– Digi-investoinneissa ei saisi mennä kustannussäästömoodiin. Jos investointitasoa ei nyt pidetä yllä, tulevaisuuden mahdollisuuksia leikataan rajusti, Elisan toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila varoittaa.

– Nyt puhutaan liiketoiminnan syvällisestä transformaatiosta, joka tulee varmasti kaikille toimialoille. Tämä on erityisen tärkeä asia kaikille suomalaille yrityksille.

Mihin digitalisaatiossa pitäisi panostaa? Mattila muistuttaa, että teknologia itsessään ei ratkaise vielä mitään.

– Digitalisaation avulla pitää hakea uudenlaisia ratkaisuja asiakkaiden ongelmiin ja toiveisiin. Näitä ratkaisuja kannattaa rakentaa puhtaalta pöydältä eikä niin, että yritetään hieman digitalisoida nykyisiä toimintatapoja.

Mattilan kokemuksen mukaan suurimmat onnistumiset saadaankin, kun liiketoimintaa suunnitellaan asiakas ja digitaalisuus edellä.

– Ratkaisujen avaimet löytyvät sieltä, missä asiakkaan tilanteen ratkaisemiseksi etsitään uusia, entistä fiksumpia ratkaisuja. Tällainen ajattelu edellyttää uusien toimintatapojen kokeilemista ja voi vaiheittain johtaa hyvin suuriin toiminnan muutoksiin – usein ne ovat kuitenkin välttämättömiä, jotta digitalisaation hyödyt saadaan oikeasti esiin. Ensimmäinen ja suurin muutos pitää kuitenkin tapahtua ajattelutavassa.

Liikkeelle omista ydinkyvykkyyksistä

Elisa on menestynyt erittäin hyvin kotimaassa. Kannattavuus on ollut hyvällä tasolla monen vuoden ajan, vaikka hintakilpailu operaattoriliiketoiminnassa onkin kovaa.

Mattila uskoo, että Elisa pystyy jatkossa kasvamaan entistä nopeammin myös vientimarkkinoilla. Perustana ovat kotimaan mobiiliverkoista hankittuun osaamiseen perustuvat uudet digipalvelut.

– Tiedämme mobiiliverkoista ja innovatiivisista palvelumalleista keskimääräistä enemmän. Vielä enemmän meitä auttaa se, että olemme keskittyneet kasvua aikaansaavien digitaalisten palvelujen rakentamiseen poikkeuksellisen pitkäjänteisesti. Olemme oppineet paljon, ja se on luonut pohjaa myös kasvulle kansainvälisillä markkinoilla.

Mikä on ollut tärkein oppi?

– Eteenpäin pitää ponnistaa omista ydinkyvykkyyksistä lähtien. Me olemme olleet edelläkävijä mobiilidatan käytössä, ja se on tuonut meille paitsi kasvua, myös paljon haasteita ja uusia vaatimuksia. Nyt osaamisemme mobiiliverkoissa on maailmanluokkaa.

Mobiilidatan kasvun sai aikaan ennen kaikkea Elisan päätös siirtyä nopeuslähtöiseen hinnoittelumalliin, jossa datan käytön määrällä ei ole ylärajaa.

– Suomalaiset käyttävät Elisan verkossa mobiilidataa yli 25 gigatavua kuukaudessa, eurooppalaiset keskimäärin kymmenesosan tästä määrästä. Verkkojen täytyy pystyä tuottamaan suurta kapasiteettia käyttäjille ilman, että meidän omat kustannuksemme menevät katosta läpi. Tämän paineen alaisena meidän oma porukkamme on kehittänyt muun muassa verkon hallintaan tarvittavaa automaatiota.

– Olemme myös hyödyntäneet big dataa jo pitkään. Pystymme muun muassa ennustamaan yli 80 prosenttia verkon vioista etukäteen.

Verkon hallintaa ja Smart Factory -ratkaisuja

Nyt Elisa myy kehittämäänsä verkkoteknologiaa muille eurooppalaisille teleoperaattoreille. Verkkojen hallintaan kehitetystä osaamisesta on syntynyt myös hieman odottamaton spin-off teollisen internetin maailmaan.

– Myymme kansainvälisesti smart factory -ratkaisuja, joiden ydin tulee omasta tekemisestämme. Lisäksi olemme toimittaneet korkean laadun videoneuvottelupalveluita yli 90 maahan.

