Hyvä kasvu on hallittua kasvua – nämä seikat kasvua havittelevan yrityksen tulisi muistaa

Kasvu merkitsee aina myös harkittua taloudellista riskiä. Liian nopeasti tai väärällä hetkellä tehdyt kasvupyrkimykset voivat aiheuttaa merkittäviä tappioita.

Yrittäjille kohdennetussa puheessa toistuvat usein kasvuun liittyvät visiot: tavoitelllaan suurempaa myyntiä, suurempaa liikevoittoa ja suurempaa työntekijöiden määrää.

Kasvu ei kuitenkaan välttämättä ole yritykselle itsetarkoitus, tietää OP:n Helsingin pk-yrityksistä vastaava pankinjohtaja Jani Taskinen.

– Ensinnäkin Suomessa on paljon yrityksiä, joiden toiminta on vakaata ja kannattavaa, mutta jotka eivät varsinaisesti tavoittele kasvua, hän toteaa.

Monelle yritykselle kasvu tapahtuu lähes luonnollisena tuloksena hyvin tehdystä ja kunnianhimoisesta työstä. Oma ryhmänsä ovat kasvuyritykset, jotka tavoittelevat aggressiivisesti nopeaa ja merkittävää kasvua.

– Yleisesti ottaen voi sanoa, että hyvä kasvu on hallittua kasvua, Taskinen sanoo.

Punnitse riskit ennen investointeja

Millaista sitten on yrityksen hallittu kasvu? Ja millaisessa tilanteessa yrittäjän kannattaisi mahdollisesti painaa kasvuhaaveiden edessä jarrua?

Taskisen mukaan hallitussa kasvussa oleellisinta on kasvuun liittyvien riskien tunnistaminen ja hallinta.

– Tavoiteltu ja suunniteltu kasvu on periaatteessa aina harkittua riskinottoa ja vaatii rohkeutta. Ennen suuria investointeja on tärkeää miettiä sitä, mikä voisi mennä pieleen ja miten se vaikuttaisi yritystoimintaan.

Jos investointipäätös tehdään esimerkiksi vahvasti kilpailutilanteeseen nojaten, pitäisi pohtia, miten tilanne voi mahdollisesti muuttua. Kilpailija voi esimerkiksi vastata samankaltaisella tai suuremmalla investoinnilla.

Yleisesti ottaen ennen kasvupyrkimyksiä on tärkeää tarkistaa, että yritystoiminta on vakaalla pohjalla.

– Mitä kertoo kilpailutilanneanalyysi? Onko tuote kunnossa? Tukeeko kysyntä kasvupäätöstä?

Yksi kasvun hallinnan tärkeä elementti on se, että yrityksen raportointi, taloudenseuranta ja käyttöpääoman hallinta ovat asianmukaisella tasolla. Se mahdollistaa reagoinnin muuttuviin tilanteisiin.

Ei liian aikaisin tai liian myöhään

Hallittu kasvu tarkoittaa myös kasvua oikealla hetkellä. Esimerkiksi liian varhaisessa tai myöhäisessä vaiheessa tehdyt rekrytointipäätökset voivat aiheuttaa pienelle yritykselle melkoisia komplikaatioita.

Esimerkkinä Taskinen kertoo asiantuntijapalveluita myyvästä, kovaa kasvua tavoittelevasta yrityksestä, joka päätti investoida isosti kyvykkäiden työntekijöiden rekrytointiin.

– Kävi niin, että uudet asiantuntijat eivät saaneet riittävän nopealla aikataululla tarpeeksi uusia asiakkaita, mikä johti kassakriisiin, hän kuvailee.

Joustavatko kulut tarvittaessa alaspäin?

Esimerkkiyrityksessä taloudenhallinta petti resurssipulan keskellä, ja firma joutui vähentämään väkeä. Nyt tilanne on saatu tasapainotettua ja yritys tekee saman liikevaihdon pienemmällä henkilöstöllä.

– Hyvään kasvuun liittyvät kiinteästi myös joustava kulurakenne ja kassanhallinnan suunnitelmallisuus, Taskinen muistuttaa.

Kasvua harkitessa kannattaa siis tarkastella esimerkiksi sitä, joustavatko yrityksen kulut tarvittaessa myös alaspäin. Mikä osa kuluista on kiinteitä ja mikä muuttuvia?

– Yrityksen ydintekemistä ei tietenkään kannata ulkoistaa, mutta tietyillä osa-alueilla ulkoistamissopimukset voivat tuoda joustoa.

Kassan- ja taseenhallinnassa onnistunut kasvu vaatii sitä, että pyrkii ennustamaan tilannetta mahdollisimman pitkälle ja myös päivittämään omaa ennustetta jatkuvasti.

– Hyvä ratkaisu on käydä läpi kolme vaihtoehtoista skenaariota: optimistinen, suunnitelman mukainen ja sitten ”worst case scenario” -tyyppinen tilanne, jossa esimerkiksi kilpailija leikkaakin hintoja äkillisesti.

Uskalla lopettaa ajoissa

Aina investoinnit ja kasvupyrkimykset eivät hyvästä suunnittelusta huolimatta mene putkeen. Taskisen keskeinen viesti kasvua havitteleville yrityksille onkin tämä:

– Aloita monta hanketta, lopeta kehnot riittävän nopeasti.

Taskinen on sitä mieltä, että liian usein yrittäjät jäävät roikkumaan suunnitelmiin, jotka eivät syystä tai toisesta toimikaan.

–Monet peliyhtiöt ovat hyviä esimerkkejä toisin toimimisesta. He saattavat panostaa isosti erilaisiin hankkeisiin mutteivät arkaile heittää niitä romukoppaan, jos tuotteet eivät viime kädessä toimikaan testimarkkinoilla.

Oikeanlaisten kasvupäätösten tekemisessä auttaa myös ulkopuolisen näkökulma, Taskinen toteaa.

– Toivon, että erityisesti pk-yritykset hyödyntäisivät enemmän ulkopuolisia sparraajia ja verkostoja. He voivat tuoda kasvukysymyksiin arvokasta, uudenlaista näkemystä.

Taskinen haluaa kuitenkin muistuttaa, että kasvu on lähtökohtaisesti tavoiteltava asia eikä sitä pidä pelätä.

– Liiketoimintaan kuuluu hallittujen riskien ottaminen. Tavoite kannattaa pitää korkealla ja kehittää yritystä systemaattisesti.

OP sosiaalisessa mediassa