Valion maito kulkee biokaasulla - Autoyhtymä Roimola kerää kokemuksia meijerituotannon sivujakeita hyödyntävästä LGB-rekasta

Suomen ensimmäinen nesteytetyllä biokaasulla kulkeva Valion pilottirekka kerää vuodessa 23 miljoonaa litraa maitoa lypsykarjatiloilta lähellä Valion Riihimäen meijeriä. Valion meijerituotannon sivujakeita hyödyntävä LBG-biokaasurekka on osa Valion tavoitetta kohti hiilineutraalia maidontuotantoketjua vuoteen 2035 mennessä.

Kärkölän seudulla kulkevan Valion pilottiauton liikennöinnistä, hallinnoinnista ja työvoimasta vastaa Autoyhtymä Roimola Ky, joka voitti Valion kilpailutuksen Suomen ensimmäisen LBG-biokaasulla käyvän maidonkeräilyajoneuvon operoinnista.

– Tämä oli kiinnostava uusi hanke, johon halusimme mukaan. Riskin auton investoinnista kantaa Valio, tarkemmin yksi sen omistajaosuuskunnista eli Osuuskunta Tuottajain Maito. Halusimme osaltamme olla mukana keräämässä kokemuksia LBG-autosta, kun olemme tähän asti keränneet maitoa dieselillä kulkevalla säiliöautolla, kuljetusyrittäjä Tomi Roimola sanoo.

Roimolan isä aloitti kuljetustoiminnan jo 65 vuotta sitten, ja Tomi on jatkanut perheyhtiön toimintaa yhdessä veljensä Jukka Roimolan kanssa. Perheyhtiö on erikoistunut maitokuljetuksiin ja työllistää tällä hetkellä kahdeksan henkilöä, jotka operoivat kahdella eri säiliöautolla.

Kaasuauto kerää yli 60 000 litraa maitoa vuorokaudessa

LBG-kaasulla kulkeva Volvo FH LBG 460 -keräilyajoneuvo tankataan Lahdessa, josta se lähtee kierroksille Kärkölän ja sen lähiympäristön lypsykarjatiloille.

– Kaasuautolla kerätään vuorokaudessa noin 63 000 litraa maitoa Valion Riihimäen meijerin lähitiloilta. Öisten luomumaito- ja parsimaitoreitin lisäksi kerätään päiväsaikaan vapaan lehmän maitoa, Roimola sanoo.

Autoyhtymä Roimolan dieselrekalla kertyy maitolitroja hieman vähemmän: noin 40 000 litraa vuorokaudessa eli noin 14,5 miljoonaa litraa vuodessa.

– Erot johtuvat siitä, että kaasuautolla liikutaan lähellä Valion Riihimäen meijeriä, kun taas dieselrekalla kierretään pidempiä matkoja Haminasta Sipooseen ja Jyväskylään sekä aina Joensuuhun asti, Roimola sanoo.

Kaasuauto tankataan suojavarusteet yllä

Roimolan mukaan LBG-auto on ajokokemuksiltaan miellyttävä: se rullaa pehmeästi ja on käynniltään dieselautoa hiljaisempi. Työrutiineissa kaasuauto poikkeaa dieselrekasta vain tankkaustapahtuman suhteen. Biokaasu muuttuu nesteeksi -162 asteen lämpötilassa, joten iholle roiskuessaan LBG aiheuttaisi välittömästi vakavan paleltumavamman.

– Siksi tankkaukseen pitää suojautua pitkävartisilla hitsarinsormikkailla ja kasvot peittävällä suojapleksimaskilla, Roimola kertoo.

Koronan vaikutukset tuntuvat myös maitokuljetusten arkirutiineissa. Elintarvikkeiden kuljetuksissa laatuun ja hygieniaan on panostettu jo muutenkin tarkasti, mutta koronan myötä autojen desinfiointia on lisätty kuljettajanvaihdon yhteydessä. Myös tiloilla ja meijereillä desinfioidaan ja käytetään suojakäsineitä sekä vältetään kohtaamisia muiden ihmisten kanssa mahdollisuuksien mukaan.

– Lisäksi olemme kartoittaneet molempiin autoihin tuuraajia sen varalle, että vakihenkilöstö sairastuu, Roimola sanoo.

Pienemmät CO2-päästöt ja merkittäviä kustannussäästöjä

Valion kehityspäällikkö Petteri Tahvanaisen mukaan viime vuonna alkaneesta neljän vuoden mittaisesta pilottihankkeesta on jo nyt kertynyt paljon positiivisia kokemuksia. LBG-kaasulla kulkevan Volvo FH LBG 460 -keräilyajoneuvon hiilidioksidipäästöt ovat vain murto-osa verrattuna dieseliä käyttävään rekkaan.

– Kun dieselillä kulkevan rekan CO2-päästöt ovat vuodessa 230 000, niin LBG-kaasulla kulkevan auton CO2-päästöt ovat vain 12 500, Tahvanainen sanoo.

Vaikka kaasuauto on investointina 25 prosenttia kalliimpi kuin perinteinen rekka, saavutetaan sillä myös huomattavat kustannussäästöt euroissa, jos kilometrejä ajetaan vuosittain 250 000.

– Mitä korkeampi kilometrisuorite vuosittain saavutetaan, sen suuremmat säästöt syntyvät. Laskelmien mukaan miljoonalla kilometrillä neljässä vuodessa saadaan jopa 80 000 euron kustannussäästöt, Tahvanainen sanoo.

Kaasuautopilotin rohkaisemana aletaan tänä vuonna liikennöidä myös kahta uutta LBG-rekkaa Jyväskylän ja Oulun seudulla.

Pian polttoaineena toimivat lehmien metaanipäästöt

Kustannushyötyjen ja pienempien CO2-päästöjen ohella kaasuautohanke vahvistaa Valion mielikuvaa vastuullisena yhtiönä, joka hakee aktiivisesti ratkaisuja ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Hiilineutraalin maitotuotantoketjun tavoitetta kehitetään kiinteässä yhteistyössä energia- ja kaasunmyyntiyhtiön Gasumin kanssa. Valio toimittaa meijerituotannostaan syntyvät sivujakeet Gasumin biokaasutuotannon raaka-aineeksi.

– Seuraava askel on kehittää ratkaisuja kaasumuodossa olevaan CBG-biokaasuun. Lehmien metaanipäästöillä tuotettua biokaasua testataan jo Virossa sijaitsevissa kahdessa meijerissämme. CBG:n hyödyntämiseen Suomessa liittyy kuitenkin vielä ratkottavia haasteita, Tahvanainen sanoo.

Kun lypsykarjatilojen metaanipäästöjä päästään toden teolla hyödyntämään polttoaineena, syntyy huikeita päästöloikkia.

– Yhdessä maitopurkissa lehmien metaanipäästöjen osuus on 47 prosenttia, mutta kuljetuksen osuus vain 1,5 prosenttia. Kun metaanista saadaan tulevaisuudessa tuotettua kaasua, vähenevät päästöt huomattavasti nykyisestä, Tahvanainen arvioi.

OP sosiaalisessa mediassa