EK:n yrittäjyysbarometrin mukaan Suomessa on yhteensä 85 000 pientä ja keskisuurta työnantajayritystä, joista noin joka kuudennella on edessä joko omistajanvaihdos tai yritystoiminnan lopettaminen. Nämä 15 000 työnantajayritystä työllistävät jopa 80 000 henkilöä.

– Kuljetusalalla yrittäjäkunnan ikääntyminen on jopa muita toimialoja polarisoituneempi, sanoo SKAL:n verokonsultointiin ja sukupolvenvaihdoksiin erikoistunut lakimies Sami Svinhufvud.

Hänen mukaansa korona on lisännyt keskustelua sukupolvenvaihdoksista kuljetusalalla.

– Kun talous hiljeni keväällä koronan myötä, yrityksissä alettiin miettiä, mitä se merkitsee yritysten kannalta. Nyt syksyllä yrittäjät ovat aktivoituneet ja alkaneet miettiä omaa jaksamistaan, hän pohtii.

Joka neljäs kuljetusyrittäjä on yli kuusikymppinen

SKAL:n teettämän viimeisimmän jäsenyrityskyselyn tulosten perusteella lähes neljännes oli yli 60-vuotiaita, joten yritystoiminnan siirtäminen uudelle sukupolvelle alkaa olla monella ajankohtaista.

– Osa yrittäjistä on jatkanut töitä pitkälle yli eläkeiän, kun työlle ei ole löytynyt jatkajaa joko perhepiiristä tai yrityksen sisältä, Svinhufvud sanoo.

SKAL järjesti sukupolvenvaihdoksiin liittyvistä kysymyksistä elokuun lopulla etäluennon, joka sai innostuneen vastaanoton.

– Sukupolven- tai omistajanvaihdokseen liittyvät kysymykset ovat monelle yritykselle ajankohtaisia. Joissakin yrityksissä asiaa on mietitty jo pitkään, mutta konkreettiset askelmerkit ovat puuttuneet, eikä asiaa ole saatu vietyä eteenpäin, Svinhufvud sanoo.

Inhimilliset tekijät ovat vaikeimpia

Svinhufvudin mukaan yritysten sukupolvenvaihdosten suurimpia hidasteita eivät ole suinkaan verotukseen tai juridiikkaan liittyvät kysymykset, jotka ovat loppujen lopuksi melko teknisiä ja selkeitä.

– Vaikeimpia kysymyksiä ovat usein omistajan- tai sukupolvenvaihdokseen liittyvät inhimilliset tekijät. Tämä korostuu erityisesti pienemmissä perheyrityksissä, joissa yrityksen perustajan tai vetäjän voi olla vaikea luopua elämäntyöstään, Svinhufvud sanoo.

Vaikka toiminnalle olisikin tiedossa potentiaalisia jatkajia, pitää muutoksen moottorina toimia tehtävästään luopuvan yrittäjän.

– Ymmärrettävästi moni yrittäjä haluaa kuitenkin viimeiseen asti pitää kiinni työstään, sillä se on myös tärkeä osa hänen identiteettiään. Taustalla voi vaikuttaa myös huoli omasta eläkekertymästä, miten tulla toimeen luopumisen jälkeen, Svinhufvud arvioi.

Vitkuttelu syö jatkajan motivaation

Hankalimpia tilanteita perhevetoisissa kuljetusyrityksissä syntyy silloin, kun sukupolvenvaihdosta ei valmistella riittävän ajoissa ja sen kanssa vitkutellaan niin pitkään, että potentiaaliset perheen jatkajat ovat ehtineet kouluttautua jo muihin ammatteihin, eivätkä halua enää sitoutua perheensä yritykseen.

– Jos kuljetusyritys halutaan myydä ulkopuolisille ostajille, saattaa yrityksen käyvän arvon määrittäminen olla vaikeata. Suuri osa kuljetusyritysten varallisuudesta on usein kuljetuskalustoa, jonka realisoiminen on helppoa, mutta yrityksen kerryttämän tietotaidon tai liiketoiminnan tuotto-odotusten nykyarvoa voi olla vaikea laskea tai siihen liittyy riskejä, Svinhufvud sanoo.

Ala, jonka tulevaisuus on taattu

Kuljetus- ja logistiikka-alalla on huutava pula nuorista tekijöistä, vaikka ala on yhteiskunnallisesti merkittävä ja työsarkaa riittää jatkossakin. Ilman kuljetuksia eivät tavarat tai henkilöt liiku. Kuljetus- ja logistiikka-ala pitää yhteiskunnan pyörät pyörimässä ja takaa toimintavarmat, turvalliset kuljetukset.

Kuljetusyrittäjän leipä voi olla joskus valtion tapaan pitkä ja kapea, mutta töitä alalla riittäisi uusille tekijöille.

– Nuoret saattavat pitää alaa liiankin perinteisenä eikä sen takia niin houkuttelevana, vaikka tavaraliikenteen merkitys kasvaa koko ajan ja logistiikka-alakin kehittyy teknologisesti hyvää vauhtia, Svinhudvud sanoo.

SKAL on edistänyt aktiivisesti usein erilaisin kampanjoin ja hankkein alan arvostusta ja tehnyt alaa näkyväksi uraansa suunnitteleville nuorille. Se järjestää myös koulutuksia alalle tuleville uusille kuljetusyrittäjille ja haluaa tukea yrittäjiä yrittäjyyden koko elinkaaren ajan.

– Haluamme tarjota tukea ja verkostoja yrittäjille. Kenenkään ei tarvitse osata kaikkea heti eikä yrittää yksin, Svinhufvud sanoo.

Omistajanvaihdosfoorumi törmäyttää myyjät ja ostajat

SKAL saa toisinaan toiminnasta luopumassa olevilta kuljetusyrittäjiltä kyselyjä potentiaalisista yritystoiminnan jatkajista, mutta SKALilla ei ole Sami Svinhufvudin mukaan mahdollisuuksia toimia välittäjänä potentiaalisten ostajien ja myyjien välillä tai arvioida yritysten arvostuksia myynti-ilmoitusten laatimiseksi.

– Tilaus tämänkaltaiselle markkinapaikalle olisi olemassa, hän sanoo.

Keväällä 2018 perustettu Ov-foorumi‍ toimii tällaisena yritysten myyjien ja ostajien törmäyttäjänä. Kolme vuotta kestävän hankkeen päätavoitteena on yrityskauppojen lukumäärän kasvattaminen. Hankkeen rahoituksesta puolet tulee työ- ja elinkeinoministeriöstä ja toisesta puolesta vastaavat Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Yrittäjät, Finnvera, Business Finland, Perheyritysten liitto, Nordea, Danske Bank, Deloitte, Suomen uusyrityskeskukset ja Suomen Yrityskaupat. Ov-foorumissa ovat mukana myös SEKES, Suomen Yrityskummit, Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto.

Sujuvoita sukupolvenvaihdos

Lue myös

Aloita sukupolvenvaihdos ajoissa‍

Tutustu ammattiliikenteen vakuutuksiin eri toimialoilla ja pyydä tarjous‍