Perjantai on Laura Tähkävuoren oma päivä. Hän käyttää sen luovaan kirjoittamiseen, museoissa ja näyttelyissä kiertelemiseen, freelancer-toimeksiantoihin tai opiskelemiseen.

– Sellaiseen luovaan luuhailuun, Tähkävuori sanoo.

Maanantaista torstaihin hän työskentelee tamperelaisen Tuomi Logistiikka -yrityksen viestinnässä. Kun Tähkävuori vuodenvaihteessa kävi työhaastattelussa, hän ilmoitti haluavansa tehdä neljän päivän työviikkoa. Aiemmin hän oli työskennellyt viitenä päivänä viikossa, mutta Tähkävuori huomasi, että elämä muuttui liian kuormittavaksi.

– Kaipaan ekstrapaljon omaa tilaa, aikaa ja yksin olemista.

Viikonloput täyttyvät usein sovituista menoista, mutta perjantait Tähkävuori pystyy pyhittämään rennolle olemiselle. Arkena päivät kaupungilla näyttäytyvät erilaisilta kuin viikonloppuisin. Ihmiset käyvät verkkaisemmin, liikkeellä on hyväntuulisia eläkeläisiä, jonot ovat lyhyemmät ja omia asioita on helppo hoitaa.

– Kaupunki antaa parhaat puolensa arkipäivisin.

Osa-aikaisuudesta pitää sopia erikseen

Työnantaja suhtautui työhaastattelussa myönteisesti Tähkävuoren pyyntöön 80-prosenttisesta työajasta. Firmassa muutama muukin tekee lyhennettyä työaikaa, tosin perhesyistä.

– Tiedän olevani onnekkaassa asemassa, kun yrityksemme työkulttuuri on näin joustava.

Joskus osa-aikaiset työntekijät ovat huomanneet, että ylimääräiset työt valuvat vapaa-ajalle. Tätä ongelmaa Tähkävuorella ei kuitenkaan ole ollut, sillä työt on pystytty mitoittamaan hyvin.

Lain mukaan yrityksen ei ole pakko suostua työntekijän ehdotukseen osa-aikaisesta työviikosta, vaan siitä sovitaan tapauskohtaisesti. Esimerkiksi osittainen hoitovapaa on lähtökohtaisesti sellainen, että se pitää myöntää.

– Tällöin täytyy olla hyvin painavat syyt siihen, ettei työnantaja myönnä sitä, sanoo lakimies Sini Järvinen Toimihenkilöliitto ERTO ry:stä.

Toinen syy, miksi ihmiset tekevät osa-aikaista työviikkoa on sairausloma tai siltä palaaminen: työterveyshuolto suosittelee usein työntekijälle vaiheittaista paluuta töihin pitkän sairausloman jälkeen, jotta henkilö saa pehmeän laskun. Myös perhekriisin, kuten vanhempien tai lapsen sairastumisen sattuessa ihmiset voivat sopia osa-aikaisesta. Opiskeleminen tai osittainen varhennettu vanhuuseläke ovat niin ikään yleisiä perusteita osa-aikaisuudelle. Työnantajalla on velvollisuus järjestää työt niin, että työntekijä voi halutessaan jäädä osittaiselle varhennetulle eläkkeelle.

Yleensä ihmiset siis haluavat tehdä osa-aikatyötä ovat joko niitä, joissa henkilöllä on siihen erityinen syy tai sitten voi olla, että työnantaja tarjoaa vain osa-aikatyötä.

– Sen sijaan tällaisia ”muuten vain” osa-aikaisia ei ainakaan vielä hirveästi ole, Järvinen sanoo.

Arki on unelmaa

Neljän päivän työviikko tarkoittaa Tähkävuorelle 20 prosenttia pienempää kuukausipalkkaa kuin mitä hän saisi kokoaikaisena. Veroprosentin pieneneminen kompensoi tätä hieman, minkä ansiosta Tähkävuori saa muutama sata euroa vähemmän palkkaa kuin 100-prosenttisella työajalla saisi.

