Toteutuuko tasa-arvo suomalaisessa työelämässä? Näin vastaavat asiantuntijat

Vaikka Suomi kuuluu työelämän kehittämisen mittareilla Euroopan huippumaihin, tasa-arvotyössä on paljon tekemistä.

Suomalaisen työelämän kehittäminen, joustavuus, vapaat käytännöt ja matala hierarkia edesauttavat tasa-arvon kehittymistä työpaikoilla, sanovat Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksen tutkijat Katri Otonkorpi-Lehtoranta ja Minna Leinonen.

‒ Pohjoismaat ovat Euroopan huipputasoa työelämän kehittämisessä, mikä omalta osaltaan parantaa demokratiaa ja tasa-arvoa työpaikoilla, Leinonen sanoo.

Otonkorpi-Lehtoranta kuitenkin painottaa, että työelämässä taistellaan täysin samojen tasa-arvoteemojen kanssa kuin kymmenen vuotta sitten. Edelleen eniten keskustelua herättävät palkkaus, rekrytointi sekä mies- ja naisenemmistöiset alat. Myös perhevapaakäytännöt nousevat esiin tasaisesti eri mediakanavissa.

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara sanoo, että aiemmin keskustelu tiivistyi lähinnä siihen, miten lapsen synnyttäminen ja vuosien perhe- ja hoitovapaat vaikuttavat naisten työuraan, palkkaan, titteliin ja työsuhteen laatuun tai kestoon verrattuna miehiin.

Nykyisin yhä useampi mies joutuu työssään kohtaamaan vähättelyä ja jopa syrjintää jäädessään kotiin. On paljon työpaikkoja ja työyhteisöjä, joissa miesten rooliin osana lastenhoitoa ei osata suhtautua.

Uusimpina ilmiöinä tasa-arvokeskusteluun ovat nousseet maahanmuuttajien kohtelu niin rekrytoinnissa kuin työpaikoilla. Lisäksi erilaisten sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kokemukset nousevat esille yhä useammin.

Maarianvaara vahvistaa, että esimerkiksi trans- ja intersukupuoliset kokevat työelämässä paljon syrjintää ja epätasa-arvoista kohtelua.

‒ On hyvä muistaa, että tasa-arvotyö on jatkuvaa kehittämistä. Koko ajan ilmenee uusia teemoja ja seikkoja, joita on otettava huomioon, Otonkorpi-Lehtoranta sanoo.

Ongelmia kokoon katsomatta

Suomessa vähintään 30 henkilöä työllistävien yritysten on laadittava kahden vuoden välein tasa-arvosuunnitelma, josta käyvät ilmi naisten ja miesten väliset palkkaerot, palkat, sijoittuminen eri tehtäviin sekä tehtävien luokitukset.

Suunnitelmassa on myös kerrottava, millaisia toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi aiotaan tehdä ja arvioidaan jo tehtyjä muutoksia.

‒ Isommilla yrityksillä on tasa-arvon edistämistä tukevia rakenteita, kuten henkilöstöresursseja. Näin mahdollisuudet tasa-arvon toteuttamiseen ovat paremmat, Leinonen lisää.

Hän ja Otonkorpi-Lehtoranta muistuttavat, ettei yrityksen koko yksinään kerro, onko tasa-arvo kohdillaan. Ongelmia ilmenee kaiken kokoisissa yrityksissä.

Suomen kokonaistilannetta tasa-arvon kannalta on kuitenkin vaikea arvioida. Maarianvaara sanoo, että tasa-arvovaltuutetun tietoon tulevat valitukset ovat vain pintaraapaisu koko tilanteesta.

Oman haasteensa tilanteeseen tuo myös se, että moni tyytyy kohteluunsa tai pitää työelämään juurtuneita epätasa-arvoisia käytänteitä täysin normaaleina.

Maarianvaara ei pidä esimerkiksi mahdottomana sitä, että vanhempain- tai hoitovapaalta töihin palaava pyytää itselleen palkankorotusta ‒ varsinkin jos tehtäviin on luvassa poissaolon jälkeen muutoksia.

Sukupolvierot näkyvät jo

Uusien sukupolvien siirtyessä työelämään myös tasa-arvonäkemykset työpaikoilla muuttuvat. Maarianvaara uskoo, että monista asioista, kuten palkoista puhutaan vapaammin. Nuoremmat, itsetietoisemmat ja itsevarmemmat sukupolvet osaavat ehkä myös pitää aiempia paremmin puolensa työelämässä.

Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston jokavuotinen Nuorisobarometri heijastelee Maarianvaara mukaan muuttuneita asenteita. Nuorien aiempia sukupolvia liberaalimmat asenteet muuttavat tasa-arvoajattelua avoimempaan suuntaan.

Tasa-arvoajattelun kehittymisen kannalta tervetulleita ovat myös nuorison parissa tehtävät tempaukset. Maarianvaara nostaa esille esimerkiksi tänä syksynä vietetyn YK:n kansainvälisen tyttöjen päivän kampanjan, jossa kymmenkunta tyttöä työskenteli päivän ajan johtajina yhteiskunnan ykköstehtävissä.

Leinonen nostaa esille huolen siitä, voiko nuorempia sukupolvia edustaville tulla työelämässä vastaan yllätyksiä.

‒ Pidetäänkö joitakin tasa-arvoon liittyviä seikkoja työelämän näkökulmasta itsestäänselvinä, hän kysyy.

Tunnusmerkkinä avoimuus

Sekä molemmat tutkijat että tasa-arvovaltuutettu Maarianvaara pitävät mediassa nousseita tasa-arvokeskusteluita tervetulleina. Myös bloggaajien ja julkisuudesta tuttujen henkilöiden esiintulot esimerkiksi palkka-asioissa, seksuaaliseen häirintään liittyvissä tapauksissa ja raskaussyrjinnässä lisäävät keskustelua ja näkyvyyttä.

‒ Tasa-arvotilanteen parantamisessa tärkeintä on avoin keskustelu. Juuri avoimuudesta tunnistaa yrityksen, jossa tasa-arvo toimii, Leinonen painottaa.

On keskusteluilla kuitenkin varjopuolensa. Otonkorpi-Lehtoranta sanoo, että mediassa kohuiksi nousseet tapaukset voivat myös yksipuolistaa keskustelua, sillä ne saattavat jättää varjoonsa muita tärkeitä tasa-arvokysymyksiä.

‒ Loppujen lopuksi tasa-arvon edistämisessä tärkeässä roolissa ovat lainsäädäntöelimet ja poliittiset päättäjät. Heidän pitää ymmärtää tasa-arvon merkitys ja ajaa näitä asioita eteenpäin, Maarianvaara sanoo.

OP sosiaalisessa mediassa