Osuustoiminta on pitänyt pintansa maailman myllerryksessä

Uskoisitko? Arvot, joiden varaan osuustoiminta perustettiin 1800-luvulla, ovat yhä ajankohtaisia tänäkin päivänä. Muuttuvassa maailmassa yhteisöllisyys on saanut vahvan aseman.

Kun osuustoiminta sai alkunsa 1800-luvun puolivälissä, maailma oli hyvin erilainen kuin nykyään. Suomeen toiminta rantautui muutama vuosikymmen myöhemmin. Tuolloin maamme oli maatalousvaltainen agraariyhteiskunta. Yhteisöllisyyteen ja tasa-arvoon nojaava osuustoiminta sai nopeasti jalansijaa.

– Aikoinaan osuustoiminta oli radikaalisti tasa-arvoa uusiin paikkoihin vievä malli. Se meni sinne, minne muunlainen bisnes tai julkiset resurssit eivät riittäneet. Se on ratkaissut sellaisia kuiluja tai puutteita, joita yhteiskunnassa on, arvioi tutkimusjohtaja Aleksi Neuvonen Demos Helsingiltä.

Osuustoiminnassa palvelujen käyttäjät omistavat sen tuotannontekijät. Pellervon taloustutkimus PTT:n toimitusjohtaja Iiro Jussila kertoo, että osuustoiminta on rakennettu tarvepohjaisesti. Malli ei ole tullut ylhäältä annettuna, vaan se on syntynyt nimenomaan tavallisten ihmisten tarpeista.

Toimintamuotoa hyödynnetään yhä monilla toimialoilla. Olemassa on esimerkiksi vesiosuuskuntia, maito-osuuskuntia sekä osuusmuotoista pankkitoimintaa, kuten OPlla.

– Osuustoiminta on luotu sitä varten, että se edistäisi markkinoiden toimintaa. Jos markkinoilla on esimerkiksi jokin kuluttajien kannalta huonosti toimiva palvelu tai organisaatio, alalle voi tulla muita yrittäjiä. Palvelun kuluttajat voivat myös itse perustaa yrityksen, joka tekee palvelun paremmin, Jussila kertoo.

Tämä täyttää aukon tai tuo kilpailuvoimaa markkinoille ja parantaa niiden toimintaa, koska yritykset joutuvat kehittymään. Myös osuuskunta joutuu vastaamaan kilpailuun. Näin syntyy kehityksen kehä.

Osuuskunnan on myös mahdollista toteuttaa sellaisia asioita, jotka olisivat yksilölle mahdottomia.

– Kyseessä on tietynlainen yrittämisen ja omistajuuden muoto, joka toimii markkinatalouksissa, Jussila tiivistää.

Jakamistaloutta, yhteisöjä ja uudistumista

Reilun vuosisadan kuluessa teollistuminen ja digitalisaatio ovat muovanneet yhteiskuntaa paljon. Teknologia kehittyy vauhdikkaasti, ja kaupungistuminen etenee yhä. Myös työ on murroksessa, ja tuloista saattaa tulla pirstaloituneempia kuin ennen. Omistaminen ei ole enää yhtä itsestään selvää.

Näistä muutoksista huolimatta osuustoiminta on Jussilan ja Neuvosen mukaan nykyään erittäin ajankohtainen. Sen yhteisöllisyys ja tasa-arvo kiinnostavat myös nykyihmistä.

– Jos ajattelee näitä erilaisia jakamistalouden tai joukkorahoituksen ratkaisuja, niin onhan niissä todella paljon sukulaisuutta osuustoiminnan kanssa, Neuvonen arvioi.

Samalla linjalla on myös Jussila.

– Tavallaan osuustoiminta on keksitty jo monta kertaa. Olen törmännyt monesti siihen, että on tullut uusia yhteisöllisiä malleja, jotka itse asiassa ovat käytännössä osuustoimintaa.