Muiden teknologiayritysten tapaan Elisa hyödyntää uusissa palveluissa koneoppimista ja tekoälyä.

OP:n suuryritystutkimuksen‍ mukaan vain neljä prosenttia vastanneista yrityksistä aikoo investoida tekoälyyn yli miljoona euroa. Pitäisikö investoida rohkeammin?

– Jos tekoälyllä tarkoitetaan syväoppimisen tyyppisiä ratkaisuja, prosenttiluku on varmasti oikea. Jos taas puhutaan softaroboteista ja koneoppimisesta, luku voi olla suurempi. Meilläkin on kymmeniä hankkeita, joista valtaosa on ollut nopeasti hyötyä tuottavia. Olemme saaneet aikaan tehokkuutta ja laadun parannusta sekä joitain piirteitä uusiin palveluihimme. Seuraavaksi tekoälyä hyödynnetään palvelujen puheohjauksessa.

Suuryritys voi oppia uutta vaikkapa tekoälystä tekemällä yhteistyötä startupien kanssa. Elisa on tätä harjoitellut useamman vuoden ajan.

– Startupit ovat voimavara suomalaisille yrityksille, mutta pitää olla myös vastuu siitä, miten startupien kanssa toimitaan. Meille on tärkeää pitää yhteistyö selkeänä. Me voimme olla startupeille joko potentiaalinen asiakas tai myyntikanava – nämä ovat tärkeimmät yhteistyömuodot. Hyvin nopeasti katsomme, onko syntymässä win-win tilanne, sillä emme halua kuluttaa startupien vähäisiä resursseja jahkailuun.

Yhteiskunnan ohjauksella pitää tukea uusiutumista

Digitalisaation nopeus Suomessa riippuu myös yhteiskunnan toimista.

– Julkisen sektorin panokset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat valitettavasti vähentyneet. Panostusta pitää ehdottomasti lisätä, sillä määrälläkin on merkitystä.

– Samaan aikaan rahan käytössä pitää olla viisaampi. Yhteiskunnan ei todellakaan pidä valita alueita, joilla suomalaisten yritysten halutaan menestyvän.

Yhteiskunnalla on käytössään monia erilaisia ohjausmekanismeja. Mutta osataanko niitä käyttää?

– Nykyistä enemmän voisi kannustaa uusiutumista oli kyse sitten sääntelystä tai erilaisesta asioiden mahdollistamisesta. Tästä on jo hyviä esimerkkejä. Kun liikenne- ja viestintäministeriö jakaa taajuuksia uudelle toiminnalle mahdollisimman aikaisin, se saa myös operaattorit liikkeelle riittävän varhaisessa vaiheessa.

Julkisilla hankinnoilla voi ohjata jopa koko toimialaa innovatiivisiin ratkaisuihin.

– Pitää mahdollistaa se, että innovatiiviset toimijat pääsevät mukaan hankintoihin, vaikka ne eivät välttämättä olisi maailman suurimpia alallaan. Se vaati osto-osaamista, että osataan katsoa myös laadun perään.

Mattila muistuttaa, että digitalisaatio tuo kaikkeen toimintaan globaalin kilpailun.

– On pidettävä huoli siitä, että kilpailukenttä on sama kaikille. EU:n ulkopuolelta tulee nyt kilpailijoita, jotka pystyvät tarjoamaan online-palveluja ilman mitään sääntelyä. En toivo sääntelyviidakkoa ulkomaisille toimijoille, mutta meidän pitäisi keventää suomalaisten toimijoiden sääntelykehystä, jotta kilpailuedellytykset ovat tasapuoliset.

Tekoäly on vielä avustavassa roolissa

  • OP:n suuryritystutkimuksen mukaan tekoälyratkaisujen hankintaan ja kehitykseen investoidaan keskimäärin 10% enemmän kuin vuonna 2018.
  • Vastaajayrityksistä yli 90% panostaa vuonna 2019 tekoälyyn, joka ratkaisee yksinkertaisia tehtäviä ja tukee ihmisten tekemää työtä.
  • Vastaajista 83 % aikoo hyödyntää tekoälyä erityisesti liiketoimintaansa koskevan big datan analysoimiseen.

OP:n ja Aalto-yliopiston professorien toteuttama suuryritystutkimus kokosi suuryritysten ylimmän johdon näkemykset yhteen jo seitsemättä kertaa. Tutustu tutkimukseen.‍