Säästöt eivät enää auta suuryrityksiä – nyt on aika etsiä kasvua

OPn ja Aalto-yliopiston professoreiden vuosittaiseen suuryritystutkimukseen osallistuneet yritykset hakevat nyt rohkeasti kasvua. – Suomalaiset suuryritykset näkevät oman toimintansa kilpailijoita aggressiivisempana joka alueella, ja laajentumiseen sitoutuneiden vastaajien osuus on kasvanut, sanoo Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun käytäntöön suuntautunut professori Pekka Mattila.

Finanssikriisistä lähtien Suomen suurimmat yritykset ovat keskittyneet lähinnä kannattavuutensa parantamiseen.

– Ilmassa on ollut epätietoisuutta ja riskinottohalukkuuden puutetta. Usein on pelattu varman päälle, ettei vaan tulisi virheitä, analysoi Tikkurilan CFO Jukka Havia.

Kustannukset on saatukin kuriin, mutta positiivisella kuvalla on myös kääntöpuoli. Kasvu on tyrehtynyt. Suomen 25 suurimman yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto on laskenut peräti 13,5 miljardia euroa vuoden 2015 alkuun verrattuna.

– Nyt on nähty miten pitkälle säästämällä voi päästä, mutta säästäminen ei voi olla yrityksen ainoa strategia. Kaikki tietävät miten pitää laihduttaa, mutta jos haluaa päästä huippukuntoon, se vaatii jo muutakin, sanoo suuryritystutkimuksen vetäjä, käytäntöön suuntautunut professori Pekka Mattila Aalto-yliopistosta.

– Säästöohjelmat on viety loppuun. Nyt on aika hakea kasvua, täydentää SSAB:n Euroopan liiketoimintojen johtaja Olavi Huhtala.

Pekka Mattila arvelee, että pinnalle on nyt noussut myös selvä sisuuntuminen.

– Suomalaisten suuryritysten itseluottamus ja taistelutahto on kaikin tavoin parantunut. Suomalaisyritykset näkevät oman toimintansa kilpailijoita aggressiivisempana joka alueella, ja laajentumiseen sitoutuneiden yritysten osuus on kasvanut.

Esimerkkitarinat innostavat

Tutkimus paljasti mielenkiintoisen eron juuriltaan suomalaisten suuryritysten ja Suomessa toimivien kansainvälisten konsernien tytäryhtiöiden välillä.

– Tähän saakka suomalaiset suuryritykset ovat aina olleet pessimistisempiä, varovaisempia ja enemmän puolustuskannalla kuin ulkomaisten konsernien tytäryhtiöt. Nyt asetelma on kääntynyt päälaelleen.

– Ulkomaiset yritykset ovat edelleen optimistisia, mutta kotimaiset yritykset ovat menneet niistä ohi. Se on tämän vuoden juttu, Mattila sanoo.

Mistä ero voi syntyä? Eräs syy optimistiselle asenteelle on tietenkin se, että parantunut kannattavuus luo itsessään uskoa tulevaisuuteen ja antaa hyvät lähtökohdat investoinneille ja laajentumiselle.

– Lisäksi meillä on juuri nyt hyviä esimerkkitarinoita. On käynnissä isoja investointeja, jotka osoittavat uskoa Suomeen. Silloin niidenkin jotka ovat olleet varovaisempia, on helpompi siirtyä päätöksentekomoodiin ja ajatella, että kyllä se tästä lähtee, Mattila sanoo.

Optimismia ruokkii myös teknologian kehitys.

– Ajatellaanpa esimerkiksi uusia energiamuotoja tai energian ja raaka-aineiden käytön optimointia. Ne auttavat monia toimialoja kasvuun, myös konepajateollisuutta ja perinteistä hyödyketeollisuutta. Muitakin selittäviä tekijöitä löytyy. Suomessa toimivat tytäryhtiöt ovat useimmiten isojen konsernien osia, muistuttaa SSAB:n Huhtala. Pääkonttori on aina kauempana.

– Kun suuren konsernin tytäryhtiöt kilpailevat investointirahoista, päättäjät ovat useimmiten ulkomailla, ja samoista rahoista kilpailevat monet maat, tehtaat ja markkinat. Esimerkiksi me kilpailemme investointirahasta Suomen yksiköillä, ruotsalaiset omillaan. Se joka tekee työnsä parhaiten, saa eniten rahaa myös kehittämiseen.

