Päästöpihit LBG-rekat yleistyvät maitokuljetuksissa

Jo kolme biokaasulla kulkevaa vähäpäästöistä maidonkeräysrekkaa noutaa maitoa lypsykarjatiloilta Valion meijereille ympäri Suomea. Kuljetusyrittäjät haluavat omalta osaltaan sitoutua Valion tavoitteeseen nollata maidon hiilijalanjälki vuoteen 2035 mennessä.

Sekä Saarijärvellä toimiva Kuljetusyhtiö Antti Jussinmäki että Tyrnävällä sijaitseva Kuljetusyhtiö KP Saarela ovat hankkineet käyttöönsä hiljattain LBG-kaasulla kulkevan Volvo FH LBG 460 -rekan. Investointi on huomattava, sillä biokaasua käyttävä rekka on jopa 40 000 euroa kalliimpi kuin perinteinen dieselrekka, jolla silläkin on hintaa noin 160 000 euroa.

– Halusimme olla etulinjassa tukemassa Valion ilmastotavoitetta vähentää maidon hiilijalanjälki nollaan vuoteen 2035 mennessä, sanoo Veikko Jussinmäki, joka jatkaa isänsä Antin jalanjälkiä perheyrityksessä.

Antti Jussinmäen kuljetusyhtiöön kuuluu nyt kaksi rekkaa, perinteinen dieselillä käyvä sekä uusi LBG-rekka.

– Heinäkuussa hankittua LBG-rekkaa käytetään pelkästään Valiolle tehtäviin ajoihin. Noudamme maitoa keskisen Keski-Suomen lypsykarjatiloilta Laukaalta, Uuraisista ja Toivakasta Valion Jyväskylän ja Äänekosken tehtaille. Kuukaudessa kilometrejä kertyy noin 24 000, Jussimäki sanoo.

Kuljetusyhtiö Antti Jussinmäen vähäpäästöinen LBG-rekka.

Ennakkoluuloton ilmastonmuutosloikka

Oulun ympäristön lähikunnista maitoa keräävä Kuljetusyhtiö KP Saarela teki todellisen ilmastonmuutosloikan, sillä se vaihtoi koko kalustonsa kertaheitolla uuteen aikaan. Aiemmin käytössä ollut dieselrekka korvattiin toukokuussa biokaasulla kulkevalla rekalla.

– Auton vaihto tuli ajankohtaiseksi. Olimme kuulleet LBG-rekasta hyviä kokemuksia toimitusjohtaja Tomi Roimolalta, jonka Autoyhtymä Roimola Ky aloitti Valion kanssa LBG-pilotin ensimmäisenä Suomessa, kertoo yrittäjä Pasi Saarela.

Saarela halusi kuljetusyhtiönsä kanssa olla myös ennakkoluulottomasti mukana edistämässä maitokuljetusten hiilineutraaliutta ja kertoo olevansa oikein tyytyväinen uuden rekan ajettavuuteen.

– Ajossa ei ole huomannut ainakaan kesäaikaan mitään eroa. Saa nähdä, miten auto käyttäytyy talvioloissa, hän pohtii.

Kuljetusyhtiö KP Saarelan LBG-rekka kiertää maitotilat Oulussa, Raahessa, Hailuodossa, Lumijoella, Siikajoella, Kempeleessä, Muhoksella ja Tyrnävällä. Kerätyt maitokuormat viedään pääasiassa Valion Haapaveden tehtaalle. Kuukausittain rekalla ajetaan noin 22 000 kilometriä.

Katja ja Pasi Saarela

Tankkauspisteitä saisi olla enemmän

LBG-rekkoja ajavia Jussinmäen ja Saarelan kuljetusyhtiöitä yhdistää moni asia. Molemmat ovat perheyrityksiä jo useammassa sukupolvessa. Maidonkeruu rekoilla alkoi jo 1950-luvulla. Molemmat työllistävät neljä kuljettajaa, jotka pitävät biokaasurekan pyörät pyörimässä yötäpäivää. Molemmilla yrittäjillä on myönteisiä kokemuksia mittavasta investoinnista, mutta myös antaa samankaltaista kriittistä palautetta.

– Biokaasun tankkausasemia saisi olla enemmän lähistöllä. Esimerkiksi Keski-Suomessa on vain yksi asema Vaajakoskella. Reitit on suunniteltava tarkkaan, ettei tule liikaa turhia lenkkejä. Eteen on tullut myös tilanteita, ettei asema ole ollut toiminnassa ja on pitänyt vaihtaa autoa, sanoo Veikko Jussinmäki.

– Myös Oulun seudulla on vain yksi biokaasun tankkausasema, eikä ainakaan tällä hetkellä ole tiedossa, että uusia olisi perusteilla. Täyteen tankatulla LBG-rekalla ajaa noin 800 kilometriä. Reitit on mietittävä niin, ettei kaasu pääse loppumaan kesken kaiken, Pasi Saarela sanoo.

LBG-rekan hintakaan ei tunnu yrittäjiä huolettavan.

– Noin kahdessa ja puolessa vuodessa LBG-rekka on kuolettanut isomman hankintahintansa takaisin, Jussinmäki laskeskelee.

– Lisäksi ilmastonmuutoksen näkökulmasta LBG-rekka on dieseliä paljon päästöpihimpi, Saarela muistuttaa.

Dieselillä kulkevan rekan CO2-päästöt ovat vuodessa noin 230 000, kun taas LBG-kaasulla kulkevan rekan CO2-päästöt ovat vain 12 500.

Lue myös:

Valion maito kulkee biokaasulla - Autoyhtymä Roimola kerää kokemuksia meijerituotannon sivujakeita hyödyntävästä LGB-rekasta

Tutustu ammattiliikenteen palveluihin - ja ota yhteyttä!

OP sosiaalisessa mediassa