Hyvin hoidettu rekryprosessi on yrittäjän paras käyntikortti: ”Hakijalle pitää jäädä kokemuksesta hyvä maku suuhun”

Metallialan alihankintafirma Ferroplanin toimitusjohtaja Minna Patosalmi tietää, että pienessä yrityksessä kannattaa panostaa rekrytointiin. Sana niin huonosta kuin hyvästäkin hakukokemuksesta leviää helposti.

Aika.

Kuljetinratkaisuja valmistavan Ferroplanin toimitusjohtaja Minna Patosalmi tiivistää rekrytoinnin yleisimmän haasteen yhteen sanaan.

– Jos prosessin haluaa hoitaa kunnolla alusta loppuun, siihen kuuluu työilmoitusten laatimista, hakemusten käsittelyä, lukemista ja listaamista ja haastatteluiden järjestämistä. Ne kaikki vievät mahdottoman paljon aikaa.

Rekrytointiin panostaminen kuitenkin kannattaa, useasta eri syystä. Osaavan ja motivoituneen työntekijän löytäminen on luonnollisesti yritykselle tärkeä investointi, mutta rekrytointiprosessi toimii myös yrityksen käyntikorttina.

Esimerkiksi työnhakupalvelu Monsterin teettämästä kyselytutkimuksesta selviää, että jopa neljä viidestä työnhakijasta jakaa työnhakukokemuksensa ystävilleen ja tutuilleen. Sana hutiloiden hoidetusta rekrystä voi siis levitä nopeasti – samoin kuin maine yrityksenä, joka tarjosi hakijalle mukavan ja läpinäkyvän työnhakukokemuksen.

Monta eri näkökulmaa

Patosalmi on ehtinyt nähdä yrittäjän näkökulmasta rekryprosessin jos toisenkin. Ferroplanin toimitusjohtajana hän on toiminut kaksi ja puoli vuotta, mutta on ollut mukana isänsä Pentti Patosalmen perustamassa yrityksessä mukana jo 14 vuotta. Orimattilassa sijaitseva firma työllistää 50 ihmistä.

Ferroplanilla rekrytoinnin suunnittelu lähtee siitä, että tietyt perusasiat hoidetaan aina hyvin.

– Kaikki hakemuksen lähettäneet saavat vastauksen, ja prosessissa eteneviä infotaan mahdollisimman nopeasti ja selvästi. Se kuuluu minusta ihan perus kohteliaisuussääntöihin, Patosalmi kuvailee.

Selvää Patosalmelle on myös se, että onnistuneeseen rekryyn tarvitaan useampi näkökulma – hän luetuttaa hakemuksia mielellään myös muilla yrityksen työntekijöillä.

Itse työhaastattelutilanteessa Patosalmi pitää tärkeänä, että hakija saa kattavan kuvan paitsi yrityksestä, myös siitä, kenen kanssa tulee työskentelemään.

– Annan mielelläni oman näkökulmani, mutta haluan mukaan haastatteluun myös haettavan roolin lähimmän esimiehen tai kollegan. Heillä pitää natsata henkilökemiat hakijan kanssa.

Nykyinen tietosuojalainsäädäntö tarkoittaa, että hakijoiden ansioluetteloita tai yhteystietoja ei voi automaattisesti säilyttää tulevia hakuja varten. Patosalmi kuitenkin luottaa siihen, että positiivinen rekrykokemus leviää puskaradiossa tehokkaasti.

– Ikävä puoli on tietysti se, että hyviä hakijoita voi olla useampi, ja vain yhden voi valita tehtävään. Silloin on erityisen tärkeää infota päätöksestä niin, että hakijalle jäisi hyvä maku suuhun.

Yrityksen kulttuuri kiinnostaa

Metallialalla rekrytoimiseen satsataan myös työvoimapulan takia. Patosalmen luotsaamassa yrityksessä etsitään jatkuvasti muun muassa uusia hitsareita, automaatioasentajia ja metallimiehiä.

Aika- ja työvoimapulan vuoksi Ferroplan ulkoistaa nykyisin osan rekryprosesseistaan henkilöstöfirmalle, joka välittää yritykselle myös vuokratyövoimaa.

– Meille tärkeintä on tavata kandidaatti kasvokkain. Säästää paljon aikaa, jos joku muu tekee sitä edeltävän seulonnan.

Ferroplanin kanssa samalla alalla toimii useita kansainvälisiä yhtiöitä, joiden kanssa voi olla vaikea kilpailla tekijöistä esimerkiksi palkoilla. Patosalmi kuitenkin uskoo, ettei parhaita osaajia enää houkutella töihin pelkällä rahalla.

Siksi Ferroplanilla on nyt käynnissä videoprojekti, jonka kautta pyritään kertomaan potentiaalisille työnhakijoille yrityksen kulttuurista ja arvoista. Samalla viestitään mahdollisille yhteistyökumppaneille ja alihankkijoille.

– Haluamme kuitenkin ennen kaikkea löytää ihmisiä, jotka jakavat ne meille tärkeät arvot. Tämä korostuu erityisesti kaltaisessamme pienessä perheyrityksessä.

OP sosiaalisessa mediassa