Työntekijöiden houkuttelu ulkomailta kiinnostaa yrityksiä - osaajat löytyvät usein verkostojen kautta

Ohjelmistoyhtiö Futuricen työntekijöistä jo viidennes on kotoisin muualta. Ravintola Ora palkkasi kokin Irlannista.

Tarvitaan lisää käsiä. Tarvitaan erityisosaamista. Tarvitaan yksinkertaisesti hyvä tyyppi.

Siinä syitä sille, miksi suomalaiset yritykset palkkaavat työntekijöitä ulkomailta. Monen yrityksen toiminta on jo niin kansainvälistä, että on vain luonnollista, että myös työvoima on kansainvälistä.

Esimerkiksi web- ja ohjelmistoyhtiö Futurice on aina hakenut kasvua Suomen rajojen ulkopuolelta. Nyt yhtiön työntekijöistä jo viidennes on kotoisin muualta. Yhtiön palveluksessa Suomessa on 34 eri kansallisuutta.

Futuricen rekrytoinnista vastaava Heidi Pech kertoo, että he saavat hakemuksia Brasiliasta saakka.

Miten se sitten tehdään? Mistä pitäisi lähteä liikkeelle, jos haluaa rekrytoida ulkomailta? Omista työntekijöistä, vastaa Pech.

– Kun meidän ihmiset liikkuvat verkostoissaan ja tapaavat muita, he kertovat avoimesti työstään ja siitä, minkälainen firma Futurice on. Kaikki lähtee omien työntekijöiden kokemuksesta, Pech sanoo.

Työntekijät toimivat työnantajansa käyntikortteina ja kasvattavat sen tunnettuutta. Kun suomalainen yritys tunnetaan globaalisti omalla alallaan, se alkaa kiinnostaa myös ulkomaisia osaajia.

– Toimii paljon paremmin kuin mikään headhuntaus, Pech vinkkaa.

Uusia näkökulmia

Helsinkiläinen ravintola Ora palkkasi viime vuonna kokin Irlannista. Oran keittiömestari ja osakas Sasu Laukkonen kertoo, että Ora tarvitsi ennen kaikkea kokin, joka on sosiaalinen ja avoin ja haluaa työskennellä Oran tavoilla.

Ora on erikoistunut kotimaisiin raaka-aineisiin. Laukkosen mukaan ei ole itsestäänselvää, että heidän konseptinsa kiinnostaa kaikkia suomalaisia kokkeja.

– Mutta Adam Kavanagh halusi tulla katsomaan, mitä minä teen ja kun edessä oli joka tapauksessa kokin palkkaaminen ja hän oli tästä innoissaan, niin tarjosin paikkaa hänelle, Laukkonen sanoo.

Laukkosen mukaan ravintolalle tekee vain hyvää, että siellä on nyt ihminen, joka näkee suomalaiset raaka-aineet vähän eri tavalla. Edes Suomen sää ei kuulemma ole lannistanut irlantilaiskokkia.

Suomella on vetovoimaa

Laukkonen ja Pech ovat molemmat sitä mieltä, että suomalaisten yritysten kannattaa palkata työntekijöitä ulkomailta. Laukkonen huomauttaa, että käyväthän suomalaisetkin kokit ulkomailla oppimassa ja kehittymässä.

Onkin ymmärrettävää, että sellaiset paikat kuin Lontoo tai Pariisi vetoavat. Mutta miksi kukaan haluaisi nimenomaan Suomeen?

Futuricen Pech uskoo, että Suomi houkuttelee.

– Henkilökohtainen mielipiteeni on, että Suomella on vetovoimaa aika paljonkin nykyään. Suomi on pärjännyt monessa vertailussa. Vaikka meillä on tämä ilmasto, meillä on myös monta menestystekijää, kuten koulutus ja innovaatiot, Pech sanoo.

Suomalainen työelämäkään ei ole niin raakaa kuin monissa muissa maissa. Pech huomauttaa, että täällä on mahdollista löytää hyvä tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä.

