Stressaako maanantai? Tutkimusten mukaan viikon kuormittavin päivä on kuitenkin lauantai

Hyvinvointitutkimusten mukaan alkuviikko on suomalaisten tuottavinta aikaa, kun taas perjantai ja lauantai ovat viikon stressaavimpia päiviä. Hyväkuntoiset ihmiset palautuvat arjen kuormituksesta muita nopeammin.

Lauantai on yllättäen viikon stressaavin ja kuormittavin päivä suomalaisten keskuudessa – ainakin mikäli on uskominen Firstbeatin keräämää, 150 000 hyvinvointianalyysiin perustuvaa data-aineistoa. Fysiologisen tutkimuksen johtaja Tero Myllymäki kertoo, että ihmisten kuormitus kasautuu tyypillisesti viikon edetessä.

– Viikonlopulle kasaantuu tyypillisesti sellaisia asioita, joita ihmiset eivät ole ehtineet tekemään arkipäivien aikana. Lauantain suureen kuormitukseen vaikuttavat myös viikonlopun tyypilliset ohjelmat, joissa alkoholinkäyttö näyttelee omaa rooliaan.

Myllymäen mukaan nimenomaan alkoholi on suorassa yhteydessä yöunen laatuun ja sitä kautta ihmisen palautumiseen.

– Mitä enemmän ihminen käyttää alkoholia, sitä enemmän hänen yöunensa häiriintyy. Alkoholi vaikuttaa ennen kaikkea kehon autonomiseen järjestelmän toimintaan ja heikentää sitä kautta unenlaatua huomattavasti.

Yleinen väite maanantain suuresta kuormittavuudesta ei tutkimusten mukaan näytä pitävän paikkansa, sillä Firstbeatin hyvinvointianalyyseihin osallistuneet ovat olleet tuottavimmillaan nimenomaan alkuviikosta.

– Tutkimustemme mukaan näyttää siltä, että voimavarojen ja resurssien kannalta parhaat päivät osuvat maanantaille ja tiistaille. Varmaan siinä on sellaista skarppaamista viikonlopun jälkeen, kun ihmiset lähtevät innolla uuteen työviikkoon.

Alkuvuosi on kesääkin palauttavampaa aikaa

Vuodenaikahavaintojen osalta näyttäisi jopa hieman yllättäen siltä, että alkuvuosi on kesääkin palauttavampaa aikaa.

– Uudenvuodenlupaukset saattavat vaikuttaa ihmisten elämäntapoihin alkutalvesta. Liikunnan osalta ihmiset ovat alkuvuodesta tyypillisesti hyvin aktiivisia ja he myös palautuvat rasituksesta tehokkaasti.

Myllymäen mukaan kesälomakaudella tapahtuu ennen kaikkea psykologista palautumista, sillä kesän aikana ihmiset pääsevät irti normaalista työrytmistä. Toisaalta kesäaikaan ihmisten alkoholinkäyttö tyypillisesti lisääntyy.

– Kesällä mitattu palautuminen ei ole aivan parhaimmillaan, vaikka oma fiilis olisikin normaalia kevyempi. Kehon palautuminen riippuu ennen kaikkea siitä, mitä kesän aikana on tehty ja kuinka hyvin liikunta on pysynyt mukana ohjelmassa.

Kuten monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on todettu, naiset kokevat tyypillisesti miehiä enemmän stressiä. Myllymäki on huomannut saman ilmiön myös Firstbeatin tekemissä tutkimuksissa.

– Tutkimusten mukaan stressitekijät naisten ja miesten välillä ovat erilaisia. Naisilla korostuvat lapsiin ja perheeseen liittyvät stressitekijät, kun taas miehillä taloudelliset tekijät aiheuttavat enemmän kuormitusta.

Hyväkuntoiset palautuvat stressistä helpommin

Myllymäen mukaan liikunta-aktiivisuuden merkitys näkyy ihmisten omien kokemusten lisäksi myös mittaustuloksissa. Tutkimusten mukaan hyväkuntoisilla on paremmat resurssit vastata arjen kuormituksiin.

– Hyvässä kunnossa olevat ihmiset pystyvät palautumaan stressitilanteista muita nopeammin, mikä puolestaan laskee kokonaiskuormitusta ja stressiä, Myllymäki toteaa.

Hyväkuntoisen ja vähän liikkuvan ihmisen väliset erot käyvät ilmi vuorokauden aikana mitattuja syketasoja katsottaessa. Hyväkuntoisilla syketasot pysyvät tyypillisesti muita alempana, vaikka liikunnan määrä olisi normaalia suurempaa.

– Hyväkuntoisilla kokonaiskuormitus on yleensä muita alhaisempaa, heidän unenlaatunsa on parempi ja he palautuvat rasituksesta helpommin. Lisäksi kunnon merkitys näkyy siinä, miten hyväksi ihminen tuntee olonsa.

Suomalaiset arvioivat liikkuvansa todellisuutta enemmän

Firstbeatin tutkimustietokannan mukaan vain joka kolmas suomalainen liikkuu todellisuudessa liikuntasuositusten mukaisesti. Myllymäen mukaan nykyisiin liikuntasuosituksiin ei ole kuitenkaan helppo päästä.

– Kieltämättä liikuntasuositukset ovat aika kovia, sillä niiden mukaan ihmisen pitäisi saada viikon aikana vähintään 150 minuuttia reipasta liikuntaa tai 75 minuuttia rasittavaa liikuntaa. Lisäksi lihaskuntoharjoittelua tulisi olla vähintään kahtena päivänä viikossa.

Myllymäen mukaan monilla suomalaisilla on virheellinen käsitys omien liikuntatottumusten riittävyydestä.

– Selvittäessämme ihmisten näkemyksiä heidän liikuntatottumuksistaan on tullut esiin, että peräti 60 prosenttia ihmisistä arvioi liikkuvansa riittävästi. Arviot ovat siis epätasapainossa liikunta-aktiivisuutta mittaaviin tutkimuksiin nähden.

Myllymäen mukaan on hyvin yksilöllistä, millainen liikunta sopii parhaiten kenellekin. Olennaisinta on arvioida omaa kokonaiskuormitustaan ja suhteuttaa liikunnan määrä siihen. Mikäli ihminen on kroonisesti stressaantunut ja nukkuu huonosti, hänen ei kannata pahentaa kehon kuormitusta kovalla treenillä.

– Mieluummin kannattaa liikkua kevyemmin, kokeilla jotain uutta ja hakea positiivisia kokemuksia liikunnan kautta. Näissä tapauksissa on tärkeää, että ihminen pääsee liikunnan avulla irti arjen stressitekijöistä, eikä samaan aikaan lisäisi omaa kokonaiskuormitustaan hirveästi.

OP sosiaalisessa mediassa