Myös jakamistalous muistuttaa vahvasti osuustoimintaan kuuluvaa yhteisöllisyyttä. Kaikkea ei tarvitse tehdä tai omistaa itse, vaan esimerkiksi asunnon, työtilat, tuotantovälineet tai auton voi hyvin hankkia ja jakaa jonkun toisen kanssa.

Kun asumiskustannukset nousevat ja työ ja tulot pirstaloituvat, hankintoja ja investointeja pohditaan entistä tarkemmin.

– Jos asutaan kaupungeissa ja työ on vaihtelevaa ja keikkaluontoista, sillä on vaikutusta tilan käytön ratkaisuihin. Ei välttämättä olekaan enää niin, että on koti ja pysyvä toimisto, vaan työskennellä voi esimerkiksi yhteisissä työtiloissa tai kahviloissa, Neuvonen sanoo.

Suosio jatkuu

Yhteiskunnan muutos heijastuu myös perinteisenä osuustoimintana tunnetun pankkimaailman toimintaan. Tulevaisuudessa kaikilla ei välttämättä ole enää varaa lainoihin. Jotta pankit olisivat merkityksellisiä osuustoiminnan muotoja myös tulevaisuudessa, niiden on kehityttävä.

– Uskon, että olemme jo eläneet sen vaiheen, jossa rahallisten resurssien kartuttaminen on mahdollistanut monta asiaa. Kiinnostava kysymys on se, kuinka paljon pankin pitäisi olla tuottamassa muunlaisia jatkuvuutta luovia palveluita ja olla avaamassa niihin ovia esimerkiksi neuvomalla tai rahoituksella, Neuvonen pohtii.

Jussila arvioi, että jakamistalouden lisäksi osuustoiminta vastaa myös ilmastonmuutokseen.

– Osuustoimintaan on sisäänrakennettu ajatus siitä, että resurssit ovat niukkoja ja niitä pitää käyttää viisaasti ja yhteistyön kautta tehokkaasti. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tarve on tukenut mallin löytymistä. Tuoreimpana digitalisaatio tuo sitä uudella tavalla esiin, kun kysytään datan hallinnan perään.

Neuvonen ja Jussila eivät kuitenkaan usko, että eläisimme parhaillaan osuustoiminnan kulta-aikaa. Heidän arvionsa on, että sen suosio enneminkin kasvaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

– Koko ajan syntyy uudenlaisia asioita, joiden kautta ihmiset voivat itse olla tekemässä jotain. Samaan liittyy jakamistalous. Kaupankäynnin ja valmistamisen muodot menevät uusiksi. Silloin ei ole selvää, millaisilla omistamisen rakenteilla niitä tullaan hoitamaan. Onko niiden taustalla jokin globaali toimija vai voisiko se olla osuustoimintaa? Neuvonen kysyy.

Tuoreimmat
Tulevaisuutta rakennetaan puun varaan
Puurakentamisen suosio kasvaa hinnasta huolimatta. Suosiota vauhdittavat erityisesti julkinen rakentaminen ja puukerrostalot. Joensuuhun on suunnitteilla Suomen korkein kerrostalo.
Koukuttavaakin koukuttavammat työmatkat
Merja Naroma kulkee saaressa sijaitsevaan toimistoonsa laivalla. Martti Virtanen taas ajaa autolla, jonka hän pistää työpäivän päätteeksi latauspistokkeeseen.
Hyvää mieltä itselle ja tarvitseville
Joulu on hyvien tekojen juhlaa. Turun seudulla voit jakaa hyvää mieltä apua tarvitseville ja saada samalla ripauksen joulutunnelmaa myös itselle osallistumalla nyt starttaaviin joulukeräyksiin....
Omistaja-asiakas, tervetuloa joulukonserttiin!
OP Turun Seudun perinteinen joulukonsertti kutsuu omistaja-asiakkaita Mikaelinkirkkoon nauttimaan jouluisista sävelistä.

OP sosiaalisessa mediassa