Suomen reilusta 300 000 yrityksestä vain murto-osa on listautuneena Helsingin Pörssiin. Käytännössä pörssiyhtiöitä on maassamme noin 150, ja loput yritykset ovat listaamattomia yrityksiä. Tähän saumaan on kehitteillä alusta, jonka avulla listaamattomien yritysten osakekauppaa voisi käydä. Alustaa ovat kehittäneet yhdessä OP, Nordea, Asiakastieto Group, Tieto ja Privanet.

Uusi listaamattomien yritysten alusta on lohkoketjuteknologioihin perustuva hajautettu ratkaisu. Listaamattomien yritysten osakkeiden ostaminen ja myyminen olisi sen avulla helppoa, notkeaa ja luotettavaa.

– Lohkoketjuteknologian päälle on rakennettu digitaalinen osake- ja osakasrekisteri, osakeannit ja jälkimarkkinat, kertoo OP:n kehityspäällikkö Heikki Rautila.

Rautila on ollut ideoimassa ja kehittämässä palvelua, joka tullee tuonnempana mullistamaan listautumattomien yhtiöiden osakekaupan. Aiemmin listaamattoman yrityksen osakkeiden ostaminen on ollut hankala ja varsin manuaalinen prosessi, josta tehdään uuden kaupankäyntiverkoston avulla täysin digitaalista.

– Aiemmin osakasrekisteri on saattanut olla jonkinlainen Excel-kaavio jonkun ihmisen läppärillä, eivätkä tiedot useinkaan ole kovin ajantasaisia.

Lohkoketjuteknologia soveltuu osakekaupankäyntiin oivallisesti, sillä sen ansiosta tieto osakeomistuksista ja kaupankäynnistä siirtyisi reaaliajassa kaikille lohkoketjussa mukana oleville tahoille. Mukana neuvonantajina ovat myös Verohallinto ja Patentti- ja rekisterihallitus, jotta voidaan varmistaa osakeanteihin ja osakekauppoihin liittyvien tietojen siirtymisen verkoston kautta reaaliaikaisesti myös viranomaisille.

Mahdollisuuksia erityisesti kasvuyrityksille

Mikä sitten tekee kaupankäyntialustasta niin erityisen hyvän? Rautilan mukaan siitä tulevat hyötymään ennen kaikkea startupit ja kasvuyritykset. Ne ovat yrityksinä sellaisia, että osakkeisiin liittyviä kauppoja tapahtuu usein.

– Tämäntyyppisissä yrityksissä haetaan usein myös lisärahoitusta, johon liittyvien osakeantien järjestäminen on uudella digitaalisella alustalla helpompaa.

Tarkoituksena on tehdä toiminnasta täysin digitaalista ja mahdollisimman helppoa. Sata vuotta vanha osakeyhtiölaki mahdollistaa lohkoketjuteknologian käytön, sillä sen periaatteet ovat täsmälleen samat kuin lohkoketjuissa. Lain mukaan osakerekisteriä ei tarvitse ylläpitää missään keskitetysti, vaan sen järjestäminen on kunkin yhtiön omalla vastuulla. Tieto on siis luonteeltaan hajautettua, kuten lohkoketjuissakin

Projektin tarkoitus ei ole haastaa Helsingin Pörssiä, vaan tarjota mahdollisuuksia yrityksille, jotka eivät syystä tai toisesta halua listautua pörssiin.

Uusi kaupankäyntiverkosto on vahvasti esillä Slushissa, ja ensimmäisten kaupallisten pilottien uskotaan starttaavan ensi vuoden aikana.

Lue myös:

Mikä on osakeanti?