Uhkakuvat eivät ole vieneet suuryritysten uskoa tulevaisuuteen

Hidastuva talouskasvu ja suuret toimialamuutokset aiheuttavat päänvaivaa suuryrityksille. Hyvä uutinen on se, että suuri osa yrityksistä aikoo silti kasvattaa tuotantoaan ja työpaikkojen määrää Suomessa.

Suomalaisilla suuryrityksillä menee juuri nyt hyvin. OP:n suuryritystutkimuksen mukaan myötätuuli on jatkunut vuodesta 2012 saakka.

Alkanut vuosi tuo kuitenkin mukanaan uusia haasteita, arvioi Aalto-yliopiston professori Pekka Mattila, joka on vastannut tutkimuksen toteutuksesta.

– Lyhyellä aikavälillä suurin haaste on markkinakysyntä. Lisäksi yritykset kokevat poliittisten riskien lisääntyneen. Huolta aiheuttavat erityisesti protektionistisen ajattelun lisääntyminen, Yhdysvaltain kauppapoliittinen toiminta, Euroalueen yhtenäisyyden heikkeneminen ja Venäjän tilanteen viimeaikainen kehitys.

– Isommassa kuvassa haasteet liittyvät toimialamurroksiin. Yritysten voi olla vaikea tehdä tulevaisuutta koskevia valintoja tilanteessa, jossa on monia erilaisia rinnakkaisia muutosvoimia.

Tuntuvatko nämä ilmiöt tavallisen suomalaisen arjessa?

– Palaan suosikkisanontaani, joka tulee presidentti Mauno Koivistolta. Lopulta kaikki käy hyvin. Maailmanlaajuiset ilmiöt vaikuttavat toki meihin, koska hyvin moni suomalainen on suuryrityksen tai sen alihankkijan palkkalistoilla. Tätä kautta suuryritysten näkymistä pitääkin olla kiinnostunut.

– Pääviesti on kuitenkin se, että murehtiminen ei ole hyvä henkivakuutus. Sen sijaan kannattaa pitää huolta omasta ammattitaidosta. Sitä täytyy päivittää omaehtoisesti ja etsimällä työnantajan kautta uusia mahdollisuuksia.

Suuryritykset tuovat vakautta talouteen

Monilla markkinoilla toimivat suuryritykset luovat Mattilan mielestä vakautta Suomen talouteen.

– Emme ole riippuvaisia yksittäisten markkinoiden heilahteluista. Jos yksi markkina tökkii, toinen saattaa mennä vahvemmin eteenpäin.

Tutkimukseen vastanneiden suuryritysten johtajat arvioivat, että myös jatkossa liiketoiminnan kasvulle löytyy mahdollisuuksia kansainvälisiltä markkinoilta. Suuryritykset luottavat kansainväliseen kasvuun ja viennin vetoon.

Mattila muistuttaa, että talouteen luovat vakautta myös osuustoiminnalliset suuryritykset, jotka ovat vahvoja, vakaita ja ennakoitavia kotimarkkinalla.

Mitat täyttäviä suuryrityksiä on Suomessa kuitenkin verraten vähän.

– Kiinnostavaa on se, miten keskikokoisten yritysten lukumäärää saataisiin kasvatettua ja toisaalta se, miten kaikkein suurimmat yritykset voisivat olla vielä nykyistä vahvempia. Näiden yritysten pelikenttä on useimmiten maailmanlaajuinen. Olisi tärkeää varmistaa, että ne ovat omalla alallaan kolmen kärjessä.

Miten suuri riski kansantaloudelle on, jos juuriltaan suomalaisia yrityksiä myydään ulkomaille?

– Pääkonttorin sijainnilla on merkitystä. Yrityksillä, joilla on pääkonttori Suomessa, on Suomeen helposti läheinen suhde. Jos suomalainen toimintaympäristö ei tue kasvua, poliitikoille annetaan huonoja arvosanoja. Samaan aikaan suhteeseen liittyy tiettyä kotiin päin vetämistä niin kauan, kuin se on kohtuuden rajoissa.

Tuotanto Suomessa kasvaa

Suuryritystutkimuksen perusteella talouskasvu on selvästi hidastumassa.

– Kolme neljästä suuryritysten johtajasta vastasi, että suhdannehuippu on saavutettu. Samaan aikaan heillä on kuitenkin optimistiset näkemykset oman yrityksestä. Usko omaan toimintaan ja sen kehittämiseen on edelleen vahva.

Erilaiset epävarmuudet tuottavat yrityksille päänvaivaa. Onko nyt tarjolla vaara, että tämä hidastaa yritysten investointihalukkuutta?

– Sanoisin, että yritykset alkavat tehostaa ja säästää, mutta investointihalu on edelleen olemassa. Yli kolmannes tutkimukseen osallistuneista yrityksistä aikoo lisätä tuotantoaan kotimaassa.

OP sosiaalisessa mediassa