Vajaa kolme vuotta sitten Katariina Helaniemen opinahjon Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan ylioppilaslehti Aino kysyi lukijoiltaan, ketkä ovat oman alansa tulevaisuuden tähtiä. Alle kolmekymppisen Helaniemen nimi nousi esiin.

Lehti haastatteli häntä. Jutussa Helaniemi sanoi uskovansa, että maailma pelastetaan yritysten kautta.

Toki mitkä tahansa yritykset eivät maailmaa pelasta. Helaniemi uskoo nimenomaan kasvuyrityksiin. Niistä hän innostui työskennellessään Slushissa, startupien ja kasvuyritysten suuressa vuosittaisessa tapahtumassa, ensin vapaaehtoisena ja myöhemmin täysipäiväisesti.

Tämä into kiteytyi viime keväänä, kun hän lounasti Slush-kollegoidensa Annaleena Kurosen ja Venla Väkeväisen kanssa.

He keskustelivat siitä, mitä kaikkea olivat oppineet Slushia rakentaessaan ja miten inspiroivaa oli olla mukana edistämässä sitä, kun ihmiset tekevät työtänsä kunnianhimoisesti ja näkevät aikaa ja vaivaa sellaisen asian eteen, johon todella uskovat.

Samaan aikaan heitä turhautti se, miten vähän startupeja ja kasvuyrityksiä yhä ymmärretään; ne nähdään usein puuhasteluna, vaikka kasvuyritykset rakentavat uusia maailmoja tyhjästä.

Kasvuyrittäjiltä paljon opittavaa

Kolmikko piti tärkeänä myös Slushin myötä oppimaansa kasvuyrittäjämäistä asennetta, sekä ymmärrystä siitä, mikä kasvuyritysten yhteiskunnallinen merkitys on.

He kokivat, että tästä asenteesta ja kasvuyritysten ymmärtämisestä olisi hyötyä kaikille suomalaisille. Kirjoitetaan tästä kaikesta kirja, he päättivät.

– Toivoimme, että joku olisi antanut meille tällaisen kirjan, kun olimme 18-vuotiaita. Olisi ollut arvokasta tietää, että tällainen maailma on olemassa, Helaniemi sanoo.

Helmikuussa ilmestyneessä Otavan kustantamassa Kutsuvat sitä pöhinäksi – Tositarinoita kasvuyrittäjyydestä -kirjassa kirjoittajakolmikko on haastatellut suomalaisia kasvuyrittäjiä.

Venla Väkeväinen (vas.), Katariina Helaniemi ja Annaleena Kuronen haastattelivat suomalaisia kasvuyrittäjiä kirjaansa. (Kuva: Markus Helaniemi)

Heidän tarinoidensa kautta suomalaisesta kasvuyrityskentästä muodostuu eläväinen kuva. Näkemyksensä asiasta ovat kertoneet esimerkiksi PC-SuperStoren perustanut Ilkka Kivimäki, F-Securen perustanut Risto Siilasmaa ja nyhtökauraa kehittämässä ollut Maija Itkonen.

Tarinoista piirtyy tutuksi tullut kuva kasvuyrittäjistä: he ovat ennakkoluulottomia sekä tinkimättömiä ja siksi inspiroivia.

Kirjan kirjoittajat ovat kuitenkin halunneet kertoa myös kasvuyrittämisen pimeästä puolesta, siitä kuinka ihmissuhteet ovat kovilla, kun koko ajan ollaan töissä ja kuinka kovakaan työnteko ei välttämättä tuo taloudellista onnistumista.

– Omasta päästä täytyy myös pitää huoli, Helaniemi sanoo.

Monimuotoisuus on kasvuyrityksille tärkeää

Kolmas isompi ajatus, jonka kirjoittajat haluavat tuoda esiin, on se, että kasvuyrittäjäkenttä kaipaa erilaisia tekijöitä.

– Monimuotoisuuden puute on tällä hetkellä varjopuoli, joka rajoittaa sitä, minkälaisia kasvuyrityksiä Suomessa syntyy. Opiskelutaustat, sukupuoli ja ikä ovat melko yksipuolisia. Tässä on petrattavaa. Toivon, että ihmiset erilaisilla koulutustaustoilla löytäisivät kasvuyritykset yhtenä tapana vaikuttaa maailmaan ja rakentaa uutta, Helaniemi sanoo.

Olisi myös hyvä, jos pienet ja isot toimijat löytäisivät toisensa ja tekisivät yhteistyötä. Tämä olisi hänestä Suomen kilpailukyvynkin kannalta tärkeää.

Helaniemen ja kasvuyritysten yhteinen taival jatkuu.

Hän työskentelee siellä missä kasvuyritysten saralla tapahtuu eniten, Piilaaksossa, vaikuttavuussijoittamisen parissa.

– Tällä hetkellä olen kokenut, että tämä on se paikka missä tapahtuu paljon ja missä on vetovoimaa ihmisille, jotka haluavat päästä tekemään uutta.

Kirjan loppupuolella Helaniemi kirjoittajakumppaneineen toteaakin, että se mitä muut kutsuvat pöhinäksi, on heistä tulevaisuuden rakentamista.

– Yrityksillä ei ole merkitystä vain osakkeenomistajilleen, vaan niillä voi ja tulee olla myös yhteiskunnallista merkitystä, hän sanoo.

Lue myös:

Mitä kuuluu suomalaiselle startup-skenelle?

Startup-yhteisö Maria 01:ssa kasvaa menestyjiä

Näin viet startupin ideasta eteenpäin

OP Ryhmän uusien liiketoimintojen kehitysyksikkö OP Lab etsii uutta liiketoimintaa ja kasvua parantamalla asiakkaiden elämää teknologian avulla. OP Lab etsiikin jatkuvasti startup-yrityksiä tutkimaan uusia mahdollisuuksia rakentaa asiakkaillemme parempia palveluita. Lue lisää OPn startup-yhteistyöstä.