Jos olisimme suunnitelleet vakuutuksen pandemian varalle, millainen se olisi?

Antti Huhtala
Antti Huhtala

Antti Huhtala on Pohjola Vakuutuksen tuotteista ja palveluista vastaava johtaja.

”Teillähän on jo sellainen: epidemiakeskeytysvakuutus”, miettii varmasti moni yrittäjä lukiessaan otsikon. ”Yritykseni liiketoiminta on hiipunut koronaviruksen ja sen leviämisen estämiseksi tehtyjen toimenpiteiden takia.”

Antti Huhtala
Antti Huhtala

Antti Huhtala on Pohjola Vakuutuksen tuotteista ja palveluista vastaava johtaja.

Ymmärrän hyvin yrittäjien tulkinnan ja ajatukset. Koen myötätuntoa siitä taloudellisesta ahdingosta, missä yrittäjät tällä hetkellä painivat. Erityisesti hallituksen päätös sulkea ravintolat, kahvilat ja yökerhot syventää monen yrittäjän tilannetta entisestään.

Siltikin minun on - valitettavasti - todettava, että nykyvakuutukset eivät ole suunniteltu käsillä olevan maailman laajuisen epidemian, pandemian, kaltaista tilannetta varten.

No olisiko vakuutusyhtiöiden pitänyt suunnitella tuote tällaiseen tilanteeseen?

Ilman muuta. Valitettavasti emme ole kuitenkaan osanneet ottaa huomioon näin poikkeuksellista tilannetta.

En kuitenkaan usko, että tällaiselle tuotteelle olisi ollut kysyntää. Syitä on kaksi: pandemian todennäköisyys on nähty häviävän pieneksi, eikä ole ymmärretty sen aiheuttamien taloudellisten vahinkojen määrää. Ei vakuuttajien toimesta eikä koko yhteiskunnassa. Miksi vakuuttaa sellaista mitä ei voi tapahtua?

Olisiko yrityksen liiketoimintaan liittyvä pandemiariski ylipäätään vakuutettavissa?

Jotta riski olisi vakuutettavissa, neljän kriteerin pitää täyttyä:

  • Ensinnäkin riskin todennäköisyys tulisi olla ennustettavissa.
  • Musta surma, kolera, espanjantauti, sars. Pandemia on nähty mahdolliseksi, vaikka hyvin, hyvin epätodennäköiseksi nyky-yhteiskunnassa. Tämä epätodennäköisyys täyttää vakuutuskelpoisen riskin toisen kriteerin.
  • Kolmanneksi, riskin todennäköisyyden tulisi olla ajallisesti riittävän stabiili eikä se saisi heilahdella arvaamattomasti. Mitä epävakaampi riski, sitä korkeampi hinta. En näe, että aikaulottuvuus vaikuttaisi olennaisesti pandemian todennäköisyyteen ja tältä osin vakuutuksen hinta olisi ainakin jossain määrin määriteltävissä.
  • Neljäs kriteeri on se, että vahingon tulee olla tahaton. Tätä pandemia kiistatta on. Tahallisuuden vaihtoehtoa en edes halua ajatella.

Näkisin siis, että pandemiariski olisi mahdollista vakuuttaa, ja uskoakseni tällainen vakuutus olisi tehtävissä. Ennen koronaa pandemian mahdollisuutta olisi pidetty häviävän pienenä, sen taloudellisia vaikutuksia yrityksille rajallisina ja vakuutuksen hintaa maltillisena. Nyt kun näemme millä vauhdilla virus pystyy leviämään, kuinka vaikeaa sen patoaminen on ja minkälaisen taloudellisen katastrofin se voi aiheuttaa, vakuutuksen hinta olisi varmasti melkoinen.

Nyt opimme pandemian tuomista riskeistä mitä raskaimman kautta.

Mitä turvaa tuo nykyisen kaltaiset epidemiakeskeytysvakuutukset?

Nykyisen kaltaiset epidemiakeskeytysvakuutukset on ajateltu sitä varten, että viranomainen laittaa esimerkiksi yksittäisen ravintolan kiinni vaikkapa salmonellan takia ja sen johdosta syntyvät keskeytys-, desinfiointi- ja hävittämiskustannukset tulevat vakuutuksesta katettua. Kovin erilainen tilanne kuin tämä koronakriisi, jonka keskellä nyt olemme.

Yritysten keskeytysvakuutusten korvaavuus on kuitenkin keskusteluttanut julkisuudessa paljon, ja lukuisat asiakkaistamme ovat olleet meihin yhteydessä. Monet ovat olleet hyvin pettyneitä siihen, mitä vakuutuksemme korvaa. Toivon, että tämä kirjoitus lisää edes hieman ymmärrystä siitä, mihin tilanteeseen vakuutukset on pääsääntöisesti suunniteltu.

Mikä sitten on vastaus otsikon kysymykseen: ”Jos olisimme suunnitelleet vakuutuksen pandemian varalle, millainen se olisi?”

Vakuutus kattaisi tietenkin pandemian aiheuttamat yrityksen liiketoiminnan vahingot. Vaikka sellainen olisi ollut tarjolla, varmasti ani harva sen olisi ottanut, koska pandemian todennäköisyyttä ja vaikutuksia ei ole ymmärretty.

Me täällä Pohjola Vakuutuksessa koemme, että olemme riskienhallinnan ammattilaisia. Yritysasiakkaidemme kumppaneita. Nyt emme ole tätä roolia pystyneet täyttämään. Koko vakuutusala ei ole. Olemme anteeksipyynnön velkaa, vaikka ei se tietenkään lohduta taloudellisen katastrofin kohdatessa.

Mielestäni vahinkovakuuttajien tehtävä on nimenomaisesti tuoda yhteiskuntaan resilienssiä ja vakautta. Peiliin katsomisen paikka, koko alalla.

Artikkeli on osa Puhalletaan yhteen Suomeen -teemaa, jolla OP haluaa tukea yrityksiä poikkeustilanteen aikana, kiinnittää huomiota yritysten tärkeään merkitykseen yhteiskunnassa ja kannustaa muitakin toimimaan paikallisten yritysten puolesta. Tutustu teemasivuihin, jonne on koottu OP:n tukitoimet, helpotukset, ohjeet ja vinkit yrityksille.

OP sosiaalisessa mediassa