Kiihtyvyyden huumaa suuryrityksissä

Lentokoneessa lähtökiihdytys kiitoradalla tuntuu luissa ja ytimissä. Matkanteko 10 km korkeudessa matkanopeudella 1 000 km/h ei tunnu enää miltään. Viime syksystä lähtien on saatu kokea talouden kiihtymistä. Ekonomistit ovat päivittäneet omia ennusteitaan talouskasvusta lähitulevaisuuteen kiihtyvällä tahdilla. Syntyy tunne, että nyt eletään murroskohtaa, jota on odotettu pitkään, mutta jossa muutoksen nopeus yllättää.

Suuryrityksissä on tapahtunut viime kuukausina paljon. Yksi alkuvuoden suurista teemoista on ollut aktiivisuus velkapääomamarkkinoilla. Rahoitusmarkkinoiden hyvä likviditeetti on jatkunut jo usean vuoden ajan. Viime vuonna yritysten rahoituksia järjesteltiin pankkien kanssa, mitä tukivat pankkien tarjoamat houkuttelevat marginaalit. Uudelleen rahoituksia tehtiin 1-2 vuotta ennen erääntymisiä. Kuluvana vuonna pinnalla ovat olleet bondien uudelleenrahoitukset takaisinostoineen. Vaikka sijoittajien tuottovaatimukset ovat edellisten lainojen liikkeeseenlaskua alhaisemmalla tasolla, sijoittajat ovat innolla olleet mukana myös takaisinostoissa päästessään mukaan myös uusiin järjestelyihin. Nyt on hyvä olla liikkeeseenlaskija.

Toinen teema suuryrityksissä ovat yritysjärjestelyt. Tuntuma on, että suomalaiset yritykset kiinnostavat tällä hetkellä enemmän kuin aiemmin. Ulkomaalaisomistus oli ennen finanssikriisiä pyöreästi 50 % Helsingissä noteeratuista yhtiöistä. Kriisitunnelmissa finanssikriisissä sijoittajat vetäytyivät ns. reuna-alueilta (lue Suomesta), jolloin tiputtiin noin 40 %:iin. Käytännössä se tarkoitti euroissa noin 15 miljardin sijoituksia. Nyt ollaan taas päädytty noin 50 %:iin. Tuntuma on, että kiinnostus suomalaisiin yrityksiin on vahvaa lähikuukausinakin. Sitä ei hidasta, että Helsingin pörssin keskimääräinen arvostustaso on hyvällä eurooppalaisella tasolla.

Kolmas teema on pitkään jatkunut varovaisuus investoinneissa ja säästäminen kuluissa. Finanssitoimijan silmin se näkyy nyt mm. vahinkokehityksessä. Tuotantovälineet ja prosessit eivät kestäkään volyymien kasvua. Yrityksille on sattunut vahinkoja viime kuukausina enemmän kuin esim. viime vuonna. Vahinkoja sattuu aina, mutta satunnaisuutta on nyt enemmän. Positiivisempaa on skaalata omaa toimintaa ylös kuin alas.

Ekonomistit ennustavat korkeasuhdanteen kestävän vain 2-3 vuotta, koska pääsimme nousuun lähinaapureitamme myöhemmin. Toivottavasti hidastumisen tunteen koemme ennusteita myöhemmin.

Tuoreimmat
Kaikenlaisia huijareita
Kun tuntematon ihminen ottaa sinuun yhteyttä verkossa, kannattaa siihen suhtautua aina kriittisesti.
Kuka teillä maksaa kauppalaskun? Näin pariskunnat hoitavat raha-asiansa
Nina ja Taneli Sillantaan rahat ovat yhteiset, Mira ja Niko Ahjoniemi vastaavat kumpikin omista menoistaan. Kaksi pariskuntaa kertoo, mitä hyvää heidän erilaisista tavoistaan järjestää raha-asiat...
Seitsemän laihaa vuotta takana – onko vihdoin Nokian nousun aika?
90-luvulla suomalainen Nokia mullisti ihmisten tavan kommunikoida. Pitkään Suomi ja Nokia olivat matkapuhelinmarkkinoilla se suurin ja kaunein, mutta sitten tapahtui romahdus. Olisiko juhlavuoden...
Hirvi tuhoaa metsää syömällä – osaatko estää vahingot?
Vahva hirvikanta tuottaa metsänomistajille ja autoilijoille päänvaivaa. Kaksi asiantuntijaa arvioi nykytilannetta ja keinoja ennakoida hirvituhoja.