Huijarit käyttävät koronaa petoksiin – älä haksahda ansaan verkossa

Koronaviruksen myötä leviävät myös uudet huijausyritykset verkossa. Niin yritysten kuin kuluttajien kannattaa olla nyt valppaina, neuvoo Kyberturvallisuuskeskuksen asiantuntija Ville Kontinen.

Epävarmat ajat tuovat esiin ihmisten auttamisen halun, mutta myös ihmismielen nurjat puolet. Mielikuvituksella ei ole rajoja, kun petolliset pitkäkyntiset yrittävät käyttää ihmisten hyväntahtoisuutta hyväksi.

Huijarit soittelevat puhelimella, kalastelevat verkossa entistä hanakammin pankki- ja luottokorttitietoja, asentavat haittaohjelmia ja lähettävät tekaistuja laskuja.

Antti Herlinin tai Samuli Edelmannin nimissä markkinoidaan kryptovaluuttaa somealustoilla. Valepoliisit, valelääkärit ja valesairaanhoitajat ovat saaneet seurakseen koronatarkastajiksi tekeytyneitä huijareita, jotka lähestyvät etenkin ikäihmisiä.

Kyllä-puhelut erityisesti yritysten riesana

Yrityksiä on pommitettu viime aikoina tasaiseen tahtiin puheluilla, joissa englantia murtaen puhuva henkilö utelee puheluun vastanneelta paljon kysymyksiä ja yrittää saada vastaajan sanomaan ”kyllä”. Moni puheluun haksahtanut pelkää nyt joutuneensa huijauksen uhriksi ja olemattomien tilausten maksumieheksi.

– Tämä ei sinänsä ole mikään uusi ilmiö. Vastaavanlaisia puheluita on soiteltu jo vuosia. Puheluista on kuitenkin harvoin tullut kenellekään kustannuksia. Saattaakin olla, että näillä puheluilla pyritään tarkistamaan ja päivittämään asiakastietoja, ja todellinen huijausisku tulee vasta myöhemmin, arvioi Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Ville Kontinen.

Henkilö-, pankki- tai luottokorttien tietoja saatetaan kalastella niiden käyttämiseksi kryptovaluutan ostoon tai rahanpesujärjestelyihin.

Monet yrittäjät kertovat saaneensa niin sanottuja kyllä-puheluita etenkin viikonloppuisin. Eräiden arvioiden mukaan puheluita on tullut jopa tuhansia. Kontisen mukaan Kyberturvallisuuskeskuksella ei ole tarkempaa tietoa ajankohdasta tai määrästä.

– Teknisen tuen huijauksia ja muita puhelimitse tehtäviä huijauksia on arvioitu tapahtuneen kymmeniä tuhansia viimeisen kuukauden sisällä, Kontinen sanoo.

Varo liikuttavia koronavirustarinoita

Koronapandemia on luonut otollisen maaperän uudentyyppisille huijausyrityksille, kun epävarmuus huolettaa ihmisiä ja he ovat haavoittuvaisempia ja herkemmin huijattavissa.

On vain ajan kysymys, milloin deittisivujen romanttisten huijausyritysten rinnalle nousevat liikuttavat tarinat koronaan sairastuneista tai koronan vuoksi jumissa ulkomailla olevista ihmisistä, jotka manipuloivat ja vetoavat ihmisiin ahdingollaan rahan ansaitseminen mielessä.

Etätyöhön siirtyneitä tietotyöläisiä ovat lähestyneet Microsoftin nimissä esiintyneet tekaistut it-tukihenkilöt. Myös erilaiset hengityssuojaimien tai käsidesin kauppiaat ovat ilmaantunut apajille.

Kontisen mukaan yrityksiin tai kuluttajiin kohdistuneiden huijausten perusluonne ei ole muuttunut miksikään.

– Tavoitteena on huijata rahaa. Pyritään pääsemään käsiksi yritysten laskutusketjuihin tai houkuttelemaan kuluttajat hankkimaan tuotteita ennakkomaksua vastaan, mutta tuotetta ei koskaan toimiteta, Kontinen sanoo.

Yllättäen muuttuvat laskutustiedot ovat varoitussignaali

Kontisen mukaan yritysten on hyvä olla nyt erityisen hereillä, jos yritysten välisessä laskutuksessa tapahtuu yllättäen muutoksia.

– Voidaan vedota esimerkiksi siihen, että koronapandemian vuoksi laskutus halutaan siirtää lähemmäksi tuotantolaitoksia tai maksuliikenteen pankkiyhteys muuttuu jostain muusta yllättävästä syystä. Silloin kannattaa tarkistaa useampaan kertaan, pitääkö viesti todella paikkaansa, Kontinen sanoo.

Hänen mukaansa kannattaa käyttää aiemmin sovittuja yhteystietoja.

– Muutospyynnössä tai uudessa laskussa olevat tiedot on voitu väärentää, jolloin niihin yhteyttä ottamalla keskustelee oikeasti huijarin kanssa.

Hengityssuojaimien tai käsidesin houkuttelevat verkkotarjoukset kannattaa tutkia tarkkaan, ennen kuin lähtee tilaamaan materiaaleja itselleen tuntemattomalta taholta.

– On hyvä tarkistaa tavarantoimittajan yritystiedot ennen kuin sitoutuu tilaukseen. 20 prosentin ennakkomaksulla yritys voi aiheuttaa itselleen jo huomattavat tappiot, jos kyseessä on isompi tilaus, Kontinen muistuttaa.

Ota heti yhteys pankkiin, jos epäilet huijausta

Jos epäilet, että olet haksahtanut huijausansaan, on hyvä ottaa heti yhteyttä pankkiin ja selvittää, onko pankin mahdollista saada peruutettua rahojen siirto.

– Kuluttajiin kohdistuneissa huijausyrityksissä tämä saattaa onnistua helpommin, jos kuluttaja on heti yhteydessä pankkiin. Yritysten kohdalla tilanne on monimutkaisempi, kun tilauksen laskutusaika voi olla useampia viikkoja. Mitä pidempi laskutusjakso on, sitä epätodennäköisempää on, että rahoja enää saadaan takaisin, Kontinen sanoo.

Sekä yritysten että kuluttajien tulisi heti pankkinsa kanssa neuvottelun jälkeen tehdä huijauksesta rikosilmoitus.

– Jos tapauksessa on syytä epäillä tietoturvariskiä tai muuta kyberulottuvuutta, tulee siitä ilmoittaa meille Kyberturvallisuuskeskukseen, Kontinen sanoo.

Lue myös:

Koronapandemiaan liittyviä huijauksia liikkeellä

Huono sesonki ja korona – yrittäjä, toimi näin!

Yritysasiakkaille taloudellista helpotusta koronatilanteeseen

Minimoi verkkokaupan tietoturvariskit - tutustu kybervakuutukseen ja pyydä tarjous.

OP sosiaalisessa mediassa