Lihan ja maidon alkuperämerkinnät uudistuivat – mitä tämä merkitsee yrittäjälle?

Kesäkuun alussa lihan, maidon ja joidenkin maitotuotteiden alkuperämaamerkinnät tarkentuivat. Se toi muutoksia myös yrittäjille.

EU-tasolla on selvitetty, että eurooppalaisista noin 70 prosenttia haluaa tietää, mistä heidän ruokansa on peräisin, kertoo ylitarkastaja Tuulikki Lehto Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Vastaava kiinnostus on noussut esiin myös kotimaisissa selvityksissä.

– Kuluttajat ovat nostaneet elintarvikkeiden alkuperämaatiedot melko merkittäväksi valintaperusteeksi elintarvikeostoksia tehdessä. Pääaineisosana käytetyn elintarvikkeen alkuperämaan ilmoittamisesta on keskusteltu EU:ssa, mutta yhteisymmärrykseen ei vielä ole päästy.

Suomi vastasi kuluttajien toiveeseen ja sääti kesäkuun alussa kansallisen asetuksen. Sillä tarkennettiin Suomessa valmistetun maidon, maitotuotteiden ainesosana käytetyn maidon sekä elintarvikkeen ainesosana käytetyn lihan alkuperämaan ilmoittamista.

Asetus on tuonut tarkennuksia esimerkiksi eineksissä käytetyn lihan sekä jugurteissa ja juustoissa käytetyn maidon alkuperämerkintöihin. Elokuun lopussa siirtymäaika päättyi, ja syyskuun alusta lähtien markkinoille ei ole enää saanut päästää tuotteita, joihin alkuperämaata ei olisi merkitty.

Lehto kertoo, että vastaavasti Ranska on täsmentänyt lihan sekä maidon ja Italia maidon alkuperämaatietoja.

Suomen uusi asetus täydentää olemassa olevaa lainsäädäntöä. Lehto kertoo, että lainsäädäntö velvoittaa jo kertomaan esimerkiksi naudanlihan, siipikarjan lihan, sianlihan, lampaan ja vuohen lihan sekä kasvisten ja kalan alkuperämaan.

Nyt myös ainesosina käytetyt raaka-aineet ovat saaneet lisää tarkkuutta. Lehdon mukaan maito ja liha valikoituivat lähempään tarkasteluun, koska ne ovat merkittävä osa ruokavaliota.

Uusi asetus on tuonut muutoksia myös yrittäjille. Mitä heidän tulisi tietää niistä?

1. Tarkastelussa kotimaassa valmistetut tuotteet

Uudistus toi täsmennyksiä Suomessa valmistetun ja pakatun maidon, maitotuotteiden ja elintarvikkeiden ainesosana käytetyn lihan alkuperämaan ilmoittamiseen.

– Asetus koskee yksinomaan valmiiksi pakattuja elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu loppukuluttajille ja suurtalouksille. Asetusta ei sovelleta niihin elintarvikkeisiin, jotka on laillisesti valmistettu toisissa EU:n jäsenvaltioissa tai Euroopan ulkopuolisissa valtioissa, Lehto kertoo.

Lihasta eritellään kasvatus- ja teurastusmaa. Maidosta on kerrottava puolestaan lypsymaa. Jos elintarvikkeen merkinnöissä on vapaaehtoinen Hyvää Suomesta -merkki, tietoa ainesosana käytetyn lihan tai maidon alkuperämaasta ei tarvitse erikseen ilmoittaa. Tarkempiin alkuperämerkintöihin voi tutustua esimeriksi Eviran koulutusmateriaalien avulla.

Hyvää Suomesta -merkin saaneen tuotteen tunnistaa myös kuvan oikean reunan joutsenkuvioisesta tunnuksesta. Kuva: Ruokatieto Yhdistys

Nykyinen asetus on voimassa toukokuun 2019 loppuun asti. Suomi toimittaa raportin asetuksesta ja sen soveltamisesta samaisen vuoden tammikuun lopussa Euroopan komissiolle. Se tuo komissiolle tietoa asetuksen käytöstä ja vaikutuksista. Vuoden 2019 aikana EU:ssa todennäköisesti säädetään yhteisistä elintarvikkeen pääainesosan alkuperämaatiedoista.

