Suomalainen innovaatio muuttaa aallot sähköenergiaksi – Täyttyvätkö valtameret aaltoenergiapuistoista?

Yrittäjä Heikki Paakkinen kehitti aaltovoimalaa vuosikymmenen verran ennen kuin tuote oli valmis. Usko omaan tekemiseen kannatti, ja nyt yritys valmistaa jopa kuuden miljoonan euron arvoisia voimaloita.

Aallot ovat olleet Heikki Paakkisen harrastus käytännössä aina.

– Olen ollut kiinnostunut aaltovoiman kehittämisestä pikkupojasta asti. Aluksi tein aaltovoimalla kulkevia veneitä.

Paakkinen on kehittänyt Wello Penguin -aaltovoimalaa 12 vuotta, ja tuote on nyt myyntikunnossa.

Wellossa tehdään töitä luonnon ehdoilla ja uusiutuvan energian saannin tehostamiseksi. Paakkisen mukaan kaikki Wellossa työskentelevät vastustavat luonnon tuhoamista. Yrityksen toimintakulttuuria voi kuvata tieteelliseksi ja intohimoiseksi.

– Monet tekevät töitä enemmän kuin olisi kohtuullista edes vaatia. Se kertoo innostuksesta, Paakkinen sanoo.

Hän uskoo, että Wellon kaltaisiin yrityksiin hakeutuvat ihmiset jakavat samanlaiset kiinnostuksen kohteet ja arvot. Lisäksi työntekijät ovat korkeasti koulutettuja: Wellon 16-henkisessä työyhteisössä useampi on suorittanut tohtorin tutkinnon.

Wellon myötä Paakkisesta tuli täysipäiväinen yrittäjä ja toimitusjohtaja. Muita teknologisista innovaatioista kiinnostuneita yrittäjiä hän muistuttaa yhdestä oppimastaan asiasta.

– Täysin uuden tuotteen kehittäminen vaatii paljon aikaa ja pitkäjänteisyyttä.

Innovaatio syntyi taidot yhdistämällä

Paakkisen mielestä teknologia-alalla arkkitehdin ammattitaito voi olla yhtä tärkeää kuin insinöörin.

– Jos kaikki olisivat arkkitehtejä, siitä ei kuitenkaan tulisi mitään, hän tarkentaa.

Penguin-voimalan salaisuus on epäsymmetristä laivan runkoa muistuttava laite, joka kelluu ankkureiden varassa aaltojen päällä. Epäsymmetrinen liike saa rungon sisällä olevan massan ja akselin pyörimään, ja generaattori muuttaa aaltojen liike-energian sähköksi.

Lisäksi runko suojaa voimalan sisällä olevia komponentteja. Kun tekniset osat eivät ole kosketuksissa meriveden kanssa, ne kestävät hyvin.

Aiemmin kehitettyjen aaltovoimaloiden ongelmaksi on muodostunut edestakaista liikettä tekevien aaltojen energian kerääminen. Paakkisen mukaan pyörimisliikettä suoraan tuottava teknologia ja voimalan muoto ovat olleet Wellon suurimpia innovaatioita.

Paakkinen uskoo, että arkkitehdin koulutuksesta on ollut hyötyä kehitystyössä.

– Arkkitehti ja insinööri ovat ikään kuin samalla alalla, mutta lähestyvät asioita eri näkökulmista.

Toisaalta Paakkinen korostaa, ettei olisi selvinnyt ilman tiimiään. Hänellä ei ole esimerkiksi riittävää osaamista sähköstä tai tietokoneohjelmistosta, jonka avulla voimalaa käytetään ja hallitaan.

Rahoitusta tarvitaan – paljon

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan takia Wello on tarvinnut paljon rahoitusta. Suuret kulut selittyvät esimerkiksi sillä, että laitteita on täytynyt testata erilaisissa aalto-olosuhteissa valtamerillä ja pienemmissä vesistöissä.

Wello saa EU:lta takautuvasti kehitystukea yhteensä noin yhdeksän miljoonaa euroa. Julkisen rahan lisäksi Wello on saanut huomattavasti pääomia myös yksityisiltä sijoittajilta.

Suurimmat haasteet kehitystyössä ovat liittyneet voimalan runkoa paikallaan pitäviin ankkureihin: niistä oli vaikea tehdä myrskynkestäviä.

Kestävyys on toimivalle aaltovoimalalle keskeinen vaatimus. Teknisistä haasteista huolimatta Paakkinen on aina uskonut omaan yritykseensä.

– Olen aina uskonut teknologiaan, ja sen kanssa on ollut pääosin helppoa.

Paakkisen mukaan Wellon liiketoiminnan vaikeudet koskevat yrittäjyyttä ja johtamista. Hän uskoo, että teknologia-alan yrityksiä pyörittävät innostuvat lähinnä teknisistä asioista. Tästä syystä yritystoiminnan muut osa-alueet voivat tuntua vierailta.

Miljoonien eurojen kauppa

Wello aloitti vasta muutama vuosi sitten myynnin ja markkinoinnin, kun voimala oli teknisesti siinä pisteessä, että sitä kannatti tarjota asiakkaille. Esimerkiksi sähkö- ja öljy-yhtiöt ympäri maailmaa ovat kiinnostuneita uusista aaltovoimaloista.

– On haastava tehtävä myydä jotain sellaista mitä ei ole aiemmin ollut olemassa, Paakkinen toteaa.

Yksittäisen kaupan arvo voi olla jopa miljoonia euroja.

Riippuen tilaajan tarpeista hänelle tarjotaan erikokoisia voimaloita, joiden hinta vaihtelee koon mukaan. Pienten aallokkojen alueille suunnitellut voimalat maksavat halvimmillaan noin 600 000 euroa ja valtameriin tarkoitetut voimalat jopa kuusi miljoonaa euroa. Keskimäärin yhden voimalan hinta on miljoona euroa.

Toiveena on, että ostajat tilaavat voimaloita kymmenittäin kerralla. Jos Wellon visiot toteutuvat, meriin saattaa ilmestyä tulevaisuudessa suuria aaltoenergiapuistoja.

Tähän mennessä Wello on rakentanut aaltovoimalansa itse, mutta tulevaisuudessa yrityksen tarkoitus on myydä vain osaamista, designia ja oikeudet valmistukseen.

OP sosiaalisessa mediassa