Yrittäminen on maahanmuuttajalle hyvä vaihtoehto

Suomen kielen taito on maahanmuuttajan tärkein väline työelämässä. Ilman sitä ei pärjää, vahvistavat yrittäjät Monika Põldkivi ja Ibrahim Khalil.

Yrittäminen on maahanmuuttajien parissa entistä suositumpaa. Uusyrityskeskuksen toimitusjohtaja Jari Jokilampi vahvistaa, että maahanmuuttajat perustavat ahkerasti yrityksiä Suomessa.

Uusyrityskeskusten kautta maahanmuuttajat perustivat vuosittain lähes 800 yritystä 2014‒ 2015.

‒ Tilastointia varten joudumme keräämään tiedot jokaiselta Uusyrityskeskukselta erikseen, mutta pienen otannan perusteella uusien yritysten määrä on kuitenkin säilynyt samana kuin muutama vuosi sitten, Jokilampi vahvistaa.

Au pairista toimitusjohtajaksi

Yksi Suomessa toimivista maahanmuuttajayrittäjistä on Monika Põldkivi. Virosta kotoisin oleva ja Vantaalla asuva nainen on kulkenut pitkän matkan siitä hetkestä, kun hän saapui Suomeen au pairiksi 20 vuotta sitten.

Nyttemmin hän johtaa 40 henkilöä työllistävää Sivex Oy:tä, jonka liikevaihto on reilusti yli miljoonaa euroa. Tämän lisäksi hän on mukana myös Sivexistä omaksi yrityksekseen irtautuneessa Digisten Oy:ssa, joka tarjoaa siivousalan yrityksille reaaliaikaista työaikaseurantaa.

‒ Digisten Oy:n tarjoama tuote syntyi omista tarpeistamme. Kehitimme sitä muutaman vuoden. Päätimme irrottaa sen omaksi yrityksekseen ja lähteä myymään tuotetta muillekin, sillä tiedämme tällaiselle palvelulle olevan kysyntää, Põldkivi kertoo.

Hänellä on takana lähes kaksi vuosikymmentä kestänyt yrittäjäura Suomessa. Vaikka Põldkivi on saanut aikaan paljon, ei yrittäminen maahanmuuttajana ole aina ollut helppoa.

‒ Maahanmuuttajan palveluille asetetaan erilainen vaatimustaso kuin kantaväestölle. Lisäksi Suomessa on osattava suomea. Myös byrokratia ja lainsäädäntö on tunnettava. Ilman niitä et pärjää, Suomen Liikemiesten kauppaopistossa aikanaan opiskellut Põldkivi muistuttaa.

Siivoojia Aasiasta

Yrittäjä naisesta tuli sattumalta, kun au pair -perhe toivoi, että hän voisi jatkaa työtään Suomessa pidempään. Põldkivi perusti toiminimen, jonka turvin hän alkoi elättää itsensä Suomessa kotisiivouksella.

Tähdet olivat Põldkivin ja tämän miehen Veikon puolella, sillä siivous- ja rakennusalan toiminimiyrittäjistä tuli käytännössä yhdessä yössä 15 henkilöä työllistävän yrityksen johto.

‒ Sivex sai hotelli Klaus K:n siivouksen ja samoihin aikoihin Helsingin Sanomat teki meistä jutun. Se räjäytti yrityksemme tekemän kotisiivouksen kysynnän, Monika Põldkivi muistelee.

Kun siivouspalvelujen kysyntä lisääntyi, myös Veiko siirtyi rakennushommista siivousalalle. Se oli Monika Põldkivin mukaan luonnollinen ratkaisu.

Sen jälkeen yritys on laajentunut yritysostojen kautta. Põldkivien yritys työllistää muutaman suomalaisen lisäksi joukon maahanmuuttajia. Yrityksen historian aikana työllistettävien kansalaisuudet ovat kuitenkin vaihtuneet.

Nykyisin töissä on entistä enemmän aasialaistaustaisia maahanmuuttajia esimerkiksi Nepalista, Filippiineiltä ja Vietnamista. Silloin kun Sivexistä tuli työnantajayritys, palkkalistoilla oli paljon virolaisia.

‒ Virolaisia näkee nykyisin entistä enemmän asiakaspalvelutehtävissä. Siivousalalla työskentelevät ne, jotka eivät muualle pääse. Meillekin tulee paljon työntekijöitä, jotka haaveilevat muista töistä ja se kerrotaan rehellisesti.

Monilla ei kuitenkaan ole Põldkivin mukaan vaihtoehtoa. Suomessa työllistyminen joillekin aloille on maahanmuuttajataustaiselle hankalaa. Põldkivin mukaan maahanmuuttajilla on kova halu työllistyä eikä motivaatio-ongelmia ole, vaikka työntekijöiden haaveissa siintää muu kuin lattioiden luuttuaminen.

