Avaruuskaan ei ole niin kuin ennen

Tietotekniikan kehitys on avannut yhä useammille pääsyn avaruuteen. Avaruuden valloituksen etunoja saattaa olla siirtymässä valtioiden sylistä ketterien yritysten käsiin.

Avaruuden valloitus on aina säväyttänyt. Sputnik, kuulennot, avaruussukkula ja kansainvälinen avaruusasema kuuluvat globaaliin kollektiiviseen muistiin.

Pikkuisen Rosetta-luotaimen sisukas kamppailu komeetan pinnalla epäonnisen laskeutumisen jälkeen sai koko Euroopan pidättämään hengitystään pari vuotta sitten. Ja parhaillaan Suomessa jännitetään, milloin ensimmäinen suomalainen piensatelliitti Aalto-1 laukaistaan ja pääseekö se onnistuneesti suunnitellulle kiertoradalle.

Kyky päästä avaruuteen ja hyödyntää sen suomia mahdollisuuksia on perinteisesti kuulunut suurvaltojen, tai sellaiseksi pyrkivien, etuoikeuksiin. Tämä on edellyttänyt korkean teknologian hallintaa ja huomattavia taloudellisia resursseja. Ajavana voimana ovat olleet ensisijaisesti sotilaalliset ja valtapoliittiset päämäärät.

Kyky kehittää avaruuteen yltävä kantoraketti merkitsee kykyä rakentaa mannertenvälinen ohjus. Kiertoradalle lähetetty satelliitti tarjoaa yksittäiselle valtiolle mahdollisuuden toimia koko maapallon kattavasti niin tiedonvälityksessä kuin seurannassa ja tiedustelussa.

ESA-jäsenyys opettaa

Eurooppa on avaruuden kilpajuoksussa rakentanut yhteistyön pohjalle. Euroopan avaruusjärjestö ESA perustettiin jo 1960-luvun alussa yhdistämään etenkin Ranskan, Saksan ja Britannian voimavarat avaruusteknisen osaamisen kehittämiseksi. ESA:n tehtävä oli, ja on edelleen tänä päivänä, edistää eurooppalaista eturintamaa avaruusteknologioissa ja -tutkimuksessa.

Yhteistyön tuloksena Euroopalla on oma itsenäinen kyvykkyys avaruustoimintaan. Ariane-kantoraketti ja Etelä-Amerikassa Ranskan Guayanassa sijaitseva eurooppalainen laukaisukeskus mahdollistavat omaehtoisen pääsyn avaruuteen. Eurooppalainen teollisuus kykenee valmistamaan satelliitteja siviili- ja sotilaskäyttöön sekä kaupallisille toimijoille. ESA:n oma astronauttiohjelmakin on olemassa.

Tähän kehitykseen myös Suomi on päässyt osallistumaan sen jälkeen, kun se liittyi ESAan 1980-luvulla. Ilman ESA-jäsenyyttä Suomen kaltaiselle pienelle maalle, sen tutkijoille ja teollisuudelle, ei olisi ollut mahdollisuutta osallistua ja oppia suuren mittaluokan kansainvälisistä kehitysprojekteista.

Satelliittitieto ohjaa liikkumista

Nyttemmin avaruus on nopeasti arkipäiväistynyt. Siitä on tullut nykyaikaisen yhteiskunnan välttämättömyyshyödyke.

Satelliittinavigointi ohjaa niin lentoliikennettä kuin pokemoneja metsästäviä lapsia. Olemme nopeasti tottuneet siihen, että tarkat satelliittikartat ja reaaliaikaiset säätiedot ovat kännykän ruudulla maksutta kaikkien saatavilla. Itsenäisesti kulkevien robottiajoneuvojen esiinmarssi perustuu tarkkaan ja kaikkialla saatavilla olevaan satelliittitietoon.

Avaruudesta tuotetusta paikkatiedosta on muodostunut yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria. Tämä on johtamassa siihen, että paikkatiedon saatavuudessa ei voi vain luottaa yhteen, joskin yleisimmin käytettyyn amerikkalaiseen GPS-järjestelmään. Sen omistaja ja pääkäyttäjä on USA:n puolustusvoimat. Periaatteellinen riski siitä, että paikannuspalvelu on suljettavissa tai sen tarkkuus heikennettävissä ulkopuolisen tahon päätöksellä olisi nykypäivänä kestämätön.

Tästä syystä Euroopan unioni on ottamassa käyttöön omaa rinnakkaista Galileo- satelliittipaikannusjärjestelmäänsä. Omat navigointisatelliitit ovat kiertoradalla myös Venäjällä ja Kiinalla.

