Kevytyrittäjä on yrittäjä, ilman yrittämisen hyötyjä

Eläkelain muutos teki kevytyrittäjistä viimeistään 1.5.2017 alkaen yrittäjiä. Työttömyysturvan silmin he ovat olleet yrittäjiä jo vuoden 2016 alusta, kun uusi työttömyysturvalaki astui voimaan. Nämä lakimuutokset naulaavat kevytyrittäjän yrittäjäksi ilman yrittämisen verohyötyjä.

Kevytyrittäjyydestä on muodostunut julkisuudessa osin käsitys, jossa kevytyrittäjyydellä tarkoitetaan laskuttamista ilman omaa yritystä. Mutta onko kyseessä todella yritys vai ennemminkin yrittäjä? Parempi lause voisikin olla laskuta ilman omaa y-tunnusta. Kun henkilö etsii itse omat asiakkaansa ja laskuttaa heitä, on hän itsensätyöllistäjä. Itsensätyöllistäminen taas on työttömyysturvalaissa voimakas signaali täyttämään yrittäjyyden määritelmän.

Vuoden 2016 työttömyysturvalaki linjasi, että kevytyrittäjä on yrittäjä. Lisäisin siihen vielä - yrittäjä, mutta ilman omaa y-tunnusta. Tätä linjausta on pyritty lieventämään sanomalla, että yrittäjäksi luokittelu ei lain valmistelijoiden mukaan vaikuta työvoimaviranomaisten arvioon siitä, onko työ ollut sivu- vai päätoimista. Jos toiminta on sivutoimista, voisi kevytyrittäjällä edelleen olla mahdollisuus soviteltuun päivärahaan.

Mitä tämä tarkoittaa? Ainakin epäselvyyttä. Yrittäjän kohdalla sivutoimisuus määritellään viranomaisten mukaan näin: työllistymisesi on päätoimista, jos yritystoimintasi tai oman työsi vaatima työmäärä on niin suuri, että et voi vastaanottaa kokoaikatyötä. Ratkaisevaa päätoimisuuden arvioinnissa on vain toiminnan vaatima työmäärä, ei yritystoiminnasta tai omasta työstä saatavat tulot tai voitto.

Hakiessasi työttömyysturvaa yrittäjänä, y-tunnuksella tai ilman, viranomaiset siis arvioivat työllistätkö itsesi päätoimisesti vai et. Kevytyrittäjä on työttömyysturvan kannalta aivan samanlainen yrittäjä kuin muutkin yrittäjät, tällä ei vain ole y-tunnusta, joka oikeuttaa verohyötyihin.

Odotettu eläkemuutos yllätti

Talouselämässä uutisoitiin kevytyrittäjiä koskevasta eläkemuutoksesta. Tämä uutinen lähti liikkeelle, koska Suomen suurimpiin laskutuspalveluihin kuuluva toimija ilmoitti vaihtavansa kaikkien kevytyrittäjiensä eläkevakuutuksen työntekijän eläkkeestä (TYEL), yrittäjän eläkkeeseen (YEL). Monille tämä tuli varmasti yllätyksenä, mutta kuten tässä Omapajan blogikirjoituksessa sanotaan; tätä on odotettu.

Laki nimittäin on jo pitkään sanonut kevytyrittäjien olevan yrittäjiä ja heidät olisi pitänyt vakuuttaa YEL-vakuutuksen kautta. Talouselämän juttu otsikoi, että kevytyrittäjyys vaihtui kertaheitolla pimeisiin töihin ja työttömyyteen. Otsikko on raflaava, sillä työttömyysturvalain silmissä kevytyrittäjä on ollut yrittäjä jo 2016 vuoden alusta. Eläkeyhtiöillä ja laskutuspalveluilla on vain ottanut oma aikansa sopeutua tilanteeseen.

Talouselämässä oli Ukko.fi:n vastine, jossa todettiin, että kevytyrittäjillä muuttuu ainoastaan eläke ja että 90 % käyttäjistä jää YEL-vakuutus -rajan alapuolelle. Vuonna 2017 tämä YEL-työtulon raja on 7645 €, eli vain 10 % kyseisen laskutuspalvelun käyttäjistä laskuttaa tuon rajan yläpuolella. Rajan alle jäävä työtulo ei kerrytä lainkaan eläkettä, mikäli ei halua hakeutua vapaaehtoisesti YEL-vakuutetuksi.

Hyvää tässä tilanteessa on se, että nyt tuo eläkemuutos viimeistään selkeyttää kevytyrittäjän asemaa yrittäjäksi koko kansan, ei vain lain silmissä.

Yrittäminen y-tunnuksella vai ilman?

Onko yrittämisessä omalla y-tunnuksella eroja ilman y-tunnusta yrittämiseen kevytyrittäjänä? On, ja nimenomaan verotuksellisia hyötyjä. Yrittäjä ilman y-tunnusta saa pelkkiä risuja ruusujen sijaan. Kevytyrittäjä ja yrittäjä ovat samankaltaisessa tilanteessa työttömyysturvan ja eläkevakuutuksen silmin. Molemmat joutuvat tekemään selvityksiä ja lopettamaan yritystoiminnan työttömyysturvaa hakiessaan.

