Muistatko, mitä eilisessä palaverissa sovittiin? Pitkittynyt stressi vetää työmuistin ylikierroksille ja tekee meistä unohtelijoita

Pitkäaikaisen stressin vaikutus muistiin näkyy työterveyspsykologin vastaanotolla. Pirstaleisessa työssä ja monelta suunnalta pommittavan informaatiotulvan keskellä aivomme uupuvat helposti.

Unohditko taas matkalla kopiokoneelle, mitä olitkaan tekemässä? Etkö saa millään päähäsi, mistä viime viikon tärkeässä palaverissa puhuttiin – vaikka vedit kokouksen itse?

Ajoittainen hajamielisyys ja unohtelu ovat osa normaalia työarkea, mutta muistin jatkuva temppuilu voi kieliä vakavammista ongelmista. Pohjola Terveyden työpsykologina toimiva Tuomas Grönman kertoo, että hänen vastaanotolleen päädytään usein nimenomaan muistiongelmien vuoksi.

– Ihmiset ovat todella huolissaan siitä, etteivät asiat enää pysy mielessä, ja saattavat esimerkiksi epäillä itsellään alkavaa Alzheimerin tautia.

Alzheimerin tauti ja muut muistisairaudet ovat todellisia ja vakavia ongelmia, mutta usein työikäisiä ihmisiä huolestuttavissa muistikatkoksissa on niiden sijaan kyse stressistä. Alkavan muistisairauden yleinen oire on Grönmanin mukaan juuri se, ettei potilas itse koe unohteluaan ongelmalliseksi.

Grönman ei osaa oman kokemuksensa perusteella arvioida, ovatko työperäisestä stressistä johtuvat muistiongelmat yleisesti ottaen kasvussa.

– Mutta kyllä se näin työterveyspsykologin näkökulmasta vaikuttaa olevan yhä yleisempää.

Stressi syö työmuistia

Toisin kuin muistisairaudet, normaali stressi ei aiheuta pitkäkestoista muistin heikkenemistä. Ylikuormitus kuitenkin vaikuttaa erityisesti lyhytkestoiseen työmuistiin, jolla on merkittävä rooli jokapäiväisessä elämässä.

– Jos stressitila jatkuu pitkään, ihminen ei enää palaudu, ja se alkaa rapauttaa muistia, Grönman kertoo.

Ihmisen muistin voi jaotella aistimuistiin, työmuistiin ja säilömuistiin. Aistimuisti tuo aivoihin välitöntä tietoa havainnoista, josta ne se siirtyvät muutamaksi sekunniksi työmuistin käsiteltäviksi. Säilömuistissa tiedot ja muistot voivat säilyä vaikka koko elämän.

– Yleensä työmuistissa voi olla kerrallaan 5–9 erillistä asiakokonaisuutta. Stressi kuitenkin häiritsee aivojen toimintaa niin, ettei siellä välttämättä oikein pysy enää mikään.

Kun asiat eivät iskostu työmuistiin, ne eivät myöskään siirry säilömuistiin, josta muistettavia asioita voisi palauttaa takaisin mieleen. Siksi kovassa stressitilassa voi huomata muistissaan ”mustia aukkoja”, jolloin esimerkiksi vain parin päivän takaisesta, tärkeästä työasiasta ei ole jäänyt minkäänlaista muistijälkeä.

Pitkittynyt stressi vaikuttaa myös tarkkaavaisuuteen.

– Juuri sen takia voi huomata, ettet muista yhtään, miten päädyit jääkaapille, tai mihin laitoit avaimet muutama sekunti sitten, Grönman kuvailee.

Pirstaleinen työ liikaa aivoille

Sressi aiheuttaa usein myös unettomuutta, joka pahentaa uupumiskierrettä ja sitä kautta muistin heikentymistä, Grönman muistuttaa.

Myös sillä on väliä, millaista työstä aiheutuva kuormitus on. Keskittymis- ja muistiongelmia lisää erityisesti pirstaleinen työ, jossa on paljon äkillisiä vaihdoksia roolien tai tehtävien välillä. Myös jatkuva, monesta eri suunnasta tuleva informaatiotulva ja toistuvat keskeytykset vievät muistin helposti ylikierroksille.

– Työelämä on muuttunut niin hurjasti jo minun elinaikanani, että aivot tulevat vahvasti jäljessä. Kapasiteettimme horjuu kaiken tämän informaation alla.

Ajatus siitä, että muistimme olisi laiskistunut älypuhelinten ja sovellusten aikakaudella, ei vakuuta Grönmania.

– Muistia voivat kuormittaa hyvin erilaiset tekijät. Meidän ei ehkä tarvitse enää muistaa puhelinnumeroita ulkoa, mutta muistikapasiteetti kyllä kuluu helposti kaikenlaiseen muuhun.

Muista jumpata muistiasi

Stressaavassa työtilanteessa temppuileva muisti kannattaa ottaa tosissaan. Muistiliiton mukaan pitkään jatkunut stressi voi johtaa työuupumukseen ja masennukseen, jotka ovat myös muistisairauden riskitekijöitä.

Jos on huolissaan omassa muistissa esiintyvistä häiriöistä, kannattaa varata aika muistihoitajalle tai lääkärille. Muististaan voi kuitenkin huolehtia melko yksinkertaisin keinoin, Grönman vinkkaa.

– Töissä pitäisi yrittää tehdä asioita rauhassa ja yksi kerrallaan. Lisäksi 2–3 tuntia aerobista liikuntaa viikossa ja kunnolliset yöunet suojaavat yleiskunnon ohella myös muistin toimintaa.

Kuten kehoa, myös muistia voi treenata parempaan kuntoon.

– Kaikenlainen uuden oppiminen pitää mielen virkeänä ja tekee muistille todella hyvää. Olisi tärkeää, ettei jumiutuisi työssään tai harrastuksissaan aina samoille ajatusradoille.

OP sosiaalisessa mediassa