– Kun pienemmän palkan suhteuttaa hyvinvointiin, jota saan ylimääräisellä vapaalla, en osaa nähdä rahan menetystä miinuksena. Ajatukseni on kääntynyt niin, että 80-prosenttinen palkka ja työaika ovat normi.

Tähkävuori tiedostaa, että pienempi palkka tarkoittaa sitä, että kaikkeen haluamaan ei ole varaa, ainakaan heti. Toisaalta hän ei haaveile kaukomatkoista tai omistusasunnosta, vaan pienistä asioista, vaikkapa Lapissa matkailemisesta. Toisaalta isompiinkin matkoihin on varaa, jos säästää pidempään.

– Elän jo valmiiksi unelmaa, nautin arjestani.

Ihmiset uteliaita

Tähkävuori on ajautunut moniin hyviin keskusteluihin ihmisten kanssa, kun he ovat saaneet kuulla hänen tekevän vajaata työviikkoa. Viisipäiväisen viikon ajatellaan olevan niin kiveen kirjattu työaika, ettei sitä kyseenalaisteta. Toisaalta vielä ennen 1960-lukua oli yleistä tehdä lauantaisinkin töitä. Moni on kysellyt vilpittömän uteliaasti hänen motiivejaan poiketa normaalista.

– On ihana vastata, että ihan vain koska minua huvittaa.

Tämä on herättänyt ihmisissä vain positiivia reaktioita ja pohdintaa siitä, pitäisikö itsekin kokeilla. Yleensä kolmekymppisen ihmisen oletetaan paiskivan kovasti hommia ja takovan silloin kun rauta on kuuma. Tähkävuori on tehnyt myös kovapalkkaisempia töitä aiemmin. Ne ovat vieneet hänet burn outin partaalle.

– Siitä ei ole iloa, että on monta tonnia tilillä, jos ei saa öisin nukuttua.

Tähkävuori suosittelee osa-aikaista jokaiselle, jolle se vain on talouden tai työnantajan puolesta mahdollista.

– Uskon, että koko yhteiskunta voisi paremmin, jos ihmiset tekisivät ajallisesti vähemmän töitä.

Neljää päivää viikossa tai kuutta tuntia päivässä

  • Osa-aikatyöstä pitää sopia erikseen työnantajan kanssa ja työnantaja voi myös kieltäytyä siitä. Kuitenkin osittaista hoitovapaata tekevät saavat lähtökohtaisesti tehdä lyhennettyä työviikkoa.
  • Kokoaikatyön tuntimäärä vaihtelee alasta riippuen. Yleensä se on työehtosopimuksessa 37,5 tai 38 tuntia. Lyhennetty työaika tarkoittaa, että työaika on lyhyempi kuin työehtosopimuksessa tai laissa säädetty enimmäistyöaika.
  • Yleensä osa-aikatyöt menevät portaittain: Tehdään vaikkapa neljää tai kolmea työpäivää viikossa. Toinen vaihtoehto on tehdä viittä lyhennettyä työpäivää, vaikkapa kuutta tuntia päivässä.
  • Lomapäivät kertyvät yleensä osa-aikatyössä samalla tavalla kuin kokoaikaisilla, mutta myös lomapalkka on samassa suhteessa pienempi kuin työaika.
  • Osa-aikaista ei voi jättää yrityksen tarjoamien etujen ulkopuolelle, eli myös osa-aikaiselle tulee tarjota esimerkiksi lounasetu tai liikuntasetelit, jos kokoaikaista työviikkoa tekeville tarjotaan tämä.
  • Osa-aikaisen ei ole kielletty tehdä töitä muihin yrityksiin. Laissa on kuitenkin yleinen uskollisuus- ja lojaalivelvoite, mikä tarkoittaa sitä, että työsuhteen ollessa voimassa työntekijä ei voi tehdä mitään, mikä vahingoittaa yritystä tai on kilpailevaa toimintaa työnantajalle.

Asiantuntija: Erto ry:n lakimies Sini Järvinen