Ota oikeaa särkylääkettä oikealla hetkellä – "Haittoja tulee, jos lääkkeitä popsii turhaan"

Tiesitkö, että pieniin kolotuksiin särkylääkettä ei tarvita ollenkaan ja että flunssakivuissa voi olla parempi napata ibuprofeenia kuin parasetamolia?

Moni suomalainen käyttää särkylääkkeitä, usein myös liikaa tai väärin.

– Suomessa syödään runsaasti särkylääkkeitä esimerkiksi liikkumattomuuden aiheuttamien jumien hoitoon. Se ei ole suositeltavaa. Myös ilman reseptiä saatavissa särkylääkkeissä on haittavaikutuksia. Haitat nousevat esille, jos lääkkeitä ”popsii” ilman painavampaa syytä, sanoo fysiatrian erikoislääkäri Veli-Pekka Valkonen Pohjola Sairaalasta.

On hyvä muistaa, että kipulääkkeet on tarkoitettu vain tilapäisten oireiden hoitoon ja kerrallaan korkeintaan muutaman päivän jatkuvaan käyttöön.

Tapaturmissa ja kovassa päänsäryssä lääke voi olla paikallaan

Kipua aiheuttaviin tapaturmiin kuten erilaisiin vammoihin, venähdyksiin ja kolhuihin liittyvä kivunhoito on tärkeää. Ennen särkylääkkeitä pitää silti muistaa ensiapu: esimerkiksi raajoihin kohdistuvissa urheiluvammoissa ensiapu on kylmäpakkaus, puristusside ja raaja koholle.

– Tapaturmiin liittyvien kipujen hoidossa suositellaan ibuprofeenia, joka estää kipua ja kudoksen tulehdusreaktiota, Veli-Pekka Valkonen sanoo.

Myös kovassa päänsäryssä kipulääke voi palauttaa toimintakykyä, jolloin sen käyttö voi olla perusteltua ja estää kivun kroonistumisen. Kipulääkkeillä ei silti kannata peittää kivun todellisia syitä. Jos päänsärky on jatkuvaa eikä helpota kolmessa päivässä, kannattaa hakeutua fysioterapeutille tai lääkäriin.

Tulehduskipulääke voi sopia flunssakipuun

Erilaiset särkylääkkeet vaikuttavat hieman eri tavoin. Tulehduskipulääkkeet kuten ibuprofeeni, ketoprofeeni ja asetyylisalisyylihappo ovat anti-inflammatorisia eli tulehdusta vähentäviä, ne lievittävät tulehduskipua ja alentavat kuumetta.

– Erityisesti flunssaoireisiin liittyvissä kivuissa ibuprofeeni tai aspiriini voi olla parasetamolia parempi vaihtoehto, sillä joidenkin tutkimusten mukaan parasetamoli voi ilmeisesti jopa pitkittää flunssaoireita, Veli-Pekka Valkonen toteaa.

Asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia ei usein suositella kivun hoitoon, vaikka monilla ihmisillä se voi toimia tulehduskipuihin ja esimerkiksi kuukautis- ja nivelsärkyyn hyvin. Asetyylisalisyyliallergiaa poteville aspiriini ei kuitenkaan sovi.

Tulehduskipulääkkeiden varjopuoli on, että ne estävät myös mahaa ja munuaisia suojaavien hyödyllisten välittäjäaineiden tuotantoa ja voivat aiheuttaa haavaumia vatsan limakalvoon.

– Myös herkät astmaatikot voivat saada yliherkkyysoireita tulehduskipulääkkeistä. Tulehduskipulääkkeiden haittoihin kuuluu myös akuutin sydäninfarktin riski, joka on useissa tutkimuksissa todettu harvinainen haitta, Veli-Pekka Valkonen mainitsee.

Parasetamoli on parempi mahahaava-alttiille ja allergisille

Parasetamoli on monille tulehduskipulääkkeitä turvallisempi lääke, koska se ei aiheuta vatsahaittoja ja sillä on vähemmän haitallisia yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Esimerkiksi mahahaavalle alttiille henkilöille, raskaana oleville ja astmaatikoille suositellaan parasetamolia. Parasetamoli vaikuttaa elimistössä vain tiettyihin kipumekanismeihin, joten se ei välttämättä auta yhtä hyvin kaikkeen kipuun kuin tulehduskipulääke. Esimerkiksi lasten kipuun ja kuumeeseen se on kuitenkin suositelluin särkylääke.

Myös parasetamolin liiallisella käytöllä on haittoja. Annossuosituksia on noudatettava.

Muista muu hoito lihasjännitystiloissa

Lihasjännityskivuissa pillereille turvallisempi vaihtoehto on lihakseen hierottava tulehduskipulääkettä sisältävä kipugeeli. Kipugeelin käyttö on erittäin turvallista, koska nieltäviin lääkkeisiin verrattuna sitä pääsee elimistöön ja verenkiertoon vain hyvin pieni määrä. Kipugeeli tehoaa vain, jos sitä levitetään kipeälle alueelle huolellisesti – pieni kosteuttava sipaisu ei riitä.

Jos lihasjännitystiloihin liittyy akuuttia kovaa kipua, särkylääkettä voi kokeilla ensiapuna. Tavallinen särkylääkettä vaativa tilanne on esimerkiksi niskajumi eli niska-hartiaseudulla kipua aiheuttava lihasjännitystila.

Ensiapuna voi toimia kolmen päivän kuuri tulehduskipulääke ibuprofeenia, jolloin lääkettä voi ottaa 400–600 milligrammaa kolme kertaa päivässä. Vaihtoehtoisesti voi kokeilla parasetamolia 500–1000 milligrammaa kolmesti päivässä kolmen päivän ajan. Kolmea päivää pidempään kuuria ei pidä jatkaa.

– Lihasjännitystiloissa särkylääke ei ole ainoa hoitomuoto vaan se pitää yhdistää itsehoitoon. Kipeällä alueella kannattaa kokeilla, kumpi auttaa paremmin, esimerkiksi lämmin jyvätyyny vai kylmäpakkaus. Kylmä- tai lämpöhoito rauhoittaa useimpia vaivoja, Veli-Pekka Valkonen muistuttaa.

Selvitä kivun todellinen syy

Itsehoitolääkkeissä olevaa annostusohjetta kannattaa noudattaa, ellei lääkäri ole määrännyt isompaa annosta. Huomioi, että apteekissa myydään samaa lääkeainetta sisältäviä särkylääkkeitä eri nimillä – jos syöt esimerkiksi kahta tulehduskipulääkettä yhtä aikaa, vaarana on yliannostus. Annosta ei kannata nostaa vain varmuuden vuoksi, sillä esimerkiksi tulehduskipulääkkeiden teho ei siten juuri nouse, mutta haitat lisääntyvät.

Jos kivut jatkuvat kolmen päivän särkylääkekuurin jälkeen, on yleensä järkevää hakeutua lääkäriin. Lihasjännityskivuissa voi mennä ensin suoraan fysioterapeutille, joka osaa usein arvioida lääkärikäynnin tarpeen.

Lähteenä myös terveyskirjasto.fi.

OP sosiaalisessa mediassa