– Toki suuret suomalaisetkin yhtiöt ovat hyvin globaaleja, mutta ehkä suomalaisten yritysten on helpompi tehdä Suomea koskevia investointipäätöksiä, toteaa Huhtala, joka johtaa SSAB-konsernissa tehtaita sekä Suomessa että Ruotsissa.

Vaarana joutuminen valtauksen kohteeksi

Kasvun varaa todellakin on. Suomen suurimmatkin yritykset ovat kansainvälisessä vertailussa korkeintaan keskisuuria, muistuttaa Tikkurilan Jukka Havia.

– Tikkurila on markkinajohtaja Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Baltian maissa sekä vahva haastaja muun muassa Puolan ja Kiinan markkinoilla. Amerikkalaisten sijoittajien näkökulmasta olemme kuitenkin vain micro cap –kokoluokan yritys.

Tähän kokoluokkaan jäämisellä on riskinsä. Havian mukaan meneillään on maailmanlaajuinen konsolidoitumispeli.

– Suuret yritykset ostavat markkinoilta pois pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joilla on hyvä osaaminen ja vahva markkina-asema. Matalat korot ja alhainen kasvu tukevat tätä kehitystä, Havia sanoo.

Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun Pekka Mattilan mukaan suomalaiset yritykset tiedostavat tilanteen. Nyt pitää kilpailla ja hakea kasvua.

– Yritykset ovat huomanneet, että jos ollaan vain tehokkaampia ja pienempiä, ollaan jossain vaiheessa niin tehokkaita ja pieniä, että meistä tuleekin pian houkuttelevia kohteita valtaukselle.

Havian mielestä ostolistalle joutumisen voi välttää vain kasvamalla ja panostamalla omaan kyvykkyyteen.

– Konsolidoitumispelissä osaamisen merkitys tulee korostumaan. Pitää pystyä operoimaan yli kansallisten rajojen, Havia ennustaa.

    Tikkurila on markkinajohtaja Ruotsin markkinoilla paikallisilla Beckers, Alcro ja Palett & Co brändeillään. Kuva Nykvarnin tehtaalta, joka valmistui vuonna 2008.

Tikkurila on markkinajohtaja Ruotsin markkinoilla paikallisilla Beckers, Alcro ja Palett & Co brändeillään. Kuva Nykvarnin tehtaalta, joka valmistui vuonna 2008.

Kansalliset markkinat eivät riitä

Yksinomaan Suomen markkinoilla operoivien yritysten pelitila on käymässä ahtaaksi.

EU:n sisämarkkinoiden ja monen muun tekijän summana Suomen markkinoille tulo on helpottunut. Ja tänne on myös tultu.

Kehitys näkyy suoraan ja konkreettisesti esimerkiksi Tikkurilan liiketoiminnassa.

– Hinnat ovat läpinäkyviä kaikkialla, ja kilpailu tulee tänne monia reittejä pitkin. Esimerkiksi virolaiset ja puolalaiset rakennusyhtiöt ja ammattimaalarit tuovat tänä päivänä osin omat maalit ja muut rakennustarvikkeet mukanaan kotimaistaan, Havia sanoo.

Kauppa- ja rakennusmaalimarkkinoilla kilpailu on tyypillisesti paikallista. Niinpä myös Tikkurilan brändiportfolio vaihtelee maittain.

Tuotteiden puhtaus on kilpailuetu kaikkialla.

– Voimme myydä maaleja Kiinassa, koska tuotteemme on tehty puhtaista raaka-aineista. Tuotamme ratkaisuja, joilla voi helpottaa sisäilmaongelmaa.

Hintakilpailua ilman suodattimia

Elintarvikealaa on pidetty Suomessa hyvin kotimaisena, mutta ruokakaupassakin hintatason määrittelevät nykyiset kansainväliset markkinat.

– Euroopan hintakilpailu vaikuttaa meihin aivan suoraan ilman suodattimia, sanoo Atrian CFO Heikki Kyntäjä.

Lihan hintataso Euroopassa romahti, kun Venäjä asetti EU-maista tulevalle lihalle tuontikiellon.

– Euroopan markkinalle tuli valtava määrä ylimääräistä lihaa. Se tarkoitti markkinahintojen laskua. Lasku heijastui väistämättä suoraan Suomeen, koska me olemme osa eurooppalaista hintakilpailtua markkinaa, Kyntäjä sanoo.