2. Hyvää Suomesta -merkki

Jos tuotteella on Ruokatieto Yhdistyksen myöntämä Hyvää Suomesta -merkki, asetus ei tuo muutoksia pakkausmerkintöihin. Merkki takaa, että sen ansainnut elintarvike on valmistettu kotimaisista raaka-aineista Suomessa.

Merkillä varustetuissa tuotteissa liha, maito, kala ja muna ovat täysin kotimaisia. Tuotteen, jossa on käytetty montaa raaka-ainetta, kotimaisuusasteen tulee olla 75–100 prosenttia. Merkkiä käyttää nykyään noin 300 yritystä ja 10 000 tuotetta.

3. Älä johda harhaan

Lehto muistuttaa, että pakkausmerkinnöissä lähtökohtana on aina se, että kuluttajaa ei saa johtaa harhaan. Merkintöjen tulee antaa tuotteesta riittävät ja totuudenmukaiset tiedot.

Yrittäjällä on Lehdon mukaan aina vastuu niistä. Lainsäädäntöön perehtyminen auttaa selvittämään, millaisia muutoksia tai vaatimuksia yrittäjän valmistamille elintarvikkeille ja niiden merkitsemiselle on. Apua merkintöihin voi kysyä esimerkiksi oman kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselta.

4. Perehdy viimeistään nyt

Uusi asetus tuli sovellettavaksi melko nopeasti.

– Toimijoita ja valvojia koulutettaessa olemme todenneet, että ainakaan tänä vuonna Evira ei painota valvonnan ohjauksessa asetuksen 218/2017 valvontaa. Se ei vielä tänä vuonna vaikuta Oiva-arvosanaan, Lehto kertoo.

Näin yrittäjät saavat Lehdon mukaan aikaa sopeutua tilanteeseen. Ensi vuonna valvonta puuttuu jo hanakammin mahdollisiin puutteisiin.

5. Ravintolaruoka seuraavana

Myös ravintoloissa käytetyn kalan ja lihan alkuperämerkinnät saattavat saada tarkennuksia. Maa- ja metsätalousministeriössä on käynyt lausuntokierroksella suunnitelma niiden alkuperämaan ilmoittamiselle. Muutosten lopullinen muoto ja ajankohta ovat kuitenkin vielä epäselvät.

Tuoreimmat
Rahala-blogi – Hyvä sijoittaja muistaa myös tuhlailla
Rahala-blogi – Hyvä sijoittaja muistaa myös tuhlailla
Jokaisen sijoittajan on hyvä muistaa tuhlaamisen jalo taito. Rahaa pitää osata käyttää myös tyhmästi, sillä se on elämää.
Nuku kuin olympiaurheilija – univalmentaja kertoo miten
Nuku kuin olympiaurheilija – univalmentaja kertoo miten
Valvotko stressin vuoksi herkästi? Kysyimme olympiaurheilijoiden univalmennusta tekevältä lääkäriltä, miten omaa untaan voi parantaa.
“Hyvää päivää, tarvitsisimme 1,2 autoa!” - olisiko OP Kausiautosta lapsiperheen kakkoskulkineeksi?
“Hyvää päivää, tarvitsisimme 1,2 autoa!” - olisiko OP Kausiautosta lapsiperheen kakkoskulkineeksi?
Meitä on kaksi aikuista ja kolme lasta. Ja yksi auto. Ajoittain tuntuu, että tarvitsisimme toisen menopelin. Emme silti missään tapauksessa halua toista autoa.
Osakkeiden osto – ennen vai jälkeen tulosjulkistuksen?
Osakkeiden osto – ennen vai jälkeen tulosjulkistuksen?
Osakkeiden osto oikeaan aikaan on haasteellista ammattilaisellekin, saati piensijoittajalle. Näillä muutamilla nyrkkisäännöillä voit välttää selkeimmät virheet.

OP sosiaalisessa mediassa