Startup-skene kasvaa avaruuteen

Avaruustoiminnan totuttu roolijako ja entiset lainalaisuudet muuttuvat kuitenkin nopeasti. Tietotekniikan kehittymisen myötä mikro- ja nanosatelliitit valtaavat alaa. Entisten tuhansien kilojen painoisten ja satojen miljoonien arvoisten satelliittien rinnalle ovat nousemassa pienten ja halpojen satelliittien parvet. Mahdollisuus rakentaa ja laukaista satelliitteja avaruuteen ei siis enää ole vain valtioiden tai valtiollisten toimijoiden yksinoikeus.

Tämä kehitys on avannut ainakin lähiavaruuden portit Suomen kaltaisille pienille maille sekä yksittäisille tutkimuslaitoksille ja yrityksille. Suomeenkin on jo syntynyt useita avaruussektorilla toimivia startup-yrityksiä.

Myös pääsy maata kiertäville radoille tai jopa pidemmälle ulkoavaruuteen on hiljalleen mullistumassa. Tähän asti laukaisimet ovat olleet kertakäyttöisiä kantoraketteja. Niitä on kehitetty perinteisten ilmailu- ja sotilasteknologian kehittämisperiaatteiden mukaisesti: raskaasti, hitaasti ja kalliisti. Hyötykuormakiloa kohden laukaisukustannukset ovat nousseet erittäin korkeiksi. Tämäkin paradigma on nyt murtumassa.

Jopa vuosikymmenen mittaisten julkisrahoitteisten miljardiluokan kehitysohjelmien rinnalle ovat tulossa nopeat ja ketterät yksityisrahoitteiset haastajat, kuten Elon Muskin SpaceX. Yhtiö on ensimmäisenä yksityisenä yrityksenä maailmassa kehittänyt kiertoradalle yltävän raketin, joka on otettu kaupalliseen käyttöön. SpaceX pyrkii kunnianhimoisesti alentamaan avaruuslaukaisujen hintatason murto-osaan nykyisestä kehittämällä monikertakäyttöisen kantoraketin, joka laukaisun jälkeen palautuu turvallisesti takaisin maan pinnalle ja on käytettävissä uudelleen.

Yhtiö on myös kertonut julkisuuteen uusista huimista suunnitelmistaan. Ne tähtäävät säännöllisen avaruuslentoliikenteen avaamiseen Marsiin 2020-luvun loppuun mennessä ja planeetan asuttamiseen seuraavan kahdenkymmen vuoden kuluessa. Planetary Resources ja Deep Space Industries -yhtiöt puolestaan suunnittelevat kaivostoimintaa avaruudessa: asteroidien luonnonvarojen kaupallista hyödyntämistä.

Onko edelläkävijyys avaruuden valloituksessa siirtymässä valtioilta yrityksille ja yrittäjille?

Kirjoittaja on TkL Petri Peltonen, joka toimii alivaltiosihteerinä työ- ja elinkeinoministeriössä. Hän on työuransa aikana työskennellyt mm. Euroopan avaruusjärjestö ESAssa.

Artikkeli on julkaistu Chydenius-lehdessä 1/2017

Tuoreimmat
Startup voi lähteä lentoon myös lainarahalla
Aloittavalle startup-yrittäjälle löytyy jo monia erilaisia rahoitusvaihtoehtoja, muistuttaa Feedbackly Oy:n perustaja ja Suomen Yrittäjien varapuheenjohtaja Jaakko Männistö. Isoa pääomaa...
Menestyvä yrittäjä uskaltaa ajatella isommin
Mikä yhdistää menestyviä yrittäjiä? Useimmiten he uskaltavat ajatella isommin, ja poikkeuksetta he tekevät muita enemmän töitä, sanoo lakutehtailija Timo Nisula. Katso lisää Nisulan ohjeita...
Kim Väisäsen neuvo kasvua pelkääville yrittäjille: katso kilpailijoita!
Kasvun kynnyksellä moni yrittäjä pelkää edessä odottavia riskejä. Aivan turhaan, sanoo yrittäjä ja sijoittaja Kim Väisänen. Hänen neuvoo katsomaan kilpailijoita. Jos heillä on kassa ja tase...
Palkkajohtajaksi startup-yritykseen – miten se onnistuu?
Katso Yrittäjän 100 oppia –sarjan videolta, miten omistajien ja palkatun toimitusjohtajan yhteistyö on saatu sujuvaksi nopeasti kasvavassa startup-yrityksessä. Mehackit Oy:n toimitusjohtaja Heini...