Siitä pitäen Suomen lihan ja lihajalosteiden markkina on ollut hyvin hintavetoinen. Samaan aikaan Suomeen ilmaantuivat ulkomaiset kilpailijat, jotka hamuavat omaa osuuttaan vahvasti hinnalla kilpaillen.

Vastatakseen kilpailuun Atrialla on kasvuhakuinen strategia. Orgaanisen kasvun ohella se saattaa merkitä yritysostoja ja uusia markkinoita.

– Kaikissa avauksissa pitää löytää synergioita olemassa olevaan toimintaan. Jos mennään aloille tai alueille, joilta ei ole kokemusta, pitää riskien hallinnan olla hyvin hyppysissä. All in -periaate toimii vain pokerissa ja sielläkin vain hyvällä onnella tai erittäin hyvällä laskutaidolla, Kyntäjä naurahtaa.

Jos kasvulle ei ole enää vaihtoehtoja, ei ole kansainvälistymisellekään.

– Suomi on pieni maa. Jos yritykset haluavat kasvaa, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin lähteä ulkomaille, SSAB:n Huhtala sanoo.

SSAB hakee kasvua erikoisteräksistä.

– Korkeamman jalostusasteen tuotteissa meillä on selkeitä kasvualueita. Esimerkiksi autoteollisuus kasvaa globaalisti. Emme pyri pelkästään keventämään tuotteita lujilla teräksillä, lisäksi voimme auttaa asiakasta suunnittelussa.

– Tällainen tekninen, erittäin syvä tuki ja sovellusosaamisen kehittäminen ovat meille tärkeitä. Lisäksi uskomme, että suhteellinen voimamme on kasvanut fuusion jälkeen. Yhteenliittymällä on saavutettu synergioita ja kustannuskilpailukykyä.

Tuotannon ohjausta SSAB:n Raahen tehtailla.

Tuotannon ohjausta SSAB:n Raahen tehtailla.

Investoinnit tutkimukseen hiipuvat

Kaikilla tätä juttua varten haastatelluilla asiantuntijoilla on yhteinen huoli. Optimismia varjostaa pelko tutkimus- ja tuotekehitysinvestointien hiipumisesta.

– Keskustelu tutkimus- ja innovaatiorahoituksen alasajosta huolestuttaa. Jos rahoituksesta ei pidetä huolta, rohkeudesta ei ole paljon apua, sanoo SSAB:n Olavi Huhtala.

– Monet toimialat ovat juuri nyt kasvavia, mutta ne tarvitsevat paljon tutkimus-, kehitys ja innovaatiorahaa. Kehitys ei saa jäädä täysin yritysten oman tekemisen vastuulle.

Tikkurilan Jukka Havia pelkää, että Suomi on jäämässä pahasti jälkeen kilpailijamaista.

– Suomi ali-investoi osaamiseen, erityisesti brändi- ja kaupallistamisosaamiseen. Myös t&k-investoinnit ovat vähentyneet, sanoo Tikkurilan Jukka Havia.

– Lisäksi Suomeen pitäisi saada lisää kansainvälistä osaamista. Kun katsoo suomalaisia yhtiöitä, meillä on hyvin vahva home bias. Hallitukset ja johtoryhmät ovat meillä hyvin suomalaisia vaikka moni yhtiö toimii hyvinkin globaalisti.

Tuoreimmat
Oi aikoja, oi tapoja - high yield markkinan ilmiöitä
"Hey, is everybody out there nuts?" Kysyy Gordon Gekko puheessaan yliopistonuorille Wall Street, Money Never Sleeps -elokuvassa. Sama tulee välillä mieleen kun katsoo high yield -markkinaa ja...
Lohen fileointi – näin käytät kalan kokonaan
Lohifile, medaljongit ja kalaliemi – tee kaikki nämä yhdestä kokonaisesta lohesta ja säästä rahaa.
Suunnittele työuran jälkeinen elämäsi – lue eläköitymisvalmentajan vinkit
Piilaakso ei ole vain nuoria startup-yrittäjiä. Teknologialaaksoa rakentamassa olleet ovat nyt eläkeläisiä, jotka toteuttavat unelmiaan ja tekevät asioita, mihin työelämässä ei ollut aikaa. Kaiken...
Rahat kaverin tilille saman tien? Näin se onnistuu
Miten puhelinnumerolla maksaminen oikein toimii? Missä tilanteissa Siirto-palvelua kannattaa hyödyntää? Entä onko se nyt varmasti turvallista ja helppoa?