Kun yrittäjän ja yrityksen omistajakunnan osaaminen loppuu kesken, on hyvä hallitus kullanarvoinen. Se tuo yritykseen tukea ja vauhtia.

– Jos tavoitteena on kasvaminen, kansainvälistyminen, teknologisen murroksen ylittäminen, uuden tekeminen tai toiselle alalle siirtyminen, silloin ei välttämättä omistajapiirissä ole riittävää osaamista, kertoo Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Hallitustarpeen kartoittaminen lähteekin liikkeelle siitä, että selvitetään, millaista osaamista omistajakunnassa ja yrityksessä jo on.

Näin rakennat hyvän hallituksen

Seuraava askel on miettiä, millaista osaamista yritys tarvitsisi – myös oman kuplan ulkopuolelta.

– Kerran eräässä insinöörivetoisessa yrityksessä oli mietitty tarkkaan ominaisuuksia, joita tarvitaan mukaan. Insinöörit olivat tehneet Excelin ja he olivat pisteyttäneet eri osa-alueet ja ominaisuudet.

Enemmän pisteitä saanut kandidaatti pyydettiin mukaan hallitukseen. Näin perusteellinen työ ei ole välttämätöntä joka yrityksessä, mutta tärkeää on miettiä, mitä yritys tarvitsee.

Siihen vaikuttavat muun muassa yrityksen kehitysvaihe, koko ja tavoitteet. Onko kehityskohteena myynti, markkinointi, brändäys vai kenties jokin muu osa-alue?

Olisiko hallituksesta apua niiden saavuttamisessa? Vai onko yrityksen nykytilanne sellainen, ettei sitä ole tarvetta kehittää eteenpäin?

Hallituksen jäsenten taidot

Hallitusta kootessa on hyvä ottaa huomioon myös pari käytännön seikkaa.

– Hallituksessa yksi asia on tietysti se, että jäsenillä on toimialaosaamista. Eli ymmärretään yrityksen liiketoimintaa. Muuten ei olla samalla sivulla riittävästi.

Tarvitaan myös ymmärrystä numeroista eli talousosaamista. Yrityksen toimiva johto voi olla hyvä itse ydinbisneksessä, mutta onko sillä riittävä talousosaaminen ja talouden varhaisten varoitusmerkkien huomiointikykyä?

– Sitä voi hankkia monella tavalla, kuten koulutuksista, talousjohtamisesta tai pitkällä kokemuksella tulosvastuullisesta liiketoiminnasta.

On myös hyvä pohtia, ovatko hallituksen jäsenet liian samanlaisia.

– Jos kaikki ovat samalta tuotantotalouden vuorikurssilta, niin varmaan juttu luistaa hyvin, mutta tuleeko silloin kyseenalaistamista, monipuolista näkökulmaa ja asiakaskunnan ajattelutapaa, jos on hyvin homogeeninen hallituspohja?

Kuinka suuri hallituksen kannattaa olla?

Hallituksen rakentamiseen vaikuttaa niin pk- kuin pörssiyrityksissä paljon yrityksen kokoluokka.

– Onko kyseessä suuri, keskisuuri vai pieni yhtiö? Suurissa pörssiyhtiöissä hallituksen jäsenmäärä on 7-9 luokkaa, keskisuurissa jäsenten määrä alkaa kuutosella ja pienissä pörssiyhtiöissä keskimääräinen luku alkaa vitosella.

Pk-yrityksien hallituksissa on puolestaan keskimäärin 4,1 jäsentä.

– Ja mitä isompi yritys on, sitä enemmän jäseniä on.

Mahdollista on myös, että parikin henkilöä voi olla yritykselle riittävä tuki – varsinkin, jos sillä ei ole suuria muutossuunnitelmia.

Jos yrittäjällä ei ole mielessään sopivia ammattilaisia, voi hän tiedustella esimerkiksi Hallituspartnerit ry:ltä HHJ-koulutuksen‍ (hyvä hallituksen jäsen) käyneitä henkilöitä.

Hyvä on myös huomioida, että pienikokoiselle yritykselle hallituspalkkiot ovat suuria maltillisemmat.

– Hallituspalkkiot ovat varsin maltillisia. Ei ole siis hirveän suuri panostus, että hallitukseen tulee ulkopuolista osaamista.

Ajankohtaiset kysymykset

Keskuskauppakamarin tuoreen hallitusbarometrin‍ mukaan yritykset ovat keskimäärin erittäin tyytyväisiä hallituksen ulkopuolisiin jäseniin.

– Lähes 80 prosenttia hallitusbarometriin vastanneista sanoo, että on tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen hallituksen ulkopuoliseen jäseneen.

Myös hallituksen osaamiseen ja monipuolisuuteen ollaan tyytyväisiä. 80 prosenttia on sitä mieltä, että hallitus on riittävän monipuolinen osaamiseltaan.

Sen sijaan tulevaisuuden osaaminen ja tulevaisuuden mukanaan tuomat haasteet herättivät hieman huolta, sillä vain 56 prosenttia vastaajista arvioi, että osaaminen on riittävä.

– Onko yrityksissä havahduttu riittävästi kokoonpanon pohtimiseen? Vastaajista 44 prosenttia sanoo, että ei ole riittävää osaamista tulevaisuuden haasteiden kannalta.

Parannettavaa yrityksillä olisi myös kriisitilanteisiin varautumisessa.

– Jos toimitusjohtaja jää vaikka auton alle, suunnitelmaa ei ole pohdittu. Ei aina edes suurissa yrityksissä.

Hallituksen ja yrittäjän kannattaakin käyttää aikaa myös seuraajasuunnitteluun. Silloin myös mahdollisten kriisitilanteiden yli on mahdollista päästä, eikä yritys halvaannu.