodostaa Peltosen lisäksi kolme muuta yrittämisen kolhuja kokenutta yrittäjää. Yhdistys on perustettu maaliskuussa, ja toiminta tulee olemaan pääasiassa hankerahoitteista.

Halu jakaa hyvää

Yhdistyksellä on kolme päätavoitetta: vertaistukiverkoston rakentaminen, auttava puhelin sekä yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

Tukiverkostoon kuuluu tarinapankki, jossa yrittäjät jakavat menestys- ja selviytymistarinoitaan. Tavoitteena on, että ihmiset rohkaistuisivat itse pyytämään apua vaikeassa tilanteessa. Auttavaan puhelinpalveluun yrittäjä voi soittaa anonyymisti, ja toisessa päässä vastaa kokenut yrittäjä, joka kuuntelee ja antaa vertaistukea.

Yhteiskuntavaikuttaminen taas tarkoittaa verkostoitumista järjestöjen ja päättäjien kanssa, jotta päästäisiin purkamaan konkurssiin liittyviä yrittäjän vastuita ja veroseuraamuksia.

Pitkän yrittäjänuransa jälkeen Peltosella on kova halu päästä jakamaan kokemustaan ja neuvojaan muille.

Yhdistystoiminnassa hän näkee paljon samaa kuin yrittäjyydessä:

– Samalla laillahan tämä on oma-aloitteista työtä, eikä kukaan ole sanomassa, mitä tulee tehdä. Olen kuitenkin ollut yrittäjänä lähes 25 vuotta, joten homma tulee jo selkärangasta.

Yrittäjän kolme ohjetta

Peltonen on kiteyttänyt oppinsa kolme teesiin, jotka ovat auttaneet häntä yrittäjyyden vaikeissa tilanteissa.

1. Ole rehellinen itsellesi.

– Mitä tahansa yritystoiminnan vaikeuksia kohtaat, älä yritä peittää niitä tai paikkailla tilannetta vilpillisellä toiminnalla. Muuten joudut konkurssin sattuessa oikeuteen selvittelemään laittomuuksia, Peltonen sanoo.

2. Hanki kumppaneita.

Peltosen valokuvaamolla oli yrityskummeja eli luottohenkilöitä, jotka lähtivät ongelmien kertyessä perkaamaan yrityksen kirjanpitoa ja selvittämään asioita.

3. Hanki oma elämä.

Kun Peltonen menetti omaisuutensa, auttoivat, kaverit, perhetutut ja musiikkiharrastus vaikeimman ajan yli.

– Jos yritys on koko elämä, jää sen loputtua aika tyhjän päälle. Vaikka yrittäminen onkin elämäntapa, kannustan huolehtimaan siitä, että elämää on muuallakin kuin omassa firmassa, hän sanoo.

OP sosiaalisessa mediassa