‒ Suomessa moni maahanmuuttaja aloittaa siivouksella. Jos jotain muuta haluaa tehdä, on melkein ryhdyttävä yrittäjäksi, Põldkivi sanoo.

Paremmat tulot houkuttivat

Kotipizza-yrittäjä Ibrahim Khalilin tarina on juuri sellainen kuin Põldkivi luonnehtii. Hän toimi siivoojana, mutta halusi tehdä jotakin muuta.

Lisäksi Bangladeshista Suomeen vuonna 2008 saapunutta Khalilia houkutti yrittäjien korkeampi tulotaso.

Internetiä selaillessaan hän tutustui yrittäjyyteen. Khalilin mukaan verkosta löytyy kyllä ohjeita, mutta on tiedettävä mistä niitä etsii. Yrittäjyys on Suomessa hankalaa. Erityisesti pizzeriayrittäjää kismittää hidas ja toisinaan turhalta tuntuva byrokratia.

‒ Kaikesta huolimatta Suomessa on turvallista yrittää. Esimerkiksi harvoin asiakas jättää ruokansa maksamatta. Yrittäjänä on kuitenkin oltava valmis tekemään paljon töitä ja oltava ahkera.

Khalil ei ole kohdannut yrittäjänä paljoakaan ennakkoluuloja. Hänen mukaansa suomalainen vaatii hyvää ja suomenkielistä palvelua. Lisäksi kuluttajat ovat tarkkoja laadusta, mutta he ovat tyytyväisiä niiden toteutuessa.

Vaikka välillä Khalil on ollut turhautunut yrittämisen mukanaan tuomiin haasteisiin, onnistumiset ovat kannustaneet häntä jatkamaan. Vuonna 2014 yrittäjänä aloittanut Khalil johtaa nykyisin neljää Kotipizzaa Helsingissä ja Espoossa.

Franchising-yrittäjyys on hänestä hyvä vaihtoehto silloin, jos yrittäminen jännittää.

Ison yrityksen tuki tuo turvaa ja varmuutta.

‒ Eikä tarvitse itse keksiä ruokalistaa. Silti on mahdollista kehittää omia ravintoloita ja toimia vapaasti yrittäjänä, Khalil pohtii.

Kotimaisuus valttia

Sekä Põldkivi että Khalil vannovat yrittäjinä verkostojen nimeen. Põldkivin mukaan hän on rakentanut kielen ja kulttuurin tuntemustaan yrittäjäystäviensä avustuksella.

Myös Khalil on löytänyt tarvittaessa tukea ja apua, jos hän on sitä yrittäjän taipaleellaan tarvinnut. Khalilin mukaan yrittäjyydestä kiinnostuneen maahanmuuttajan kannattaa mennä esimerkiksi harjoittelujaksolle toisen yrityksen palvelukseen.

‒ Näin saat paremman kuvan siitä, mitä yrittäjyys todellisuudessa on.

Vaikka molemmat maahanmuuttajataustaiset yrittäjät ovat onnistuneet kasvattamaan toimintaansa, se on vaatinut ponnisteluja.

Yhden asian Põldkivi on kuitenkin huomannut. Kun pelaa avoimin kortein, se tuottaa tulosta.

‒ Suomalaiselle yrityksen alkuperä on tärkeämpi kuin se, kuka työn tekee. Mekin saamme kiitosta siitä, että olemme suomalainen yritys, jonka palkkalistoilla on maahanmuuttajia. Moni valitsee meidät juuri siitä syystä, että olemme kotimainen palveluntarjoaja, hän jatkaa.

Tutustu OPn uuden yrittäjän palveluihin.

Tuoreimmat
Tulevaisuutta rakennetaan puun varaan
Puurakentamisen suosio kasvaa hinnasta huolimatta. Suosiota vauhdittavat erityisesti julkinen rakentaminen ja puukerrostalot. Joensuuhun on suunnitteilla Suomen korkein kerrostalo.
Koukuttavaakin koukuttavammat työmatkat
Merja Naroma kulkee saaressa sijaitsevaan toimistoonsa laivalla. Martti Virtanen taas ajaa autolla, jonka hän pistää työpäivän päätteeksi latauspistokkeeseen.
Hyvää mieltä itselle ja tarvitseville
Joulu on hyvien tekojen juhlaa. Turun seudulla voit jakaa hyvää mieltä apua tarvitseville ja saada samalla ripauksen joulutunnelmaa myös itselle osallistumalla nyt starttaaviin joulukeräyksiin....
Omistaja-asiakas, tervetuloa joulukonserttiin!
OP Turun Seudun perinteinen joulukonsertti kutsuu omistaja-asiakkaita Mikaelinkirkkoon nauttimaan jouluisista sävelistä.

OP sosiaalisessa mediassa