Y-tunnuksen omaava yrittäjä hyötyy verotuksessa kahdella tavalla; arvonlisäveron huojennuksina ja investointien vähentämisenä. Y-tunnuksen omaava yrittäjä voi vähentää liiketoiminnan investoinnit verotuksessaan alveineen arvonlisäverollisesta myynnistä.

Arvonlisäveron huojennus on mielenkiintoinen. Käytännössä siinä on kaksi rajaa; alle 10 000 € laskutus ja 10 000 € - 30 000 € laskutus. Alle 10 000 € laskutuksella y-tunnuksen omaava yrittäjä saa pitää laskuttamansa arvonlisäverot itsellään, kun hän on hakeutunut vapaaehtoisesti arvonlisäverorekisteriin. Välillä 10 000 - 30 000 € on ilmoittauduttava arvonlisäverorekisteriin ja tällä välillä hyödynnetään arvonlisäveron alarajahuojennusta. Kärjistäen huojennus toimii siten, että 20 000 € laskuttava saa pitää itsellään puolet laskutetuista arvonlisäveroista ja puolet tilitetään verohallinnolle. Tämä on yleisellä 24 % alv-kannalla 2400 € ylimääräistä rahaa.

Otetaan esimerkki: tyypillinen kevytyrittäjä laskuttaa alle 10 000 € vuodessa. Tähän 10 000 € summaan laitetaan yleensä 24 %, eli 2 400 € arvonlisäveroa päälle, jonka asiakas maksaa, ja laskutuspalvelu toimittaa verohallinnolle. Jos laskutuspalvelua käyttävä y-tunnukseton yrittäjä perustaisikin y-tunnuksen ja laskuttaisi sillä laskutuspalvelun y-tunnuksen sijaan, voisi yrittäjä pitää tuon ylimääräisen 2 400 € itsellään.

OP Kevytyrittäjän hyödyt

Lakimuutokset ovat tehneet kevytyrittäjästä yrittäjän ilman yrittämisen hyötyjä. Kevytyrittäjien pitäisi perustaa y-tunnus hyödyt saadakseen. Nämä kevytyrittäjät ovat hakeutuneet laskutuspalveluiden käyttäjiksi, koska yrityksen rekisteröinti, byrokratian opettelu ja tilitoimiston valinta on nähty liian suureksi työmääräksi itsensä työllistämiseksi. Laskutuspalvelut ovat tarjonneet digitaalisen kokemuksen, jonka kautta voi vaivatta vain laskuttaa.

OP Kevytyrittäjä tuo uuden vaihtoehdon itsensätyöllistäjille. Puhtaan digitaalisena tilitoimistona OP Kevytyrittäjän kautta kevytyrittäjät voivat hankkia itselleen y-tunnuksen ja laskuttaa vaivatta. OP Kevytyrittäjä hoitaa tarvittavat yrityksen paperityöt yrittäjän puolesta. Käyttökokemus on täysin digitaalinen palvelu, jonka kautta voi vaivatta laskuttaa. Erona muihin palveluihin on se, että OP Kevytyrittäjä mahdollistaa kevytyrittäjille y-tunnuksen ja samalla pääsyn yrittämisen hyötyihin.

Miltä kevytyrittäjyyden tulevaisuus näyttää

Isojen muutosten vuoksi kevytyrittäjien tulevaisuus ja asema näyttää entistä selkeämmältä. Kevytyrittäjä on yrittäjä siinä missä toiminimellisetkin yrittäjät. Tarve itsensä työllistämiselle mahdollisimman vaivatta säilyy ja jopa kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina. Laskutuspalveluiden on hyvä muokata toimintaansa paremmin palvelemaan kevytyrittäjiä ja itsensätyöllistäjiä muuttuneessa toimintaympäristössä.

Tuoreimmat
Tulevaisuutta rakennetaan puun varaan
Puurakentamisen suosio kasvaa hinnasta huolimatta. Suosiota vauhdittavat erityisesti julkinen rakentaminen ja puukerrostalot. Joensuuhun on suunnitteilla Suomen korkein kerrostalo.
Koukuttavaakin koukuttavammat työmatkat
Merja Naroma kulkee saaressa sijaitsevaan toimistoonsa laivalla. Martti Virtanen taas ajaa autolla, jonka hän pistää työpäivän päätteeksi latauspistokkeeseen.
Hyvää mieltä itselle ja tarvitseville
Joulu on hyvien tekojen juhlaa. Turun seudulla voit jakaa hyvää mieltä apua tarvitseville ja saada samalla ripauksen joulutunnelmaa myös itselle osallistumalla nyt starttaaviin joulukeräyksiin....
Omistaja-asiakas, tervetuloa joulukonserttiin!
OP Turun Seudun perinteinen joulukonsertti kutsuu omistaja-asiakkaita Mikaelinkirkkoon nauttimaan jouluisista sävelistä.

OP sosiaalisessa mediassa