Viisi lajia, jotka ovat hyväksi sydämelle

Sydän tykkää siitä, että ihminen liikkuu. Parasta on, kun löytää itse parhaan liikuntamuodon – innostus harvoin tulee ulkoapäin.

Mikä liikuntamuoto on sydänterveydelle paras? Mikä tahansa, josta innostut ja joka saa sinut liikkeelle. Sydämen kannalta nimittäin jokainen askel on hyväksi. Ensin kannattaa tiedostaa, kuinka paljon jo nyt liikkuu, ja olla iloinen siitä. Sitten liikuntaa voi lisätä päivittäin pieniä määriä niin, että lopulta tulee 30 minuuttia täyteen, mielellään joka päivä. Päivän annoksen voi koota useammasta lyhyestä liikuntatuokiosta.

On ihan ymmärrettävää tuntea olonsa aluksi lannistuneeksi, jos kunto on päässyt rapistumaan.

– Mitä huonompi kunto on aluksi, sitä nopeammin huomaa kunnon kohentuvan, kertoo Sydänliiton liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila.

Tämä onkin lohdullista ja kannustavaa huonokuntoiselle.

Sydän vahvistuu, kun sitä harjoittaa. Mutta miksi siihen tarvitaan juuri liikuntaa?

– Sydän on lihas niin kuin muutkin lihakset. Jos treenaa vaikkapa reisilihasta niin, että se väsyy, se kasvaa lopulta voimakkaammaksi. Sydänkin tarvitsee yhtä lailla ärsykkeen, jotta se muuttuu vahvemmaksi.

Mitä vahvempi sydänlihas on, sitä enemmän se lähettää yhdellä lyönnillä verta elimistöön. Veren mukana elimistö saa happea. Kun yhdellä sydämenlyönnillä elimistö saa paljon happea, ihminen ei hengästy niin helposti. Hengästyminenhän on sen merkki, että elimistöltä tarvitaan lisää ”ruutia”.

Parasta on, kun löytää itselleen mieluisan liikuntamuodon ja omaan elämään sopivat hetket liikkua. Innostus harvoin syntyy siitä, että joku määrää liikkumaan juuri tietyllä lailla. Jos kuitenkin kaipaat inspiraatiota, tässä vinkkejä edullisista ja helpoista liikkumisen tavoista, joita kuka tahansa voi ottaa omakseen.

Kävely ja juoksu

Lenkkeily on siitä kiva liikuntamuoto, että reitin voit valita itse, ja voit aina päättää, miten kauan olet lenkillä. Voit kävellä, sauvakävellä tai juosta sen mukaan, mikä itsestäsi tuntuu parhaalta.

Vanha ohje siitä, että lenkkeillessä pitäisi pystyä puhumaan, pätee vieläkin. Jos et pysty juostessa puhumaan sujuvasti, vaihda juokseminen mieluummin reippaaseen kävelyyn. Välillä voit ottaa juoksuspurtteja intervallitreenin tavoin – sydän tykkää myös lyhyistä hetkistä, jotka rasittavat sitä enemmän.

Sauvakävelyinnostus tuntuu vaimentuneen hieman, sillä liikunnassakin trendit tulevat ja menevät. Sauvakävely on kuitenkin yhä oikein hyvä liikuntamuoto. Se antaa mukavasti liikettä myös ylävartalolle ja käsille.

Luontoliikunta

Kannattaa lähteä ulos luontoon metsäpolulle tai vaikkapa puistoon. Haluatko valokuvata hienoja näkymiä? Marjastaa, sienestää? Tutkia uusia paikkoja ja löytää omat suosikkikohtasi metsästä? Tärkeintä on nauttia luonnosta, ja saat samalla liikuntaa melkein kuin vahingossa. Luonnossa on paljon epätasaista maastoa ja kiviä sekä puunrunkoja, joita joutuu väistelemään.

Pyöräily

Ilmastonmuutoksen torjumisesta puhutaan nyt paljon. Pyöräily onkin ympäristöystävällinen ja edullinen vaihtoehto autoilulle. Työmatkapyöräily on helpompaa, kuin miltä se monesti kuulostaa. Jos hikoilu ahdistaa, voit pakata vaihtovaatteet mukaan.

Pyöräily on myös oiva tapa seikkailla perheen kanssa viikonloppuna. Pukekaa hyvät kamppeet ja pyöräilykypärät, ottakaa juomapullot ja evästä mukaan, ja lähtekää polkemaan.

Uiminen

Uiminen kasvattaa kuntoa mukavasti ja samalla rasittaa niveliä vähemmän, kuin moni muu liikuntamuoto. Uiminen rentouttaa niskan ja selän lihaksia. Se sopii hyvin niskajumeista kärsivälle, kunhan vain muistaa painaa katsetta vedenpintaa päin rintauinnissa tai ui selkäuintia.

Jooga

Moni saattaa ajatella, että jooga on vain rauhallista venyttelyä. Todellisuudessa oman joogaharjoituksensa voit rakentaa niin rankaksi, että se hieman hengästyttää. Jos tavallinen kansanopiston jooga tuntuu kovin helpolta, kannattaa tutustua esimerkiksi astangajoogaan. Joogan ydin pysyy samana, teki sitten rauhallisempaa tai vaikeampaa joogaa. Se auttaa keskittymään nykyhetkeen, omaan hengitykseen ja omaan kehoon. Kun mieli rauhoittuu, stressi vähenee – ja kun stressi vähenee, sydänkin voi paremmin.

Asiantuntija: Sydänliiton liikunta-asiantuntija Annukka Alapappila

OP sosiaalisessa mediassa