Toki Suomen houkuttelevuutta voitaisiin lisätäkin. Pechin mielestä Suomi voisi helpottaa ulkomaalaisten pääsyä maahan, ja virallinen Suomi voisi markkinoida itseään enemmän.

– Ettei se olisi vain yksittäisten yritysten harteilla, hän sanoo.

Myös yrityksen pitää muuttua

Sekään ei riitä, että yritys saa houkuteltua työntekijöitä Suomeen. Pech ja Laukkonen tietävät, että myös yrityksen itsensä pitää olla valmis muuttumaan. Pitää esimerkiksi hyväksyä se, että muualta tulleilla on toisenlaisia työtapoja mihin Suomessa ollaan totuttu.

Isoin käytännön haaste on se, että kun palkataan ulkomaalaisia, yrityksen sisäinen kieli ei voi enää olla suomi. Orassa on asiakkaita palveltu aikaisemmin englanniksi, mutta nyt on selvää, että myös työntekijät puhuvat keskenään englantia, kun yksi ei ole suomenkielinen.

Futuricella on vain muutamia asiakkuuksia tai projekteja, joissa edellytetään suomen kielen taitoa. Yhtiön kaikki sisäisetkin asiat hoidetaan englanniksi.

Heidi Pechin mukaan vaivannäkö kannattaa. Monipuolinen tausta on yrityksen vahvuus.

– Kun on eri kulttuureista tulevia ihmisiä, saadaan paljon enemmän erilaisia ajatuksia yhteen. Välillä voi olla haasteitakin, mutta lopputulos on rikkaampi, Pech sanoo.

Vinkki 1: Kannusta henkilöstöä verkostoitumaan

Futurice rohkaisee omia työntekijöitään avaamaan verkostojaan. Sitä kautta yhtiö löytää ennen kaikkea sellaisia ulkomaisia työntekijöitä, joilla on osaamisen lisäksi niin sanottu cultural fit eli he myös sopeutuvat yrityskulttuuriin hyvin. Osaamista löytyy joka paikasta, mutta suositusten kautta löytyvät varmimmin kaikista sopivimmat ihmiset.

Vinkki 2: Piristysruiske koko organisaatiolle

Oran Sasu Laukkonen muistuttaa, että yksikin ulkomailta tullut työntekijä piristää työntekoa huimasti. Myös kotimaisten työntekijöiden aktiivisuus sekä aloitteellisuus saavat lisäpontta ja syntyy helposti win-win-tyyppisiä tilanteita.

Tuoreimmat
Saippuakauppiaaksi alakoulussa? Pikkuyrittäjät-kurssi opettaa taloustaitoja koululaisille
Saippuakauppiaaksi alakoulussa? Pikkuyrittäjät-kurssi opettaa taloustaitoja koululaisille
Yrittäjyyskurssit opettavat lapsille ja nuorille paitsi yritteliäisyyttä myös talouden hallintaa ja rahan arvoa.
Vesa Ristikangas: ”Miten rakentaa yrityksen brändiä alalla, jolla toiminta on vahvasti henkilökeskeistä?”
Vesa Ristikangas: ”Miten rakentaa yrityksen brändiä alalla, jolla toiminta on vahvasti henkilökeskeistä?”
Henkilöbrändeistä yhteen yritysbrändiin siirtyminen vaatii systemaattista konseptin rakentamista.
Ei pelkkää pöhinää – Kaikilla olisi opittavaa kasvuyrittäjyydestä
Ei pelkkää pöhinää – Kaikilla olisi opittavaa kasvuyrittäjyydestä
Katariina Helaniemi ihastui kasvuyrityksiin jo työskennellessään Slush-tapahtumassa. Nyt hän on ollut mukana kirjoittamassa kirjaa, jonka tarkoituksena on avata, mitä pöhinä oikeasti tarkoittaa.
Käytetty auto – älä tingi näistä turvavarusteista
Käytetty auto – älä tingi näistä turvavarusteista
Moni ajokortin saanut nuori haaveilee omasta autosta, ja määrätietoisimmilla on jo rahatkin kasassa. Vanhemman sydäntä kylmää: millainen käytetty auto on turvallinen hankinta?

OP sosiaalisessa mediassa